sunnuntai 9. huhtikuuta 2017

Muutoksia

Blogissa saattaa tulla lähiaikoina pientä taukoa, ihmisotusten kiireiden vuoksi. Leppo toki elelee normaalia, iloista elämäänsä, autuaan tietämättömänä tulevasta elämänmuutoksesta.

Pikku työpötkylä <3
"Joko palloillaan lisää?"

Meistä, eli siis minusta, avosta ja Leposta, tulee kuun vaihteessa pääkaupunkiseutulaisia! Jep! Avo on etsinyt oman alan hommia jo pitkään ja tehnyt siinä sivussa täällä Kouvolassa amk-open sijaisuuksia, ja nyt hällä viimein tärppäsi. :) Ollaan molemmat hirmu innoissaan tästä asiasta, Helsingin seudulla on töitä varmaankin mullekin.
Suurkaupungin vilinä ei kyllä meitä kumpaakaan houkuta, luonnonläheisiä ja koiranomistajia kun ollaan, joten osittain myös Helsingin supertoimivan julkisen liikenteen ansiosta, ollaan etsitty asuntoa vähän kauempaa. Jostain, missä olisi metsää lähellä, mutta pääsisi kuitenkin kulkemaan keskustaan autotta.
Lepolla ei tosin ole harmainta hajuakaan mitä on tekeillä, sen näkövinkkelistä ainut sitä välittömästi koskeva, meneillään oleva muutos on liittynyt koiran tärkeimpään asiaan eli RUOKAAN. :D

Ensimmäinen 12kg:n säkki Dogs First -napua alkaa olla kulutettu loppuun, siirsin viimeiset napuset Lepon ruoka-astiaan jo yli viikko sitten, ja tilasin uuden säkin ruokaa. Lammas-bataattinappula oli sillä hetkellä loppu varastosta (2 päivän päästä tuli lisää :D ), joten Lepolle tulikin nyt uutta makua. Ensin vanha, tyhjennetty säkki piti kuitenkin arvon herralle avata että hän pääsee nuolemaan pohjat:

"Niin hyviä makuja."
Kun uusi ruokasäkki saapui ja haimme sen avon kanssa postista, oli Leppo tapansa mukaan hyvin avulias paketin avaaja. Dogs Firstillä oli sopivasti ruokasäkin tilaajalle diili, että sai ilmaisen märkäruokatölkin kaupan päälle! Päästään sitäkin joskus testaamaan. Uusi kuivaruoka on maultaan ankka-bataatti, ja sen kylkiäisenä tullut märkäruoka riistaa. Olivat vielä yllärinä laittaneet pakettiin kaksi näytepussia toisen makuisia nappuloita, mikä oli tietenkin kiva ylläri. :)

Apulainen odottaa että paketti aukeaa.
Paketin sisältö ja Lepon ilme: "Jos saisin jo vähän ottaa..."

Toinen muutos Lepon elämään on ollut uusi corgikaveri. Milton on Leppoa pari vuotta vanhempi, ja oikein mukava herrascorgi. :) Tutustuttiin Miltonin omistajan kanssa Suvin (pallopaimennusope ja hieroja) kautta, kun hän oli käynyt Miltonia hieromassa. Miltonilla on ylipainoa jonkin verran, tullut kastroinnin myötä vaivihkaa niin kuin Lepollakin, joten Suvi vinkkasi että minulta voisi löytyä laihdutusvinkkejä ja -kokemuksia Miltsulle. :) Ollaankin juteltu paljon Miltonin laihiksesta omistajansa kanssa, ja käyty pariin kertaan yhteislenkilläkin. Pojat tulee hirmu hyvin toimeen, seikkailevat ja rallittavat yhdessä pitkin metsää.

Pöhköt :D
Töpö-Milton ja puuhka-Leppo :)
Kaksi kaveria ilta-auringossa <3
Kauhea kiire nameja hakemaan
Milton ei jaksanut poseerata kameralle :D

Harmittaa toisaalta ihan hirveästi, että on muutettava. Juuri kun Milton sai Leposta uuden kaverin (Miltsulla ei ole koirakavereita juurikaan) ja pojat tykästyivät toisiinsa... Vakiolenkkikaveri ja samalla Lepon ensimmäinen koirakaveri, Milo, jää omistajineen myös taakse. Samoin jää meidän ihana pallopaimennusporukka, ja mahdottoman kiva ope, Lepon lemppari-ihminen ja hieroja, Suvi. Mun ja avon kaverit jäävät tänne, vaikka ei tuo matka toki mahdoton ole kulkea, ja toki uusia kavereita muotoutuu myös uudelle asuinseudulle. Mahtavat työkaverit ja vakiosijaistusduuni jää multa myös tänne. Tutut lenkkeilymaastot jää taakse, vaellusretket vaihtuvat toisiin maisemiin. Lepon koti, jossa se on meidän kanssa kasvanut pennusta kolmevuotiaaksi, ei ole enää meidän koti.

Vaan on muuttamisessa hyvätkin puolensa. Nykyisen asuintalomme asuntoihin olisi ensi kuussa tulossa putkien sukitus, joka käytännössä siis tarkottaisi väh. kahta viikkoa ilman juoksevaa vettä, hajulukot putkista poissa, kuivakäymälää olohuoneessa (jep) ja remonttimiehiä ramppaamassa yleisavaimilla koiraa stressaamassa.
Ja onhan se ihanaa että tuo miekkonen on saanut kivan ja omaa alaa vastaavan työpaikan. Olen siitä ihan älyttömän iloinen, mielekäs työ on avolle tosi tärkeä asia.
Asuntokin ollaan jo löydetty pääkaupunkiseudulta: nykyistä asuntoa pari neliötä pienempi, mutta saunallinen ja erittäin hyväkuntoinen kaksio Espoosta, hienojen lenkkeilymaastojen läheltä. :) Vuokrasopimuksen pitäisi saapua meille ensi viikolla, jonka jälkeen kaikki on täysin varmaa ja hurja pakkailu voi alkaa. :D Siitä siis voipi johtua blogin hiljaisuus, mutta jos minulta sattuu aikaa löytymään niin pistän jotain pientä kuvapostausta ennen muuttoakin!

Junassa mummola-reissulla on hyvä lepuuttaa päätä omaan ruokakassiin.
Tulevista tapahtumista autuaan tietämätön mummolan hurmuri <3

maanantai 3. huhtikuuta 2017

Päivänsankari

Leppo täytti tänään kolme vuotta! Jee, onnea Leppo! :) Onnittelut myös Lepon sisaruksille; kolmelle siskolle ja kuudelle veljelle. <3
Synttärisankarin aamuruoka oli perinteiseen tapaan koiralle sopivan kakun muodossa, ja itse juhlakalullakin oli uusi rusetti (isiltä lainassa) kaulassa.

☆  ❤  ☆

Kakku: sika-nautajauhelihaa, kurkkua,
kuivanappuloita (Dogs First), Alpha Spirit -makupaloja
Jälkkäri: kanafileeseen kääritty naudannahkatikku

"Anna nyt jo!"



Synttärin kunniaksi kuvailtiin tähän postaukseen myös "Silloin ja nyt" -vertailukuvia! Kaikki aikuiskuvat on viime viikon ajalta eli n. 3v koiraherra, pentukuviin laitan kuvatekstiin iän näkyviin. :)

3,5 vko

7 vko

8 vko

10 vko

15 vko

7 vko

13 vko

Niin se aika rientää... *nyyh* <3

keskiviikko 22. maaliskuuta 2017

Aurinkopallo

Leppo sai viime viikolla postipaketin.
Oltiin treenailtu jo pitkään lainapallolla (koska herra puhkaisi uudenkarhean mustan jumppapallonsa ekoissa treeneissä, ja sitä edeltäneen turkoosin pallonsa esityksen kenraaleissa...), ja viimein löysin nettikaupan, joka myi 45cm halkaisijaltaan olevia jumppapalloja! Vinkkasin Suvillekin (=pallopaimennus ym. ope ja Lepon hieroja) että on edullisia palloja, vain 13,90€. Toimitus oli nopea ja pallon väri vähintäänkin miellyttävä:

Herra ylitarkastaja oli tietenkin mukana pakettia avaamassa.

Viime sunnuntaina uusi aurinkopallo pääsi Koiraklubilla viimein tositoimiin, eikä mennyt vielä rikki kuten musta edeltäjänsä! :D Oli emäntä hoksannut pumpata pallon niin täyteen kun uskalsi, niin pallo ei mahtunut Lepon hampaisiin.
Treenikaveri ja Koiramessuillakin palloilutiimissä ollut Jere oli ottanut kameran mukaan, ja kuvaili meidän muiden treenejä oman koiransa ollessa lepotauolla. Lepostakin tuli mainioita otoksia!
Kaikki allaolevat treenikuvat on siis ottanut Jere Pätäri.

"Moi Jere mitä touhuut?" Leppo kävi pallo suussa moikkaamassa kuvaajan,
nuuski korvat luimussa naaman. :D
Suun täydeltä palkkapalloa!
"Minun pallo tämä."
Palkkapallon kanssa oli kiva juosta putkea ees taas, ja välillä jäädä sinne
keskelle vinguttamaan palloa... Ei se putki vissiin ihan niin mene,
vai mitä sanoo agityypit? :'D
Aurinkoisia kelejä saamme vielä kotvan odotella, mutta onneksi on aurinkopallo. :) Tänään meni päivälenkki sateisissa merkeissä.


Oli muuten tosi kiva huomata, että Lepon sadetakin etumuksessa olevat nepparit menivät kiinni! Leppohan siis painaa tällä hetkellä n. 13kg, vähän alle tai yli, kun painavimmillaan oli sen 16,3kg. Ei johtunutkaan takin pieneksi jääminen siis rotevoitumisesta, vaan läskistymisestä. :D Mietittiin jo avon kanssa että onko tuo liian laiha kun yks päivä näytti vaaka 12,8kg, mutta treenikaverit sanoi että ei ole vielä ainakaan liian luikku. :)

"Herkkuja voisin silti vähän ottaa."
Viime viikko mitattiin ja katottiin kyllä tarkkaan kaikki mitä Lepolle annettiin, mutta ei laihuuden takia vaan sen vuoksi, että DOGRISK-tutkimusryhmältä tuli pyyntö mulle ja Lepolle osallistua jatkokyselyyn. :) Olin siis tuon postauksessa kirjoittamani rahalahjoituksen lisäksi tehnyt ruokinta- ja terveyskyselyn koirani ruokinnasta jo aiemmin. Tämä jatkokysely oli viikon mittainen ruokintapäiväkirja, johon merkattiin tarkasti kaikki ruuat ja herkut, lisäravinteet ja mahdolliset lääkkeet ja niiden määrät, yms. Oli ihan mielenkiintoista. :)

lauantai 11. maaliskuuta 2017

Päiväretket on parhaita

Rakastan käydä päiväretkillä miehen ja Lepon kanssa. Eväät mukaan, lämmintä juomaa termospulloon ja seikkailulle. Tuntuu että aina näämme jotain uutta ja jännittävää, eikä tämän päivän retki jäänyt muiden retkien varjoon! Tämän päivän retkikohde oli lähijärvi, Kuusaanlampi. Sinne ollaan tallusteltu ennenkin eväitä syömään, joskus laitettu trangialla ruokakin järven etelärannalla. Menimme nyt kuitenkin ensimmäistä kertaa sinne talvella.

Voisin aloittaa pajunkissoista. Jep, pajunkissoja näkyi jo runsaasti meidän retkireitillä! Vaikka pääsiäiseen on vielä monta viikkoa... :) Kuva on ehkä vähän huono, mutta oksiin oli kuin runsaalla kädellä ripoteltu paljon pienenpieniä, pehmeitä kissoja:


Runsaassa lumessa näkyi myös paljon jälkiä. Seurasimme ison osan matkasta vanhaa, käytöstä poistunutta rautatietä, jota pitkin on ennen kulkenut tavarajunia. Lumettomaan aikaan reitti on Lepon tassuille liian sorainen, nyt siinä pystyi kulkemaan oikein kivasti, ja paljon siitä olivat ihmiset kulkeneetkin.
Avo kiinnitti huomion raideväylän poikki menevään polkuun, joka näytti olleen kovassa käytössä koko talven. Polku oli kuitenkin ihmisten käyttöön aika kapea ja meni tiheikön läpi, joten tuli vilkaistua onneksi jälkiä hieman tarkemmin.


Kaunis sorkkahan se siinä.
Kauriita! *__* Kauriiden oma polku kulki suoraan nenämme edessä! Jotkut jäljet olivat tosi tuoreen näköisiä, ja kun menimme hieman edemmäs, näimme jälkiä lisää. Osa meni kalliolle, jossa kanervapensaat olivat aivan hetki sitten myllätty ja naposteltu. Tuulikaan ei ollut vielä ehtinyt viedä lumeen tippuneita kanervahippusia mennessään. :)

Rannalle päästyämme huomasimme, että järvellä olikin paljon liikennettä. Kauemmas oli tehty jonkinlainen kisarata mönkijöille/mopoille, joten sieltä kuului moottorin ääniä lähes jatkuvalla syötöllä. Näimme myös luistelijoita (heille oli myös tehty oma luistinrata auralla) ja muutaman hiihtäjän. Eväsleivät ja hedelmät syötyämme (Leppo söi kana- ja ankkafileitä ja lihatikun) käväisimme itsekin jäällä. Leppohan ei ole aiemmin järven jäällä ollutkaan, ja olikin uudesta kokemuksesta oikein iloinen. :D Paljon piti kieriä ja makoilla lumessa, haistella tuulen tuomia tuoksuja ja ennen kaikkea juosta hurjaa kyytiä! Aurinkoisella jäällä oli mukavan lämmin, ja viivyimme siellä pitkän tovin.


"Ihanaa. <3 "

Vaan eipä siistit kokemukset siihen loppuneet. Näimme muitakin kuin kauriiden jälkiä. Toki oravan ja jänön jäljet tulee about joka ulkoilulla nähtyä, mutta nyt oli vähän isompiakin tassuja nähtävillä. Google osasi jälkeen päin meille varmistaa melko todennäköiset omistajat näille jäljille, mutta ihan varmoja ei tietty olla. Koon ja muodon perusteella on jäljen omistajat kuvateksteihin nimetty.

Kettu
ILVES <3
Tod.näk. iso koira, mutta olisi aika päheetä jos olisikin itse esi-isä susi. ;)
Eikä muuten näkynyt muita ihmisten jälkiä näiden koiraeläimen jälkien
luona kuin meidän omat!
Ja lisäksi tähän kaikkeen ihanuuteen huomasimme tulomatkalla, että menomatkan omien jälkiemme PÄÄLLE oli ilmestynyt uusia kauriin jälkiä, ihan eri paikkaan missä näimme ensimmäiset jäljet. Vau. Ei voi muuta sanoa kuin vau. <3
Sellainen upeaakin upeampi kolmen tunnin eväsretki oli meillä tänään! Laitan loppuun vielä muita kuulumisia menneeltä viikolta.

Doboa.
"Hähää, mä olen hieno dobokoira!"
"Kurreilenkin dobopallon päällä."
"Tassu nyt on helppo juttu ;) "


Pöksykarvanlähtö. :'D
Muualta ei vielä lähtenyt, vain majesteettisista pöksyistä!


"Moi äippä mitä teet?"
Uljas patsastelija :D

Ensi kertaan!


sunnuntai 5. maaliskuuta 2017

Kevään odotusta

Näin hiihtoloman viimeisen päivän kunniaksi päivitin blogin ulkoasua keväisemmäksi. Ollaanhan sentään jo maaliskuussa, ensimmäisessä kevätkuukaudessa! :) Väsäsin Illustratorilla tuollaisen luu-tapetin taustakuvaksi, ja bannerikuvaan saatiin vähän värien ja talviunilta heräävän elämän lupausta.
Olisin voinut mielelläni jatkaa hiihtolomaa vielä toisenkin viikon, mutta kevät mielessä on töihinkin paluu ihan ok. Töissä aika kuluu nopeasti, valoisa aika sen kun pitenee, kolmen viikon päästä siirrytään jo kesäaikaan ja viiden viikon päästä koittaa palmusunnuntai ja pääsiäisen aika!
Sitä odotellessa nautitaan arjen pienistä iloista, ja Leppomiehen kanssa touhuilusta.

Koiraklubin tekonurmi on tosi kiva, ja palloilu vielä kivempaa!

Pallotreenien jälkeen toki aina väsyttää...

Öö, Leppo, sulla on vähän jotain naamassa... :D

"Tänään on löhöpäivä!" T: Leppo-setä

Hetken jo luulin lumien sulavan kokonaan, kun oli muutama päivä
plus-asteita ja aurinko paisteli suloisesti... Sitä saamme vielä odottaa.

Iloinen <3
Nyt lähdetään Leppiksen kanssa ulos aurinkoiselle, loman viimeiselle päivälenkille!