Ruokkiminen säästeliäämmin

Arvioisin, että noin viimeisen vuoden ajan olen mennyt Lepon ruokinnassa ns. "helpoimman kautta", ajattelematta ruuan hintaa. Tärkeimpinä kriteereinä on ollut, että ruoka on laadukasta ja maistuvaa, sopii Lepon vatsalle, riittävän kevyttä ettei koira liho pikkumurusesta heti, eikä mun tarvitsisi nähdä sen valmistamiseen suurempaa vaivaa. Välillä on toki tullut ostettua lihojakin, joita sitten olen keitellyt (koska Lepon maha ei ole sietänyt raakalihoja useampaan vuoteen), pakastanut ja sitten käyttöön ottaessa sulattanut. Mutta useimmiten en ole jaksanut nähdä vaivaa, jos rehellisiä ollaan.

Nyt, kun meille on tulossa pikku ihminen talouteen, tulee yllä olevien kriteerien lisäksi hinta mukaan yhtälöön. Meillä ei siis mitään ihmeempiä rahahuolia ole, mutta hiljattain olen nyt alkanut enemmän miettiä sitä, missä asioissa voin koiranpidossa ja muussa ostokäyttäytymisessäni järkevästi säästää. Jotta sitten niitä rahahuolia ei tulisikaan.

Lepon lääkitys on semmoinen asia, mikä tulee maksamaan aina, ja siitä ei voi joustaa. Allergialääke Apoquel maksaa 102,71€ / 100tbl, joka riittää meillä 100 päivälle. Siitepöly- ja homekausi on sen pituinen kun on, joten useampi paketti tulee vuodessa menemään. Tämän lisäksi on ympärivuotisessa käytössä nivelrikkokipuun gabapentiini-liuos, joka on onneksi päiväannokseltaan huokeamman hintaista.

Lisäravinteet on toinen asia, jotka on pidettävä menossa mukana ja laadukkaina, jotta saadaan ennaltaehkäistyä ongelmia ja pidettyä mm. atoopikon iho kunnossa. Merilevärouhe (hampaiden hyvinvoinnin edistämiseksi) on onneksi edullista kun valitsee vähän mitä merkkiä ostaa (tai jos saa kaverilta ilmaiseksi kuten viimeksi :D), eikä hammastahnaakaan niin paljoa kulu vuodessa. Ilman merilevää koitettiin olla tuossa jokunen viikko - kuukausi, ja selvästi haisi koiran hengitys enemmän ja hammaskiveä kertyi pikkuriikkisen päivittäisestä harjaamisesta huolimatta. Mutta tulipa kokeiltua. Avitalin lohiöljy on meillä todettu toimivimmaksi öljylisäksi ihon ja turkin kannalta, ja tykkään myös kalaöljyjen niveliä voitelevasta ominaisuudesta verrattuna kasvipohjaisiin öljyihin. Nivelrikon takia meillä on myös nivelravinteet toki käytössä, koska en luota että kuiva- tai märkäruuista tulisi niitä tarpeeksi (varsinkin kun huomioi Lepon pienen annoskoon). Nivelravinteissa itselleni on tärkeintä kondroitiinin lähde (ei hain evästä peräisin olevaa! Haiperäiset kondroitiinilähteet on aina haille kipua tuottavia ja täten epäeettisiä) ja hyvä hinta-riittoisuussuhde. Siksi ostetaan Avital Flexiä ja nimenomaan tablettimuotoisena eikä jauhemaisena (koska tabletti on riittoisampi hintaansa nähden), vaikka murskaankin sen puolikkaan tabletin jauheeksi ruuan joukkoon.
En tule siis lisäravinteitakaan jättämään pois tai ainakaan vielä muokkailemaan, kun on hyvät löydetty.

Kuivaruoka

Kuva: https://www.mustijamirri.fi/nutrima-weight-balance-koiranruoka?42464

Leppo on syönyt jo pidemmän aikaa Nutriman Weight Balance-kuivaruokaa iltaisin ja lenkkipalkkana. Tässä ruuassa on rasvaa riittävän vähän (kun ottaa huomioon että Leppo saa päivittäin n. teelusikallisen lohiöljyäkin), jotta sitä on voinut antaa 2dl päivän aikana. 2dl on meille hyvä määrä, sillä yleensä se riittää hyvin lenkeillä palkkaamiseen ja namietsintöihin, ja kuppiin jää (useimmiten) muutama nappula rouskuteltavaksi iltalääkkeen ja lohiöljyn kaverina. Ruuassa on 28% proteiinia ja 12% rasvaa.
Nutrima Weight Balance maksaa normaalihintaisena 82,90€/12kg ja kestää meidän käytössä arviolta 3kk, joten kuukaudelle jäisi hintaa n. 27,63€.
(Tässä vaiheessa muistutan lukijoita, että saan toki henkilökunta-alet Mustilta ja Mirriltä ostamistani tuotteista, mutta käytän tässä postauksessa tuotteiden normaalihintoja.)

Korvaavaksi nappulaksi valitsin uuden tulokkaan Brit Freshin, ja sieltä Fit&Slim -version. Tässä ruuassa on proteiinia 27% ja rasvaa 12%, noilta osin siis hyvin saman oloinen ruoka. Isoin ero lienee käytetyt proteiininlähteet (Nutrimassa kala ja ankka, tässä kalkkuna) ja päähiilarinlähde. Molemmissa on saman verran tuoreena lisättyä lihaa, kuivatun lihan määrä on Brit Freshissä 7% pienempi. Brit Freshin päähiilihydraattina toimii herne, kun taas Nutrimassa täysjyväriisi. Olettaisin, että kuivalihan määrä ja hiilarilähde ovat osittain syynä Brit Freshin edullisemmalle hinnalle, mutta missään nimessä en näe sitä sisällöltään lainkaan huonona ruokana. Nutriman hintaa nostaa varmasti myös valmistustapa; nappulat puristetaan ekstruuderin eli tietynlaisen lämpöpursottimen läpi, joka mahdollistaa normaalia matalemman valmistuslämpötilan (=ravintoaineita säilyy lopputuotteeseen paremmin hyödynnettävinä kuin kovemmissa lämpötiloissa kuumennettaessa). Brit Freshin Fit&Slim-ruoka maksaa normaalihintaisena vain 57,90€/12kg, eli 19,3€/kk.
Normaalihintaisista pusseista maksava henkilö säästäisi tällä vaihdoksella siis kuukaudessa 8,33€, se tekee vuodessa jo melkein satasen verran.

Vasemmalla Nutrima Weight Balance, oikealla Brit Fresh Fit&Slim

Brit Fresh on nappulakooltaan selvästi Nutrimaa pienempää ja teräväkulmaisempaa, vaikka kokoero ei lähikuvassa niin suurelta näytäkään. Raksu on vähän tiiviimmän oloista myös, siinä missä Nutrima on perusmassaltaan ilmavampaa (ekstruusio-valmistusmenetelmä ehkä saa sen aikaan?).

Leppo on syönyt Brit Freshiä nyt vähän yli kaksi viikkoa, josta ensimmäinen viikko meni ruuan vaihdokseen pikku hiljaa Nutriman osuutta pienentäen. Toistaiseksi se näyttäisi sopivan meille hienosti! Ulosteen koko on ehkä himpun verran isompi, mutta sitä osasin odottaakin koska herne vs. riisi, ja tuotosten laatu on kuitenkin oikein hyvä. Kun aloitin ruuan antamisen, Lepolla rähmi toinen silmä ja punoitti päivän verran. Rähmiminen meni kuitenkin putsaamalla ohi, joten saattoi olla vaan ikävä sattuma ja siitepölyä, hiekanjyvä tmv. silmässä.

 Ruoka maistuu Lepolle tosi hyvin, ja pienempi nappulakoko on myös ollut tosi kiva juttu. Se tarkoittaa meinaan sitä, että 2dl:aan menee määrällisesti enemmän nappuloita kuin Nutrimaa syöttäessä. Tämä tarkoittaa toki enemmän palkkauskertoja, enemmän namietsintöihin nameja heiteltäväksi, ja silti niitä jää iltaruualle reilusti syötäväksi tai aktivointileluihin piilotettavaksi. Se tarkoittaa kyllä myös sitä, että 2dl Brit Freshiä painaa himpun verran enemmän kuin 2dl Nutrimaa, joten pitää pitkällä tähtäimellä seurata Lepon mahdollisia painonmuutoksia.

Meillä on Nutrimaakin vielä jäljellä säilytysastiassa n. parille kuukaudelle, mutta halusin testata ennen vauvan tuloa rauhassa Brit Freshiä, että miten ruoka mahtaisi sopia. Jotta voin sitten turvallisin mielin ostaa ison säkin sitä, kun Nutrima alkaa huveta loppuun. :)

Kostea ruoka

Leppo saa aamuisin 100g märkäruokaa (tai kypsennettyä lihaa). Näitä ollaan vaihdeltu ja testailtu ajan kanssa enempi, että mitkä maistuu ja sopii Lepon vatsalle parhaiten.

Yhdessä vaiheessa ostin oikeastaan pelkästään Naturediet-märkäruokia, koska 200g purkki oli hurjan kätevän kokoinen ja rakastan ajatusta, että koiran märkäruokapakkaukset pystyy kierrättämään pahvinkeräykseen metallin tai muovin/sekajätteen sijaan. Mutta. Totesin että näissä märkäruuissa on meidän päivän ruokamääriin nähden liian paljon rasvaa (8%). Leppo meinaan alkoi aina lihoa, jos söi yksinomaan näitä märkäruokia pidempään. Haluaisin kuitenkin tarjota koiralleni virikettä ulkona namietsinnän muodossa (nappulan määrä) ja jotain tekemistä leuoillekin (järsittävät puruluut/herkut), joten hieman kevyempi aamuruoka olisi paikallaan. (8% saattaa kuulostaa todella kevyeltä verrattuna jo tosi kevyeeseen nappulaan jossa 12% rasvaa, mutta on hyvä ottaa huomioon että kuivaruuan imeytyvyys on kehnompaa kuin kostean ruuan!)

Kosteassa ruuassa pakkauskoko ja kätevyys ovat myös kohtalaisen isossa roolissa. Märkäruuat säilyvät avattuina jääkaapissa yleensä 3vrk, joillain merkeillä vain 24-48h. Jouduin siis isompia pakkauksia (jotka olisivat kilohinnaltaan kyllä edullisempia) pistämään osan pakastimeen avaamishetkellä, tai katsella närästävää ja/tai muuten vatsavaivaista koiraa sen syötyä lievästi pilaantunutta sapuskaa.

Siispä Leppo on nyt pidempään syönyt aamuisin Edgard&Cooperin märkäruokia, jotka sopivat sen vatsalle tosi hyvin ja maistuvat, ja niissä on 5% rasvaa. Alumiinisista metallivuuista tulee vähemmän metallijätettä kuin 400g ruokien metallitölkeistä, eikä ruokaa ole välissä tarvinnut pakastella ja sulatella. Mutta eihän se edullista ole. Kaksi 150g vuokaa ruokkii Lepon kolmeksi päiväksi, eli vuokia kuluu kuussa 20kpl. Se tekee yhteensä 32€/kk aamuruokien hintaa. Toki voisin mennä vieläkin laiskemmin ja kalliimmin ja ostaa Edgard&Cooperin luomu-märkäruokia. 100g vuoka olisi juuri Lepon yhden aterian kokoinen, jolloin 30kpl vuokia maksaisi kuukaudessa 53,7€. Noita luomu-ruokia en ole kuitenkaan ostellut kuin hätävaroiksi joskus, jos ollaan vaikka lähdössä vain yhdeksi yöksi reissuun johon tarvitsee sen yhden aterian. Tai jos reissussa ei ole ollut mahdollisuutta säilyttää avattua märkäruokaa jääkaapissa, silloin pikkuvuuat ovat olleet oikein näppäriä.

Kuva: https://www.mustijamirri.fi/maukas-herkka-kypsa-ateria-500-g?55109

Ensimmäisenä siirtona edullisempaan märkäruokaan aion kokeilla vaihtaa Lepon Maukas Kypsä aterioille (kunhan ollaan rauhassa ensin kokeiltu tuo kuivaruoka-asia ja mahdollisesti vauva-arjen hektisyys helpottanut hieman). Ne olisi kotimaisia, kypsiä pakasteaterioita 500g pötköissä, ja ainakin aiemmin Lepolle kävi Herkkä kypsä ateria ihan mukavasti vatsalle. Rasvaakin olisi vain 5,8%. Kätevyys toki tässä vähän kärsii sillä pitää ensinnäkin kantaa pakasteita kotiin, ja toisekseen en voi sulattaa koko pötköä kerralla (koska Leppo syö vain 100g päivässä ja ruoka ehtisi pilaantua jääkaapissa). Minun tarvitsee siis kotiin tultua leikata pötköstä n. 2/5 erilleen ja pistää pötkönpuolikkaat sitten vasta pakastimeen.

Mutta hintaa on yhdellä pötköllä vain 2,69€, ja pötköjä kuluu kuukaudessa kuusi kappaletta. Eli yhteensä 16,14€ kuukauden aamuruuille, siis 15,86€/kk edullisempaa kuin Edgard&Cooperin 150g märkäruuat! Se tekisi vuodessa 190,32€ säästön.

Olen silmäillyt (ja joskus kokeillutkin jo) Bozitan märkäruokia myös. Ne olisivat kohtuu edullisia, myytäisiin pahvipakkauksissa, rasvaa 5,5%, tulisivat Ruotsista. Pakkauskoko on vain vähän haasteellinen; 370g eli Lepon täytyisi syödä vähä yli 120g päivässä jottei minun tarvitsisi pakastaa osaa, vaan sen ehtisi syöttää avaamisen jälkeen kokonaan ennen pilaantumista. Mutta pidän tämän silti mielessä.

Kaikista helpoin ratkaisu kosteaan ruokaan olisi toki raakaruoka-pullat ja palalihat, niitä kun voisi vain sulattaa aina sopivan määrän aamusella. Niiden kilohinta ei ole ihan yhtä edullinen kuin pötkönä myytävien raakalihojen tai kypsien aterioiden, mutta silti selvästi edukkaampi kuin tämän hetkisten märkäruokien hinta.

Mutta kun se raaka ei käy!

Voi kunpa Maukkaan Kypsä -aterioita myytäisi pullamuodossa... Olen aina välillä koittanut testailla, jos Leppo pikkuhiljaa sietäisikin raakaa taas, mutta ainakaan kana ja seiti eivät sovi edes pieninä määrinä raakana. Nautaa Leppo sai muutaman palan ja roippeen raakana kesälomalla, kun vartaiden teosta jäi yli, eikä siitä yllättäen tullutkaan vatsaoireita! Myös pieniä määriä raakaa lohta on herran vatsa sietänyt silloin tällöin. Joten elättelen pientä toiveen poikasta, josko esim. tuo raaka nauta voisi käydä vielä jonain päivänä/lähiaikoina meille...

~~~~~~~~

Sellaista analyyttisempaa tekstiä tällä kertaa! Jos et jaksanut lukea kaikkea niin ei se mitään, ymmärrän, että kaikki eivät suhtaudu yhtä intohimoisesti koiran ruokintaan kuin allekirjoittanut. :D Sain ainakin itseäni varten kaikki ajatukset muistiin, ja blogiin jätettyä postauksen että tällaisia asioita on tullut pohdittua ja testailtua. Kertoilen sitten myöhempien postausten ohella lyhyemmin miten ruokintatestailun kanssa menee, erityisesti sitten kun päästään tuohon märkäruokien vaihdokseen ja joskus (ehkä) kunnolla raakojen uudelleenkokeiluun.

Ensi kertaan!

Koira töissä, ostoksia ja leikkihetkiä

Kiirettä on taas pidellyt! Mulla on ollut sen verran usein töitä (mikä on hyvä juttu) että yksittäiset vapaapäivät on menneet kuin siivillä kaikkea muuta tehdessä. Nyt kun on useamman päivän vapaa putkeen ja vielä sadepäivä, ehtii tännekin laitella pari kuvaa. :)

Leppo on ollut mulla muutamaan kertaan mukana töissä! Olen ottanut sen matkaan sellasina päivinä, kun yksinoloa tulisi muuten liian pitkälti, jos avolla on esimerkiksi illalla joku työjuttu tai muu. Leppoa vähän jännitti ensimmäisellä ja toisella kerralla uusi hengailupaikka, mutta vaikutti tottuvan siihenkin ihan hyvin ja nukkui kyllä pitkin pituuttaan takahuoneessa ihan ekoinakin kertoina. :D

"Voisinko saada pienen palan banaanistanne?"

Työntekijöiden lemmikit on aina taukotilassa/"takana" meillä. Sen verran käy koira-asiakkaita, että on helpompi kun saa koirat oman rauhan takahuoneessa, ja myös asiakkaat saavat kuljeskella rauhassa myymälässä ilman iloisia häslä-Pettereitä omien koiriensa iholla. :D

Voisi ajatella että miten tuo nyt sitten eroaa siitä, että se koira on yksin kotona työpäivän ajan, jos se on töissäkin yksin takahuoneessa? En usko, että Leppo ainakaan kokee olevansa tuolla yksin, kun se kuulee mut kyllä ja välillä näkeekin, ja ruoka- ja muiden taukojen ajan sitä on aina joko minä tai toinen työntekijä rapsuttamassa ja joskus saa herkkujakin. :) Viimeksi käytin yhden tauoistani myös siihen, että kävin Lepon kanssa pikkukävelyllä ulkona, joten onhan tuo paljon mukavempi ratkaisu kuin kökkiä kotona ypöyksin 7-9h tai enemmän.

Käytiin jo yli 2 viikkoa sitten Tanyan ja avomiehensä + tietenkin Tofun ja Haikun kanssa lenkillä! Leppo tapasi siis Tofunkin viimein livenä, ja kolmikolla tuntui olevan kyllä hauskaa rallitella ympäri metsiä ja kallioita. :) Haiku oli ketteröitynyt ja kasvanut sitten viime näkemän, ja oli jo reippaana Lepon niskassa kiinni ja muutenkin nujuamassa leikkisedän kanssa koko ajan. <3 Yhdessä kohtaa Haiku jopa hyppäsi Lepon yli! :D Nopeesti ne pennut kehittyy ja kasvaa. Pari hassua kuvaa sain kännykällä räpsäistyä, kun oli koirat koko ajan menossa. :)

Haiku, Tofu ja Leppo <3

Haikun pönötys :D

Leikkisedän kanssa painiessa kulkeutuu puoli metsää turkin mukana. :3

Lenkki oli kyllä jälleen tosi ihana, ja Leppoa nukutti lopun iltaa kivasti. :D Tanyan avomies on kuullut Leposta paljon juttuja Tanyalta, ja oli hauskasti nimennyt Leppävaaran uudelleen Leppovaaraksi! Asutaan nyt siis Espoon Leppovaarassa tästä lähtien. :D  Saa nähdä mihin maisemiin seuraavaksi lähdetään yhteislenkille!

Ostin töistä Lepolle pedin. Hupsis. :D Mutta oli halpa ja poistuva tuote! Ja Leppo tykkää, se on pääasia. <3 Pesämäinen peti olisi voinut olla halkaisijaltaan himpun verran isompi, mutta hyvin Leppo sinne mahtuu ja pehmeiden reunojensa vuoksi koira saa sitä myllättyä ja muokattua vähän miten mieli tekee. :) Siellä se joka päivä viettää aikaansa mylläten ja kiepillä torkkuen, joten taisi olla ihan mieluisa tuliainen.

Olen myös ostanut Lepolle töistä uuden säkin ruokaa (hyväksi koettu Dogs First vaihtui nyt käytännön syistä sisällöltään lähes samaan Purenaturalin viljattomaan kuivamuonaan), sitten ostin lenkeille uuden namipussin kun edellinen ratkesi. "Sillä silmällä" olen katsellut ja vähän hiljaisina hetkinä Lepon kaulaan sovittanut pantojakin, mutta niille ei vielä ole tarvetta, ei ennenkö sen jo vähän kulahtanut nahkapanta hajoaa kunnolla. Mutta tulee kyllä hurja kiusaus ostaa kaikenlaista, kun ne tuotteet on siinä lähellä ja niitä tulee katseltua miltei päivittäin. :D Henkilökunta-alennuskin toki saattaa asiaan vaikuttaa, mutta ehkä vielä enemmän se, että niitä tuotteita saa oikeasti katsella ja fiilistellä vaikka joka päivä töissä ollessa.

Lepon rakas vinkupallo teki come-backin hänen elämäänsä viimein. :D Muuton jälkeen ei ole palloa juuri käytelty kun pienet treenailutkin mitä ollaan tehty, on hoidettu namipalkalla. Nyt otin yhtenä päivänä pallon mukaan iltalenkille, ja voi sitä riemua ja onnea. <3 Leppo hiljensi linnutkin aina alueellisesti kun vaan vingutti ja vingutti palloa jossain kanervapuskassa, välillä piti toki tarkkailla ympäristöä pallo suussa leuka täristen ettei kukaan vaan uhkaa viedä hänen palloaan.

Kumisen pallon vinguttelu on rankkaa työtä, joten ajoittain Leppo tökki ja hautasi pallon huolella lehtien sekaan "piiloon", peruutti itse muutaman askeleen ja kävi makuulle vahtimaan aarrettaan leveä onnen ja väsymyksen hymy naamalla.

Leppo ei kuitenkaan ole koira joka tykkäisi kanniskella asioita, joten aina kun jatkettiin matkaa ja houkuttelin Leppoa ottamaan pallon mukaan, se vain katsoi minua anovasti että "pliis, en mä jaksais millään kantaa tota niin voisitko sä ottaa sen?" :D Rappukäytävässä tuli huoli kun pallo tipahti rappusia alas, ihan alas kellarikerrokseen, tuli väsyneenkin koiran jalkoihin vipinää kun piti mennä äkkiä etsimään aarre alhaalta. Hupsu otus.

Niin joo, ja Apoquelin miniannostuksella mennään yhä ja ihan onnistuneesti. :) Välillä kutku iskee koiraan myöhään illalla tai aamusta ennen lääkkeen saantia, mutta ihan mahtavaa että puolikas ylläpitoannostus on riittänyt toistaiseksi!

Sellaisia sadepäivän höpinöitä tällä kertaa! Pitääkin suunnitella varmaan jotain ohjelmaa itselle ja Lepolle näiden vapaapäivien ajaksi, jos ei nyt koko alkuviikkoa sataisi. :)

Muutoksia

Blogissa saattaa tulla lähiaikoina pientä taukoa, ihmisotusten kiireiden vuoksi. Leppo toki elelee normaalia, iloista elämäänsä, autuaan tietämättömänä tulevasta elämänmuutoksesta.

Pikku työpötkylä <3

"Joko palloillaan lisää?"

Meistä, eli siis minusta, avosta ja Leposta, tulee kuun vaihteessa pääkaupunkiseutulaisia! Jep! Avo on etsinyt oman alan hommia jo pitkään ja tehnyt siinä sivussa täällä Kouvolassa amk-open sijaisuuksia, ja nyt hällä viimein tärppäsi. :) Ollaan molemmat hirmu innoissaan tästä asiasta, Helsingin seudulla on töitä varmaankin mullekin.

Suurkaupungin vilinä ei kyllä meitä kumpaakaan houkuta, luonnonläheisiä ja koiranomistajia kun ollaan, joten osittain myös Helsingin supertoimivan julkisen liikenteen ansiosta, ollaan etsitty asuntoa vähän kauempaa. Jostain, missä olisi metsää lähellä, mutta pääsisi kuitenkin kulkemaan keskustaan autotta.

Lepolla ei tosin ole harmainta hajuakaan mitä on tekeillä, sen näkövinkkelistä ainut sitä välittömästi koskeva, meneillään oleva muutos on liittynyt koiran tärkeimpään asiaan eli RUOKAAN. :D

Ensimmäinen 12kg:n säkki Dogs First -napua alkaa olla kulutettu loppuun, siirsin viimeiset napuset Lepon ruoka-astiaan jo yli viikko sitten, ja tilasin uuden säkin ruokaa. Lammas-bataattinappula oli sillä hetkellä loppu varastosta (2 päivän päästä tuli lisää :D ), joten Lepolle tulikin nyt uutta makua. Ensin vanha, tyhjennetty säkki piti kuitenkin arvon herralle avata että hän pääsee nuolemaan pohjat:

"Niin hyviä makuja."

Kun uusi ruokasäkki saapui ja haimme sen avon kanssa postista, oli Leppo tapansa mukaan hyvin avulias paketin avaaja. Dogs Firstillä oli sopivasti ruokasäkin tilaajalle diili, että sai ilmaisen märkäruokatölkin kaupan päälle! Päästään sitäkin joskus testaamaan. Uusi kuivaruoka on maultaan ankka-bataatti, ja sen kylkiäisenä tullut märkäruoka riistaa. Olivat vielä yllärinä laittaneet pakettiin kaksi näytepussia toisen makuisia nappuloita, mikä oli tietenkin kiva ylläri. :)

Apulainen odottaa että paketti aukeaa.

Paketin sisältö ja Lepon ilme: "Jos saisin jo vähän ottaa..."

Toinen muutos Lepon elämään on ollut uusi corgikaveri. Milton on Leppoa pari vuotta vanhempi, ja oikein mukava herrascorgi. :) Tutustuttiin Miltonin omistajan kanssa Suvin (pallopaimennusope ja hieroja) kautta, kun hän oli käynyt Miltonia hieromassa. Miltonilla on ylipainoa jonkin verran, tullut kastroinnin myötä vaivihkaa niin kuin Lepollakin, joten Suvi vinkkasi että minulta voisi löytyä laihdutusvinkkejä ja -kokemuksia Miltsulle. :) Ollaankin juteltu paljon Miltonin laihiksesta omistajansa kanssa, ja käyty pariin kertaan yhteislenkilläkin. Pojat tulee hirmu hyvin toimeen, seikkailevat ja rallittavat yhdessä pitkin metsää.

Pöhköt :D

Töpö-Milton ja puuhka-Leppo :)

Kaksi kaveria ilta-auringossa <3

Kauhea kiire nameja hakemaan

Milton ei jaksanut poseerata kameralle :D

Harmittaa toisaalta ihan hirveästi, että on muutettava. Juuri kun Milton sai Leposta uuden kaverin (Miltsulla ei ole koirakavereita juurikaan) ja pojat tykästyivät toisiinsa... Vakiolenkkikaveri ja samalla Lepon ensimmäinen koirakaveri, Milo, jää omistajineen myös taakse. Samoin jää meidän ihana pallopaimennusporukka, ja mahdottoman kiva ope, Lepon lemppari-ihminen ja hieroja, Suvi. Mun ja avon kaverit jäävät tänne, vaikka ei tuo matka toki mahdoton ole kulkea, ja toki uusia kavereita muotoutuu myös uudelle asuinseudulle. Mahtavat työkaverit ja vakiosijaistusduuni jää multa myös tänne. Tutut lenkkeilymaastot jää taakse, vaellusretket vaihtuvat toisiin maisemiin. Lepon koti, jossa se on meidän kanssa kasvanut pennusta kolmevuotiaaksi, ei ole enää meidän koti.

Vaan on muuttamisessa hyvätkin puolensa. Nykyisen asuintalomme asuntoihin olisi ensi kuussa tulossa putkien sukitus, joka käytännössä siis tarkottaisi väh. kahta viikkoa ilman juoksevaa vettä, hajulukot putkista poissa, kuivakäymälää olohuoneessa (jep) ja remonttimiehiä ramppaamassa yleisavaimilla koiraa stressaamassa.

Ja onhan se ihanaa että tuo miekkonen on saanut kivan ja omaa alaa vastaavan työpaikan. Olen siitä ihan älyttömän iloinen, mielekäs työ on avolle tosi tärkeä asia.

Asuntokin ollaan jo löydetty pääkaupunkiseudulta: nykyistä asuntoa pari neliötä pienempi, mutta saunallinen ja erittäin hyväkuntoinen kaksio Espoosta, hienojen lenkkeilymaastojen läheltä. :) Vuokrasopimuksen pitäisi saapua meille ensi viikolla, jonka jälkeen kaikki on täysin varmaa ja hurja pakkailu voi alkaa. :D Siitä siis voipi johtua blogin hiljaisuus, mutta jos minulta sattuu aikaa löytymään niin pistän jotain pientä kuvapostausta ennen muuttoakin!

Junassa mummola-reissulla on hyvä lepuuttaa päätä omaan ruokakassiin.

Tulevista tapahtumista autuaan tietämätön mummolan hurmuri <3

Uutta kuivaruokaa

"Täh? Sanoks joku ruokaa?"

Jep, elikkä meillä on kuivaruuan vaihdos menossa. Eipä edellisessä ruuassa mitään ihmeempää vikaa ollut, tykkään vaan aina pihinä siis säästeliäänä ihmisenä etsiä edullisempia ratkaisuja laadusta tinkimättä. Facebookin yhdessä koiraryhmässä törmäsin semmoiseen koiranruokamerkkiin kuin Dogs First. Se vaikutti sisällöltään oikein hyvältä, about saman verran lihaa kuin Lepon nykyisessä nappulassa, Barking Headsissä , mutta hinta on huomattavasti edullisempi. Dogs First -ruuat ovat bataattipohjaisia, kun taas BH:n ruuat on riisi/kaurapohjaisia, joten en uskaltanut heti ostaa isoa ruokasäkkiä jos se ei vaikka käykään herran mahalle tai makunystyröille. Niinpä tilasin kymmenen tällaista 100g:n pikkupussukkaa:

Tuosta sitten sekoiteltiin vanhan nappulan sekaan, ihan onnistuneesti. Lepon maha ei mennyt sekaisin, ja uudet naput maistui hyvin alun ihmettelyn jälkeen. (Ihmettelyllä tarkoitan siis sitä Lepon tapaa sylkeä kaikki uusi ruoka moneen kertaan suusta hetken pyörittelyn jälkeen, ennen kuin sen uskaltaa purra rikki ja oikeasti syödä...)

Oltiin kuitenkin juuri jätetty allergialääke Lepolta pois, joten pidin uudesta ruuasta hieman taukoa nähdäkseni, alkavatko oireet enää uudestaan. Ilman Apoquelia ollaan muuten menty nyt kaksi viikkoa, eikä allergiaoireet ole palanneet, jeejee! :)  Uskaltauduinkin jo ostamaan isomman säkin Dogs First -sapuskaa, jonka kävimme avon kanssa postista tänään noutamassa. Tässä ruuassa on raaka-aineina lammas ja bataatti, ajattelin lammaslinjalla jatkaa kun Lepon edellinenkin ruoka oli lammaspohjaista. Ettei tule liikaa muutosta ruokaan kerralla.

Ruokasäkki ja herra hörökorvan vauhdikkaat korvat.

Dogs First tuoksuu omaan nenääni paremmalta ja voimakkaammalta kuin Barking Heads. Nappula on myös aivan eri mallista - ihan litteitä nappeja verrattuna herneen kokoisiin BH:n palloihin:

Vasemmalla BH (bad hair day lamb), oik. Dogs First (lamb & sweet potato).

Toivokaamme, että tää uusi ruoka sopisi Lepolle myös pitkällä aikavälillä! Se ainakin omistajaa miellyttää sisältönsä ja hintansa(!!!) puolesta. Nimittäin 12kg Barking Headsin lammasruokaa maksaa 65,90€, kun taas 12kg Dogs Firstin lammasta on vain 49,90€. Vau. :3 Ja kun ruokatilaukseen lisää jonkun pienen tuotteen mukaan, kuten vaikka euron possunkorvan, on toimitus ilmaista koko paketille. Eikä paketin saapumisessa kestä tilauksesta kuin 2 arkipäivää. Huomaatte ehkä että olen tosi innoissani tästä uudesta ruuasta. :D Leppokin oli, tosin innostus kohdistui aluksi lähinnä mukana tulleeseen possunkorvaan:

"Voisin ottaa sen, kiitos vain. Ei haittaa, vaikka olen
tänään syönyt jo ruuan, luun, ja neljä kuivattua kanan
kivipiiraa. Voisin silti ottaa sen possunkorvan, kiitos."

Tänä viikonloppuna onkin sitten se Messarikeikka. Koiramessut. Pallopaimennusnäytöksiä. Iik. No, niin kauan kun Leppo malttaa olla rikkomatta palloja esityksissä, niin muut hölmöilyt ei haittaa. Ja menihän meillä kenraaliharjoituksetkin ihan kivasti. Nyt vain odotellaan lauantaita rentoutuen ja ulkoillen.

Ok, ehkä vähän pitää sisällä tökkiä palloa. Onhan se juuri pestykin, ja on hyvä että Leppo levittää siihen omat kuolahajunsa niin tunnistaa sit esityksissä oman pallon paremmin. :D

Kirjoittelen sitten messarin jälkeen seuraavan kerran!