Näytetään tekstit, joissa on tunniste muutto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste muutto. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 7. toukokuuta 2017

Kotiutumista & uusia seikkailuja

Täällä alkaa olla tavarat aika hyvin paikoillaan! "Virallisia kämppäkuvia" saa kyllä vielä odottaa, sillä  ruokapöytä uupuu ja muutamia laatikoita on vielä tyhjentämättä omille paikoilleen, ja mattoja on osteltava pari lisää. Jos meillä ei olisi Leppoa, niin nykyinenkin mattomäärä olisi varmaan ihan passeli, mutta laminaatit on tassun alla sen verran liukkaat että mattojen lisääminen koiran loukkaantumisten ja jumien estämiseksi on tarpeen. Facebookin corgiryhmässä kun kyselin laminaatin ja koiran "yhteiselosta", sanottiin että kynnet napsuu vaikka olis kuinka lyhyet ja että mattoja kannattaa hankkia. Yhdelle kommentoijalle oli koiran fyssari sanonut laminaatin+koiran vastaavan sitä, että ihminen kävelisi jäällä jatkuvasti. Kroppa siis kuormittuu ajan mittaan aika tavalla, kun koira joutuu jännittämään lihaksia ettei liukastelisi. Sen vuoksi lisää mattoja! :)
Lepon kyttäyspaikalle olen parvekkeelle laittanut lampaantaljan, niin voi
välillä istua pehmeälläkin. <3


Leppo on vielä vähän haluton lenkkeilemään mun kanssa kaksistaan, kun avo on töissä. Haluaisi mieluusti vaan kotiin päin, ja jää lähimetsän poluilla jumittamaan, jos ollaan menossa risteyksistä kauemmas kotoa. Pientä epävarmuutta ollut vielä tämän viikon siis havaittavissa, mutta kyllä se siitä varmaan pian tokenee kun ei tehdä asiasta mitään numeroa. Temppujen teko ja leikkiminen kuitenkin maistuu vaikka oltaisi juuri äsken jumitettu jossain polulla silmät surullisina. :D

"Ei mennä sinnepäin, jooko."

Voihan sitä nojatuoliltakin kyttäillä, kun lattia käy viileäksi. :3

Uusien lenkkimaastojen läpikäyminen on ollut kivaa. :) Ollaan ajoitettu uusiin seutuihin tutustuminen iltalenkkeihin, kun ollaan koko lauma kasassa ja koira reippaana ja uteliaana. Hienon näköisiä seutuja onkin löytynyt ihan läheltä, ja jännittäviä seikkailuita.

Leppo tutkimassa puroa.


Keskiviikkona meidät yllätti iltalenkillä muuan kulkija:

Mikäs se siellä istuskelee tuijottamassa?
Kulkija oli selvästi tottuneempi näkemään meidänlaisia vastaantulijoita, kuin me olimme näkemään hänenlaisiaan. Kaupungistunut kaveri ei ollut moksiskaan meidän ja koiran läsnäolosta, vaihtoi rennosti tien puolta ja jäi sinne pällistelemään meitä ennenkö jatkoi iltalenkkiään purossa uivien sorsien suuntaan. Leppokin suhtautui tyynen rauhallisesti ohitettavaan koiraeläimeen, varmaan katsoi että "Tuo on kyllä niin pirun iso kissa että paras olla hiljaa." :'D Tyyppi olikin Leppoa huomattavasti isompi ja roteva. Kyllä harmitti siinä 5m:n päässä seisoskelevaa kettua kuvatessani, että ei tullut otetuksi kunnon kameraa mukaan.



 Loppuviikosta alkoi Lepon touhu sisällä olla jo ihan normaalin rajoissa, ensimmäiset selällään söpöstelytkin sain torstaipäivänä. <3


Ja lundia-hyllykköön kun olin laittamassa vielä yhtä hyllytasoa, niin Leppo tuli tapansa mukaan "avustamaan" työnteossa... Eli tulemaan tielle. :) Karvakorva huomasi lundian alatason olevankin mukava lepopaikka, juuri hänelle siihen asetettu, enkä päässyt koirasta eroon vähään aikaan. :D


Ylpee itsestään kun löysi niin hyvän mestan... :D
Yhdelle iltalenkille nappasinkin sitten kunnon kameran mukaan, vähän toki siinä toivossa että taas nähtäisiin jotain hienoja villieläimiä. Melkein sain kuvan lähellä olevasta tikasta ja mustarastaasta, mutta vain melkein. Saatte nyt tyytyä tähän ihan tavalliseen elukkaan siis. :P






Eilen Leppo sai pienen lelunkin, jonka löysin Tigeristä. Tuo kalanraato taitaa olla kissoille tarkoitettu, mut osaahan tuo meidän poika naukuakin. ;) Hyvin kelpasi Lepposelle pieni miekkakala, sitä kirputettiin ja ravisteltiin ja viskeltiin pitkin kämppää.


Kevätkin alkaa olla Espoossa jo pitkällä, valkovuokot ovat koko viikon kukkineet täyttä häkää ja västäräkkejäkin on näkynyt! Osa puista on hiirenkorvilla ja muissakin isoja silmuja jo. Kevät. <3


tiistai 2. toukokuuta 2017

Espoolaisia

Hei hei, Kouvola.
Lauantaiaamuna herättiin avon kanssa aikaisin, muuttofirman oli määrä tulla kymmenen paikkeilla auton ja kolmen muuttomiehen kera. Leppo oli viety edellisenä iltana jo avon vanhemmille hoitoon, jotta sen olisi rennompi olla eikä olisi muuton tiellä.
Kun tavarat oli (yllättävän nopeasti) saatu lastattua muuttoautoon, avo lähti junalla kohti pääkaupunkiseutua ja jäin itse tekemään loppusiivousta Kouvolan asuntoon. Siinä vielä tohisin siivouksen parissa, kun avon vanhemmat tulivat Lepon kanssa minua hakemaan kyytiin. Avon vanhempien autoon lastattiin myös meidän pikkukasvit, jotka olisivat olleet hankala pistää turvallisesti muuttoautoon.
Leppo oli vähän ihmeissään kun koko Kouvolan kämppä oli tyhjä, kävi tsekkaamassa kaikki huoneet mutta missään ei ollut mitään. :D Sain siitä upean kuvankin joka näkyy tuossa yllä, kun laitoin istumaan hämmästyneen koiran keskelle tyhjää olohuonetta.
Sitten lähdimme ajelemaan kohti Espoon Leppävaaraa ja uutta kotia, jossa muuttokuormaa parhaillaan purettiin. Lepon laitoin valjaisiin ja turvavyöpalalla kiinni vöihin matkan ajaksi, ja siinä se torkkui suurimman osan aikaa. Hitaissa kohdissa ja pysähdyksissä piti toki nousta emännän syliin katsomaan ikkunasta, että missä ollaan. :D


Olin itse aivan täpinöissäni kun päästiin uuteen kämppään - en muistanutkaan sen olevan niin kiva! Lepon ruokakipoille ja alustallekin oli keittiön nurkassa kuin varta vasten tehty paikka:


Ekana iltana uudessa kodissa Leppo oli vähän miettiväinen ja valpas, mutta rauhoittui kuitenkin nukkumaankin eikä ollut juuri moksiskaan kun käytiin saunassa, odotti ja lepäili vain.

Jääkaappi pitää eri ääniä kuin Kouvolassa. :D

Arveltiin myös oikein, kun kämppään tutustuessa ajateltiin Lepon tykkäävän meidän alas asti kirkaslasitetusta parvekkeesta. Siellä on hyvä koiraherran kyylätä naapureita ja paistatella päivää, ja tämä aktiviteetti hoksattiinkin jo ekan päivän aikana. :D


Pikku lenkilläkin oli toki käytävä ensimmäisenä iltana, vaikka eteläiseen Suomeen olikin tullut kunnon lumimyräkkä päivän aikana. Vierailtiin lähimetsässä, joka olikin oikein upea paikka.

Isin perässä kalliolla kirmaamassa.


Lähimetsän poluilla on nyt lenkkeilty joka päivä enemmän tai vähemmän, ja kohta varmaan lähden Lepposen kanssa sinne eksymään ihan kaksistaan. :D Onneksi on puhelimessa GPS jos tulee tiukka paikka.

Leppo on reagoinut muuttoon kaiken kaikkiaan ihan hyvin. Se on ollut jo yksinkin, heti sunnuntaina ensin jätettiin se kellari- ja roskienvientireissujen ajaksi, eikä ollut mitään ääntä pitänyt tai kämpässä sipsutellut (olin jättänyt kännykän äänittämään eteiseen). Käytiin myös Sellossa ostosreissulla vähän kodin tarvikkeita hankkimassa, ja rauta- sekä ruokakaupassa. Senkin ajan Leppo oli ollut oletettavasti ihan hienosti, oli syönyt vähän luuta ja hypännyt sohvalle mönkimään, eikä ovella ollut vastassa läähättävä tai stressaantuneen oloinen koira vaan unisen oloinen reipas kaveri. <3

Vapun päivälenkin jälkeenkin koisittiin partsilla pitkät tovit.
Tänään tosin kun avo lähti töihin, on Leppo pitänyt mut näköetäisyydellä ja kävi vähän ovellakin puhisemassa kun rapusta kuului ääntä. Kun järjestelin keittiötä ja purin laatikoita, asettui Leppo ulko-oven eteen poikittain nukkumaan, ettei vaan mene ohi jos joku lähtee tai tulee. :D


Parvekekyyläystä on pitänyt myös toki harrastaa heti aamusta kun pari miestä tuli sisäpihan pensaita leikkaamaan, ja kun laitoin oven kiinni ettei huonekasvit kylmety, totesi Leppo että voi niitä puutarhureita vahtia sisältäkin:


Toivotaan että Lepon sopeutuminen Espoon ympäristöön jatkuu yhtä hyvin ja se kotiutuisi nopeasti. Tärkeintä on kai että ei tee itse asiasta sen suurempaa numeroa, ja pitää huolen että uudessakin kämpässä koira jää vaihtelevan pituisiksi ajoiksi yksin alusta pitäen, jotta se huomaa ettei sitä täälläkään hylätä. Taidankin kohta lähteä viemään ikea-kassillisen verran pakkaussanomalehtiä paperikeräykseen, niin saa ainakin pienen yksinolon tänäänkin.

Olis hauska kuulla muidenkin kokemuksia koirien kotiutumiseen muuton jälkeen! Huomasiko mitään eroa käytöksessä tai koiran olemuksessa?

Leppo alkaa ainakin pikku hiljaa olla oma iloinen itsensä. :)

maanantai 24. huhtikuuta 2017

5 päivää muuttoon

Metsälenkit rentouttaa sekä muuttostressisiä omistajia, että häsellystä
ihmettelevää corgipötkylää.
"Makaan tässä silti, vaikka onkin roinaa alla. Tässä mä olen aina ennenkin
maannut, niin makaan nytkin."
 Eilen oli meidän viimeiset palloilutreenit kouvolalaisina. Eletään nyt sitä viimeistä viikkoa ennen muuttoa, jolloin vähän kaikki tilanteet on niitä viimeisiä täällä, nyyh. :D Leppo nautiskeli treeneistä ja työnteosta entiseen malliin.



"Joko saan tökätä?"
Treenien lopuksi pallopaimennusporukka yllätti meidät läksiäislahjakassilla! Olin ihan otettu, eihän mua varten nyt mitään... Mutta on meistä kyllä muodostunut sen verran tiivis ryhmä, että kyllä siinä oli tippa linssissä puolin ja toisin kun halattiin. Leppokin "hyvästeli" aussie-Lucan pusuttelemalla ja kierimällä Lucan jaloissa korvat luimussa, ihan kun se olisi tiennyt että nyt ei ihan hetkeen tulla näkemään. <3

Kassissa oli jotain sekä mulle, että koiraherralle.
Lepon lahjat: Hau-Haun ankkafileitä, kanafileitä ja vinkuva lehmäpehmo!
Emännän lahjat: mansikkasuukkoja, mustikkalakua, ihana sydän-kaulakoru
by Lucan emäntä <3 ja Vallila-kuosinen muistikirja, johon voin kirjoittaa
ylös kaikki palloilu- ja koiratanssikuviot. :D
Lepon karvamasuinen kaveri! Tällä leikittiin niin paljon
eilen illalla että lehmältä lähti ääni. :D Vaan on sitä
silti kiva kirputtaa ja noutaa. ^_^
Ja aivan ihana kortti oli piste iin päälle. <3
Kortin taakse oli meidän palloilutiimiläiset kirjoittaneet omat nimensä, ja kiittivät ihanasti yhteisestä ajasta ja kuvaus- ja videon editointiavusta. Varasivat minut vielä joulukuun Koiramessuille esitykseen mukaan, saan siis käydä Kouvolassa vielä jatkossakin silloin tällöin pallotreeneissä! :D

Leppo nautiskelee kasaan taitetun wigwamin ja sen tyynyn päällä.
Ahkera muuttoapuri. <3

Ahkera muuttoapulainen auttoi myös hankkiutumaan eroon maapähkinävoin purkinpohjallisista:


Tänään oli viimeinen maanantaityöpäivä täällä. Leppo tuli
siristelemään silmiään ja söpöilemään mamin viereen
kun töistä saavuin ja oikaisin itseni hetkeksi. :D
Myös (ehkä) viimeinen yhteislenkki Miltonin kanssa.

Jep jep, eletään "viimeisten kertojen" aikaa. Vähän haikeeta tuppaa olemaan, mutta kyllä tästä selvitään ja toisaalta innolla odotan että saadaan muutto hoidetuksi. :)
Nähdään sitten espoolaisina seuraavan kerran!

lauantai 15. huhtikuuta 2017

Pääsiäispakkailua

Oikein hauskaa pääsiäistä!
T:Leppo-pupu :D
Meidän pääsiäinen kuluu pääosin tavaroita pakkaillessa. Ollaan saatu olohuone hyvin pitkälti jo pakattua, pari hyllyä on vielä seinällä ja kirjahylly ja Lepon wigwam-peti purkamatta. Myös muista huoneista on tavaroita laiteltu laatikoihin ja kasseihin, mutta vielä työtä riittää.

Leppo päätti kantaa kortensa kekoon pakkaamisen suhteen, kun aseteltiin viimeisiä leffoja laatikkoon blu-ray-soittimen kanssa.

Mikä ei kuulu joukkoon?

Ei ollutkaan linnulla hyvä paikka laatikossa, parempi oli tarkkailla vierestä.

"Mä oon avulias!"

Tyhjä kirjahylly, jes!

Oli se linnun pakkaaminen ja purkaminen rankkaa hommaa, paras ottaa nokoset. <3


Meidän koiratanssin alkeiskurssikin tuli päätökseen. Lopputehtävänä oli kuvata oma koreografia valitsemillaan liikkeillä ja musiikilla, ja meidän musahan oli pakko olla jostain Disney-leffasta! :D Aika varhaisessa vaiheessa huomasin, että Viidakkokirjan Karhun elämää (Bare Necessities) sopi meidän tyyliin ja Lepon tempoon tosi kivasti!
Pitemmittä puheitta, tässä meidän pikku koreografia.
HUOM! Disney ei tykkää että niiden musiikkia käytetään mihinkään, joten jos katsot mobiililla, pelikonsolilla tai telkkarilla, ei videopätkä välttämättä toimi.



Kertoilen ehkä kurssista enemmän jossain toisessa postauksessa, nyt ei ehdi sen enempää turinointeja kirjoitella! :)









sunnuntai 9. huhtikuuta 2017

Muutoksia

Blogissa saattaa tulla lähiaikoina pientä taukoa, ihmisotusten kiireiden vuoksi. Leppo toki elelee normaalia, iloista elämäänsä, autuaan tietämättömänä tulevasta elämänmuutoksesta.

Pikku työpötkylä <3
"Joko palloillaan lisää?"

Meistä, eli siis minusta, avosta ja Leposta, tulee kuun vaihteessa pääkaupunkiseutulaisia! Jep! Avo on etsinyt oman alan hommia jo pitkään ja tehnyt siinä sivussa täällä Kouvolassa amk-open sijaisuuksia, ja nyt hällä viimein tärppäsi. :) Ollaan molemmat hirmu innoissaan tästä asiasta, Helsingin seudulla on töitä varmaankin mullekin.
Suurkaupungin vilinä ei kyllä meitä kumpaakaan houkuta, luonnonläheisiä ja koiranomistajia kun ollaan, joten osittain myös Helsingin supertoimivan julkisen liikenteen ansiosta, ollaan etsitty asuntoa vähän kauempaa. Jostain, missä olisi metsää lähellä, mutta pääsisi kuitenkin kulkemaan keskustaan autotta.
Lepolla ei tosin ole harmainta hajuakaan mitä on tekeillä, sen näkövinkkelistä ainut sitä välittömästi koskeva, meneillään oleva muutos on liittynyt koiran tärkeimpään asiaan eli RUOKAAN. :D

Ensimmäinen 12kg:n säkki Dogs First -napua alkaa olla kulutettu loppuun, siirsin viimeiset napuset Lepon ruoka-astiaan jo yli viikko sitten, ja tilasin uuden säkin ruokaa. Lammas-bataattinappula oli sillä hetkellä loppu varastosta (2 päivän päästä tuli lisää :D ), joten Lepolle tulikin nyt uutta makua. Ensin vanha, tyhjennetty säkki piti kuitenkin arvon herralle avata että hän pääsee nuolemaan pohjat:

"Niin hyviä makuja."
Kun uusi ruokasäkki saapui ja haimme sen avon kanssa postista, oli Leppo tapansa mukaan hyvin avulias paketin avaaja. Dogs Firstillä oli sopivasti ruokasäkin tilaajalle diili, että sai ilmaisen märkäruokatölkin kaupan päälle! Päästään sitäkin joskus testaamaan. Uusi kuivaruoka on maultaan ankka-bataatti, ja sen kylkiäisenä tullut märkäruoka riistaa. Olivat vielä yllärinä laittaneet pakettiin kaksi näytepussia toisen makuisia nappuloita, mikä oli tietenkin kiva ylläri. :)

Apulainen odottaa että paketti aukeaa.
Paketin sisältö ja Lepon ilme: "Jos saisin jo vähän ottaa..."

Toinen muutos Lepon elämään on ollut uusi corgikaveri. Milton on Leppoa pari vuotta vanhempi, ja oikein mukava herrascorgi. :) Tutustuttiin Miltonin omistajan kanssa Suvin (pallopaimennusope ja hieroja) kautta, kun hän oli käynyt Miltonia hieromassa. Miltonilla on ylipainoa jonkin verran, tullut kastroinnin myötä vaivihkaa niin kuin Lepollakin, joten Suvi vinkkasi että minulta voisi löytyä laihdutusvinkkejä ja -kokemuksia Miltsulle. :) Ollaankin juteltu paljon Miltonin laihiksesta omistajansa kanssa, ja käyty pariin kertaan yhteislenkilläkin. Pojat tulee hirmu hyvin toimeen, seikkailevat ja rallittavat yhdessä pitkin metsää.

Pöhköt :D
Töpö-Milton ja puuhka-Leppo :)
Kaksi kaveria ilta-auringossa <3
Kauhea kiire nameja hakemaan
Milton ei jaksanut poseerata kameralle :D

Harmittaa toisaalta ihan hirveästi, että on muutettava. Juuri kun Milton sai Leposta uuden kaverin (Miltsulla ei ole koirakavereita juurikaan) ja pojat tykästyivät toisiinsa... Vakiolenkkikaveri ja samalla Lepon ensimmäinen koirakaveri, Milo, jää omistajineen myös taakse. Samoin jää meidän ihana pallopaimennusporukka, ja mahdottoman kiva ope, Lepon lemppari-ihminen ja hieroja, Suvi. Mun ja avon kaverit jäävät tänne, vaikka ei tuo matka toki mahdoton ole kulkea, ja toki uusia kavereita muotoutuu myös uudelle asuinseudulle. Mahtavat työkaverit ja vakiosijaistusduuni jää multa myös tänne. Tutut lenkkeilymaastot jää taakse, vaellusretket vaihtuvat toisiin maisemiin. Lepon koti, jossa se on meidän kanssa kasvanut pennusta kolmevuotiaaksi, ei ole enää meidän koti.

Vaan on muuttamisessa hyvätkin puolensa. Nykyisen asuintalomme asuntoihin olisi ensi kuussa tulossa putkien sukitus, joka käytännössä siis tarkottaisi väh. kahta viikkoa ilman juoksevaa vettä, hajulukot putkista poissa, kuivakäymälää olohuoneessa (jep) ja remonttimiehiä ramppaamassa yleisavaimilla koiraa stressaamassa.
Ja onhan se ihanaa että tuo miekkonen on saanut kivan ja omaa alaa vastaavan työpaikan. Olen siitä ihan älyttömän iloinen, mielekäs työ on avolle tosi tärkeä asia.
Asuntokin ollaan jo löydetty pääkaupunkiseudulta: nykyistä asuntoa pari neliötä pienempi, mutta saunallinen ja erittäin hyväkuntoinen kaksio Espoosta, hienojen lenkkeilymaastojen läheltä. :) Vuokrasopimuksen pitäisi saapua meille ensi viikolla, jonka jälkeen kaikki on täysin varmaa ja hurja pakkailu voi alkaa. :D Siitä siis voipi johtua blogin hiljaisuus, mutta jos minulta sattuu aikaa löytymään niin pistän jotain pientä kuvapostausta ennen muuttoakin!

Junassa mummola-reissulla on hyvä lepuuttaa päätä omaan ruokakassiin.
Tulevista tapahtumista autuaan tietämätön mummolan hurmuri <3