Rauhallisia hellepäiviä

Odottelin tarkoituksella keskiviikkoon, niin olisin saanut samaan postaukseen mukaan myös kuvat ja kuulumiset viimeiseltä pentukoulutunnilta, mutta eilen olikin niin hurja ukkosmyrsky että tunti päätettiin siirtää.
Ei siinä mitään, onhan tässä muutakin tapahtumaa mistä kertoa. :)

Hampaita on alkanut lähtemään! Sunnuntaina irtosi ensimmäinen etuhammas, nyt on sekä ylä- että alaleuasta lähtenyt kaksi keskimmäistä etuhammasta ja alaleuassa heiluu seuraavat kaksi, koira siis näyttää hieman höntiltä. :D Olin menossa kuvaa ottamaan hampaista, mutta en raaskinut kun toinen niin sikeästi nukkuu parvekkeella.

Näinä helleaikoina Leppo on siis viettänyt päivät pitkälti nukkuen. Etenkin aamupäivät se viettää viileällä parvekkeella sikeässä unessa, kenties paikkaa huonosti nukuttuja yöunia.

Meillä ei ole vielä hyttysverkkoja tuuletusikkunoissa niin ikkunat ovat öisin kiinni, joten asunto ei oikein viilene. Yöksi Leppoa ei uskalleta vielä parvekkeelle laskea, sillä pari viikkoa sitten hädän yllättäessä oli pentu pissannut parvekkeen lattian raosta ja pissa oli valunut alakerran naapurin ikkunalasia pitkin hänen parvekekaiteelleen...
-__-" Leppo teki koko viime viikon aikana tosin vain kaksi pissaa sisälle, joten ehkä täällä ollaan sisäsiistejä piankin.

Viime viikonloppu oli pienen koiraherran mielestä hirmuisen mukava! Rokotukset on nyt saatu ja varoajat odotettu, joten uskallettiin mennä nuuskimaan tyhjää koirapuistoa lenkin lomassa.

Matkapullo/-kipposysteemi, ihan korvaamaton! Maksoi n.5€.

Perjantai-iltana saatiin kaveripariskunta meille kylään, joten Leppo sai hurjasti huomiota ja rapsutuksia, ja vielä herkkujakin kun jäi yksin isäntäväen lähtiessä pelaamaan biljardia. Leppohan siis jää yksin aina mielellään, kun silloin saa pureskeltavaa ja aktivointilelua ja pahvia. Menee omatoimisesti makkariin odottamaan että milloin herkut saapuu. <3

Lauantai oli löhöpäivä, illalla käväistiin pitkällä lenkillä ja Leppo sai olla paljon vapaana.

<3

Niin hyviä rapsuja.

Sunnuntaina avomiehen veli ja vanhemmat tulivat käymään (ja Leppo ei taas pysynyt pantalooneissaan kun ovikello toi sisään ihania ihmisiä) ja käytiin ulkona syömässä. Iltapäivällä pidettiin avon kanssa lautapeli-ilta, jossa Leppo toimi vieraiden viihdyttäjänä, kun he odottelivat omaa pelivuoroaan. Päätimme sisäilman 28 asteen lämpötilasta johtuen pitää peli-illan pihalla, joten hauva pääsi harjoittelemaan myös piknik-käyttäytymistä.

Illan pelinä oli Space Crusade, vanha ja arvokas klassikko ilmeisesti! Hyvin taktiselta näytti (hoidin itse koiran kaitsemispuolen joten pelaaminen jäi muille) ja tuo yksi peli kestikin sen 4-5h mitä pihalla istuttiin.

Niin lähellä mutta kuitenkin niin kaukana...

Eipä kovin montaa kertaa tarvinnut estää Lepon pääsyä herkkujen luo, ennenkuin uskoi. <3

"Täs on kyl oikeestaan ihan jees, ja mammalta tulee niitä hyviä kun oon hienosti."

Mahdollisimman kauas piti mennä sen oman luun kanssa. :D

Eilen tavattiin sattumalta Lepon kanssa aivan ihana pohjanpystykorvaneiti omistajineen, pentu oli suurin piirtein saman ikäinen kuin Leppo. Vaihdettiin omistajan kanssa numeroita, niin voidaan mennä joskus metsälenkille pentujen kanssa. :) Koirakaverit on aina jee!

Aika rientää...

Leppo onkin tänään jo 16-viikkoinen "vauva". Vauva-ajat ovat tosin jääneet jo taakse, tuo meinaan on kasvanut harmillisen nopeasti kunnon corgin näköiseksi! Etuhampaat alkaa jo heilua, ja pentukoulussa mietittiin että josko hormonitoimintakin alkaa jo heräillä. Kurssilla aikuinen uroskoira nuuskutteli Leppoa ihmeellisen tarkasti ja muutenkin vietti paljon aikaa Leppiksen seurassa. Viikonloppuna, kun Leppo leikki isäni sk kettuterrierinartun kanssa, pantiin merkille että poitsu nuuski tosi tarkkaan ja pitkään terrierin takamusta, ihan kun olisi hoksannut sillä hetkellä että maailmassa on olemassa tyttökoiria. Alkuviikosta huomasin myös että hajut kiinnostavat ulkona huomattavasti enemmän kuin ennen, ja lenkeillä jumittaminen on taas nostanut päätään. Mutta yhä hän on kyllä meidän helppo ja iloinen Lepponen, ja osaa käyttäytyä suurimman osan ajasta ihmeellisen viisaasti. <3
Tiistain pentukoulussa oli taas kivaa! Tutustuttiin pieneen altaaseen joka kouluttajalla oli pihassaan, sitten taas vieheellä leikkimistä ja putken läpi kulkua lopuksi. Illan voi hyvin tiivistää seuraavaan kolmeen kuvaan:

Lepon leikkitouhuja on tullut kuvailtua kännykällä videolle, katsotaanpas jos tänne saisi niistä pari!
Pedin alla oli "myyriä":

Ja Lepon ehdottomasti lempparileikki kautta aikojen, on tulla pomppimaan ja örisemään mun tai avon jalkoihin lelu/luu suussa! Jos lelun heittää, käy pentu sen hakemassa ja loikkii leikkimuristen luokse tai kirmaa jalkojen välistä örinällä säestettynä. Tässä hieman tyylinäytettä:

Viikonloppureissu Tampereelle

Meillä on ollut kiva viikonloppu! Perjantaina siis lähdettiin koko kolmikko bussilla kohti Tamperetta, sukulaisteni luo. Menimme menomatkan bussilla, sillä sopivissa junissa oli lemmikkipaikat menneet, ja nettipalvelu tökki muutenkin. Bussimatka kesti 3h 20min eikä Leppo ollut aikaisemmin matkustanut linja-autolla, joten vähän jännitti... Mutta saatiinpa taas todeta että ihan turhaa jännittää tuon jätkän kanssa. :D Leppis jopa hallitsi bussiin jonottamisen taidon kuin vanha tekijä: istui meidän vierellä rentona, ja kun jono liikkui niin Leppokin otti pari askelta ja istahti taas jonoon. :D Bussissa syötiin vähän rouhetikkua ja puruluu-kenkää, ja otettiin hieman untakin. Tarpeet tuli hienosti ulos välipysähdyksellä Lahdessa ja perillä Tampereella.

Majailtiin siskoni ja hänen miehensä luona, ja sekös Leppoa ilahdutti - heillä nimittäin on vajaa 2-vuotias poika, ja lapset ovat Leppiksen mielestä parasta ihmislaatua mitä löytyy. Pikkumies ei ollut aina samaa mieltä... Kissojen välinpitämättömyyteen tottunut tädin mussu oli hieman hämmentynyt iloisen pennun leikkiyrityksistä. :D Leppo tosin oli todella nätisti pojan kanssa ja antoi olla, kun huomasi ettei pikkumies halunnutkaan leikkiä. Ei siis hyppinyt, paimentanut, ei mitään. Ihan kuin aikuisen koiran mieli. <3

Perjantaina käväistiin lähikaupassa ruokaostoksilla ja koska oli todella kuuma ilma, suunnattiin kauppareissun jälkeen biitsille. Leppis oli aiemmin vaan kahlannut, mutta nyt pieni mammanpoika uskaltautui uimaankin kun oltiin miehen kanssa molemmat vedessä!

Kuva: Veli-Ville Korhonen

Kuva: Veli-Ville Korhonen

Kovin fanaattisesti Leppo ei uimiseen suhtautunut, vaikka aika sulavasti vedessä liukuikin. Oikeaan korvaan meni vettä, joka sai hauvan pitään päätä kallellaan eli korvaa pinnan alla, jolloin korvaan meni varmaan enemmän vettä. :D Onneksi lähti rannalla ravistelemalla pois. Melkoinen uitettu rotta sieltä vedestä tulikin.

"Voi saakeli nyt se isi on taas siellä vedessä."

Illalla grillailtiin pihassa, ja Leppo tapasi 1-vuotiaan upean whippet-tytön, nätillä brindle-värityksellä. Whippetiä tosin kiinnosti enemmän Lepon namipussi, joka roikkui mun vyöltä, kuin itse pentu. :D

Väsynyt uimari/grillimestari. <3

Lauantaina Leppo jäi siskoni ja pikkumiehen kanssa päiväunille, kun käväistiin avon kanssa äidilläni. Leppo ei tullut mukaan, koska siskon kissat olivat siellä, ja toisella niistä on astma.

"Huomenta." Kuva: Anna Korhonen

Saatiin äidiltä vähän kamppeita ja romppeita Kouvolaan vietäväksi, lautapelejä ja kaikenlaisia vanhoja tavaroitani. Sitten tultiin porukalla takaisin siskolleni, niin pääsi "mummikin" tapaamaan myös karvaista "lapsenlastaan" pitkästä aikaa.
Illemmalla oli jälleen grillailua ja iltalenkille lähdettiin avon ja Lepon kanssa rantsuun uudestaan, tällä kertaa koirapuiston kautta. Puisto oli onneksi tyhjä, sillä teki mieli vaan päästää toinen nuuskuttelemaan kaikenlaista ja rentoutua itse, ilman uusia koirakontakteja. Koirien rannalla Leppo kahlaili ja hepuloi hiekalla, ei ollut niin kuuma että olisi tehnyt (kenenkään) mieli uida.

Sunnuntaina olikin jänskä päivä luvassa, kun lähdettiin isäni luo mummini 80v-synttärikahveille. Paikalle saapui yli 20 henkeä, joista lapsia oli muistaakseni 7 tai 8. Lapset olivat luonnollisesti todella iloisia eläimistä. Isälläni on vaimonsa kanssa sk kettuterrieri-narttu, joka oli myös aivan intona uudesta leikkikaverista, ja sitä reuhaamista ja peuhaamista koirakaverin ja lasten kanssa olikin sitten muutama tunti luvassa. Kaikki alla olevat kuvat on ottanut Tiina Viljamaa.

"Ou jee, uus koirakaveri!"

"Ja uusia ihmisiäkin!"

Kellahdus.

Selkeästi koiruudet mielessä. 

Lapsilta sai paljon haleja ja pusuja ja silityksiä.

"Onneksi" sieltä päästiin sitten juna-asemalle ja junaan niin Leppis sai nukkua koko paluumatkan. :D Hauva nukkuikin sitten koko illan ja yön, ja maanantainakin otettiin unta ehkä normaalia enemmän.
Mutta olipa kyllä onnistunut reissu, eikä tarvinnut koiran puolesta stressata yhtään kun Leppo kulki mukana kuin vanha tekijä ja kohteli lapsiakin hyvin sievästi.

Tänään onkin sitten toisiksi viimeinen kerta pentukoulua luvassa, katsotaan jos pari kuvaa ehtisi napsaista sieltäkin!

Reipas koululainen

Meillä oli eilen jälleen pentukoulua! Edellinen kerta oli kesäkuun puolessa välissä, joten pennut oli kasvanut hurjasti. Oltiin Lepon kanssa "pienten" ryhmässä, vaikka siellä yksi kultainennoutaja ja australianpaimenkoira olikin. Mutta ennen kuin menen koulupäivän tapahtumiin niin pistän muutaman kuvan edelliseltä viikonlopulta! Oltiin Lepon kanssa ihan kaksistaan koko viikonloppu avomiehen ollessa Muuramessa.

Aurinko paisteli kivasti, joten vietettiin aika paljon aikaa takapihalla. Leppo sai ettiä nurmikosta namuja mitä heittelin, järsiä keppiä ja nuuskutella pihaa.

Lauantaiaamuna Leppikselle tuli köllöttelyolo aamupalan jälkeen. <3 Ja huomasin meidän koiran olevan sävy sävyyn keittiön lattian kanssa! Sitten metsäpitoisen iltalenkin jälkeen pentu olikin ihan väsy:

Eilisessä pentukoulussa oli kyllä hurjan kivaa! Aluksi jokainen pentu sai vuorollaan tulla tutustumaan agilityputkeen, josta haettiin ensin herkkupaloja ja sitten juostiin läpi kouluttajan luota toisessa päässä huhuilevalle omistajalle. Ei tarvinnut Leponkaan kauaa putkeen tutustua, kun mentiin jo ite nuuskimaan pidemmälle. Ja kävipä Leppis putkessa itekseenkin hömpöttämässä kun pennuilla oli leikkihetki. Uusin kurssitulokas, 12-viikkoinen australianpaimenkoiratyttönen oli Lepon mielestä hurjan kiva! Napsivat vuoron perään toistensa poskikarvoja.

Leppo iskee kultsitytölle silmää...

Tuolla tapahtuu jotain!

Likka päätti istua Lepon naamalle. :D

"Hui saakeli karkuuuun!"

 Lepon ehdottomasti lempparikaveri tästä porukasta on muutaman viikon vanhempi kultainennoutajanarttu. Päästiin kultsin omistajan kyydilläkin kurssille ja paluumatkallakin jaksoivat vielä paksissa temmeltää hetken. Sitten taas Lepon ehdottomasti lempparileikki on se, että hän menee isomman pennun etujalkojen välistä napsimaan leukaa, korvia ja poskia, kas näin:

Testataan onko snautseriherran parta aito vai ei...

Oli se vaan oikee kääpiösnautseri!

*röhinää puolin ja toisin*

Jokainen pentu pääsi kokeilemaan myös vieheen kanssa leikkimistä, ja nähtävästi Lepon hauskat tavat maata paikallaan ja katsoa kohdetta häntä huiskien kuin kissa, ovatkin paimenviettiä! Mutta kouluttajan mukaan Lepon mielestä parasta tuossa leikissä oli se, kun Lepolla on "rotta" tassujen alla ja se melkein pääsee karkuun, muttei ihan vaan hän saa pidettyä sen itsellään. :)
Lopuksi olikin aika käydä pienellä metsälenkillä, jossa oltiin alkuun hihnassa ja lopuksi vapaana. Leppo veti yllättävän vähän, ja irti päästyään jäi katsomaan taakseen että viimeisetkin varmasti tulevat perässä ja sitten lähti matkaan. :D Pienellä peltoläntillä pysähdyttiin ja pennut saivat reuhaamishetken, ja sitten lähdettiin takaisin päin. Leppo hiipi puskiin yhdessä vaiheessa niin että jäi jälkeen ja kesti kauan ennenkö reagoi huuteluun ja kutsuun, myöhemmin kuulin kouluttajalta että puskassa oli kuollut varis. :D Nams.

Ihan loppumetreillä kultsityttönen päätti tönäistä Lepon ojaan (itse ei oltu kultsin omistajan kanssa näkemässä mutta kouluttaja sanoi että tyttö katsoi, ja sitten tönäisi), mutta Leppo ei lannistunut vaan kuulemma "kuittasi törkeyden" rynnistämällä kultsin jalkojen välistä kun pääsi ylös ojasta. :D

Kerrassaan hauska "koulupäivä" oli, viikon päästä taas uudestaan! Ollaan menossa nyt viikonlopuksi Tampereelle sukuloimaan ja Leppis pääsee/joutuu pitkälle bussimatkalle ja paluu junalla. Siitä reissusta sitten viimeistään tulee kuvia ja kuulumisia!

Pentutreffit

Käväistiin keskiviikkona Lepon kanssa pentutreffeillä lähimettässä. Leikkikaverina Lepolla oli pari viikkoa nuorempi welsh corgi cardigan Aatu, koulukavereitten uusi tulokas. Leppo ja Aatu oli nähneet jo kaksi kertaa aikaisemminkin, joten olivat jo tuttuja ja leikit sujui melkosen nätisti. Hurja painiminenhan siellä metsässä syntyi niin että sammaleet lenteli ja koirien turkit oli pihkaiset. :D Tässä kuvia!

Aatu-herra on hyvä poseeraamaan.

"Räyäyäyäy"

Molemmat olivat vuoron perään altavastaajina painihommissa, ja välillä kuului melkoisia örinöitäkin kun meinasi homma mennä totiseksi. Aatu kun on aika kova jätkä eikä hevillä alistuisi ja Leppo taas ei viittis antaa nuoremman koko ajan voittaa. Mutta paljon rauhallisemmin ja iloisemmin leikit sujuivat kuin ekoilla kerroilla!

Kun päästiin yhden kallion päälle niin otettiin pennut hihnoihin etteivät mene liian reunalle, ja lepäiltiin jyrkänteen päällä maisemia katsellen.

Aatukin hipsi katselemaan jyrkänteeltä alas.

Helpompi oli vissiin juoda vesipisaroita Lepon pään päältä.

Meillä taitaa muodostua perinteeksi se, että pentutreffien aikaan aina sataa... Nyt oli koko lenkin ajan ollut oikein nätti ilma, mutta eikös vaan jyrkänteellä ollessa alkanut vettä sataa samalla kun aurinko paistaa! Ainakin hyttyset kaikkosivat hetkeksi.

Muita juttuja: Tänään käytiin aamusella Leppiksen kanssa ottamassa tehosterokotus+rabies, hienosti meni kaikki ja meillä on terve, 6,4-kiloinen 14-viikkonen jätkänpätkä!

Jätkien seikkailut

Mulla on on ollut alusta asti kova huoli siitä, että avomies ja Leppo tulis toimeen keskenään. Vaikka koira onkin hankittu suurimmaks osaks minua varten, en kestäisi jos mun miehillä menis sukset ristiin keskenään. Tuntuu että en pystyisi elämään itseni kanssa, jos olisin tuonut itseäni varten talouteen koiran, josta olisi miehelle vain harmistusta ja huolta. Niinpä jännityksellä aina odotan, kun pojat tulevat yhteiseltä iltalenksultaan.

Viikko tai pari takaperin avo oli tapansa mukaan lähtenyt viemään Leppoa iltatarpeilleen. Jätkillä tuntui kestävän ja aloin huolestua, että onko avolla siellä ihan kurjaa jos Leppo alkanut taas jumittaa tai palannut tapaansa näykkiä nilkkoja... Katselin ikkunoista ja menin lopulta parvekkeelle katsomaan takapihalle, ja mitä silmäni näkivätkään! Ei jumittavaa pentua ja harmistunutta isäntää, vaan iloisen isännän ja äärimmäisen keskittyneen koiranpennun.
Avo oli jättänyt koiran paikkaan istumaan, tiputtanut hihnan ja teki parhaillaan makkaralla namijälkeä nurtsille, ja Leppo odotti kiltisti paikassa! Tämän jälkeen avo palasi koiran luo ja vapautti jäljelle, ja voi jestas mikä keskittyminen, mikä yhteispelin henki sieltä huokui. <3 Katselin häkeltyneenä jätkien toimintaa ja huomasin ajattelevani: "Ai meidän koira osaa noin hyvin!" Ei oltu puhuttu avon kanssa mitään jäljen tekemisestä tai sen mahdollisuudesta, avo oli vain itse saanut päähänsä että "Se vois olla Lepon mielestä kivaa, ja mulle vaihtelua kepillä riekuttamiseen." Olin niin ylpeä mun miehistä tuona iltana ja olen yhä. <3

Eilisillan seikkailu sai myös hymyn huulille. Pojilla taas kesti hieman pidempään kuin yleensä, mutta kun sisälle tulivat niin jo oli naurussa pitelemistä. Ensinnäkin Leppo oli vauhdilla loikkinut portaat, kaikki portaat kolmanteen kerrokseen asti, ulkoa löytämänsä aarteen perässä jota avo piti kädessään:

Viereisessä talossa tehdään julkisivuremppaa ja ilmeisesti joku remppamies oli unohtanut tyhjän kivennäisvesipullonsa pienen corgiherran ulottuville. Leppo oli kuulemma mennyt aivan sekaisin pullosta ja kantanut sitä ylpeänä koko matkan kotiin. <3 Pullosta aiheutui kotona melkoiset hepulit, kun sitä piti heitellä ja napsia ja kantaa säkkituolille, iltakymmenen aikaan melkoinen meteli siis.

Pullo sai tänäänkin melkoisen innostuksen puuskan osakseen

Ei viitsitä pitää pulloa Lepon ulottuvilla koko aikaa, ettei naapureilla mene hermo kolinaan. :D

Eli siis jälleen kerran mun miekkosilla oli ollut kerrassaan mainio lenkki, ja on se avokin tainnut ehkä kerran mainita että tykkää koirastamme kovasti... :) Joten ehkä voin lakata huolehtimasta siitä asiasta, kunnes alkaa myrskyisä murrosiän ja teinikapinan aika!