maanantai 12. kesäkuuta 2017

Koira töissä, ostoksia ja leikkihetkiä

Kiirettä on taas pidellyt! Mulla on ollut sen verran usein töitä (mikä on hyvä juttu) että yksittäiset vapaapäivät on menneet kuin siivillä kaikkea muuta tehdessä. Nyt kun on useamman päivän vapaa putkeen ja vielä sadepäivä, ehtii tännekin laitella pari kuvaa. :)

Leppo on ollut mulla muutamaan kertaan mukana töissä! Olen ottanut sen matkaan sellasina päivinä, kun yksinoloa tulisi muuten liian pitkälti, jos avolla on esimerkiksi illalla joku työjuttu tai muu. Leppoa vähän jännitti ensimmäisellä ja toisella kerralla uusi hengailupaikka, mutta vaikutti tottuvan siihenkin ihan hyvin ja nukkui kyllä pitkin pituuttaan takahuoneessa ihan ekoinakin kertoina. :D

"Voisinko saada pienen palan banaanistanne?"
Työntekijöiden lemmikit on aina taukotilassa/"takana" meillä. Sen verran käy koira-asiakkaita, että on helpompi kun saa koirat oman rauhan takahuoneessa, ja myös asiakkaat saavat kuljeskella rauhassa myymälässä ilman iloisia häslä-Pettereitä omien koiriensa iholla. :D


Voisi ajatella että miten tuo nyt sitten eroaa siitä, että se koira on yksin kotona työpäivän ajan, jos se on töissäkin yksin takahuoneessa? En usko, että Leppo ainakaan kokee olevansa tuolla yksin, kun se kuulee mut kyllä ja välillä näkeekin, ja ruoka- ja muiden taukojen ajan sitä on aina joko minä tai toinen työntekijä rapsuttamassa ja joskus saa herkkujakin. :) Viimeksi käytin yhden tauoistani myös siihen, että kävin Lepon kanssa pikkukävelyllä ulkona, joten onhan tuo paljon mukavempi ratkaisu kuin kökkiä kotona ypöyksin 7-9h tai enemmän.

Käytiin jo yli 2 viikkoa sitten Tanyan ja avomiehensä + tietenkin Tofun ja Haikun kanssa lenkillä! Leppo tapasi siis Tofunkin viimein livenä, ja kolmikolla tuntui olevan kyllä hauskaa rallitella ympäri metsiä ja kallioita. :) Haiku oli ketteröitynyt ja kasvanut sitten viime näkemän, ja oli jo reippaana Lepon niskassa kiinni ja muutenkin nujuamassa leikkisedän kanssa koko ajan. <3 Yhdessä kohtaa Haiku jopa hyppäsi Lepon yli! :D Nopeesti ne pennut kehittyy ja kasvaa. Pari hassua kuvaa sain kännykällä räpsäistyä, kun oli koirat koko ajan menossa. :)

Haiku, Tofu ja Leppo <3
Haikun pönötys :D
Leikkisedän kanssa painiessa kulkeutuu puoli metsää turkin mukana. :3
Lenkki oli kyllä jälleen tosi ihana, ja Leppoa nukutti lopun iltaa kivasti. :D Tanyan avomies on kuullut Leposta paljon juttuja Tanyalta, ja oli hauskasti nimennyt Leppävaaran uudelleen Leppovaaraksi! Asutaan nyt siis Espoon Leppovaarassa tästä lähtien. :D  Saa nähdä mihin maisemiin seuraavaksi lähdetään yhteislenkille!

Ostin töistä Lepolle pedin. Hupsis. :D Mutta oli halpa ja poistuva tuote! Ja Leppo tykkää, se on pääasia. <3 Pesämäinen peti olisi voinut olla halkaisijaltaan himpun verran isompi, mutta hyvin Leppo sinne mahtuu ja pehmeiden reunojensa vuoksi koira saa sitä myllättyä ja muokattua vähän miten mieli tekee. :) Siellä se joka päivä viettää aikaansa mylläten ja kiepillä torkkuen, joten taisi olla ihan mieluisa tuliainen.

Olen myös ostanut Lepolle töistä uuden säkin ruokaa (hyväksi koettu Dogs First vaihtui nyt käytännön syistä sisällöltään lähes samaan Purenaturalin viljattomaan kuivamuonaan), sitten ostin lenkeille uuden namipussin kun edellinen ratkesi. "Sillä silmällä" olen katsellut ja vähän hiljaisina hetkinä Lepon kaulaan sovittanut pantojakin, mutta niille ei vielä ole tarvetta, ei ennenkö sen jo vähän kulahtanut nahkapanta hajoaa kunnolla. Mutta tulee kyllä hurja kiusaus ostaa kaikenlaista, kun ne tuotteet on siinä lähellä ja niitä tulee katseltua miltei päivittäin. :D Henkilökunta-alennuskin toki saattaa asiaan vaikuttaa, mutta ehkä vielä enemmän se, että niitä tuotteita saa oikeasti katsella ja fiilistellä vaikka joka päivä töissä ollessa.

Lepon rakas vinkupallo teki come-backin hänen elämäänsä viimein. :D Muuton jälkeen ei ole palloa juuri käytelty kun pienet treenailutkin mitä ollaan tehty, on hoidettu namipalkalla. Nyt otin yhtenä päivänä pallon mukaan iltalenkille, ja voi sitä riemua ja onnea. <3 Leppo hiljensi linnutkin aina alueellisesti kun vaan vingutti ja vingutti palloa jossain kanervapuskassa, välillä piti toki tarkkailla ympäristöä pallo suussa leuka täristen ettei kukaan vaan uhkaa viedä hänen palloaan.


Kumisen pallon vinguttelu on rankkaa työtä, joten ajoittain Leppo tökki ja hautasi pallon huolella lehtien sekaan "piiloon", peruutti itse muutaman askeleen ja kävi makuulle vahtimaan aarrettaan leveä onnen ja väsymyksen hymy naamalla.


Leppo ei kuitenkaan ole koira joka tykkäisi kanniskella asioita, joten aina kun jatkettiin matkaa ja houkuttelin Leppoa ottamaan pallon mukaan, se vain katsoi minua anovasti että "pliis, en mä jaksais millään kantaa tota niin voisitko sä ottaa sen?" :D Rappukäytävässä tuli huoli kun pallo tipahti rappusia alas, ihan alas kellarikerrokseen, tuli väsyneenkin koiran jalkoihin vipinää kun piti mennä äkkiä etsimään aarre alhaalta. Hupsu otus.

Niin joo, ja Apoquelin miniannostuksella mennään yhä ja ihan onnistuneesti. :) Välillä kutku iskee koiraan myöhään illalla tai aamusta ennen lääkkeen saantia, mutta ihan mahtavaa että puolikas ylläpitoannostus on riittänyt toistaiseksi!

Sellaisia sadepäivän höpinöitä tällä kertaa! Pitääkin suunnitella varmaan jotain ohjelmaa itselle ja Lepolle näiden vapaapäivien ajaksi, jos ei nyt koko alkuviikkoa sataisi. :)

7 kommenttia:

  1. Tykkään sikana corgeista kun ne on sulosia ja ystävillä on, omassa perheessä shippercke, jäin seuraamaan kun koirablogit on ihania <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti, kiva saada aina uusia lukijoita! :) Corgit on kyllä mainioita otuksia. <3 Särmää ja sähäkkyyttä kyllä löytyy joistain yksilöistä, mikä ei varmaan ole uutta sulle jos schipperke kotoota löytyy. :)

      Poista
  2. Niin kiva kun saa ottaa koiran töihin❤ Pitää mennä pian uudestaan taas lenkille :)
    ps. corgit ei taida olla kanniskelijoita yleensäkään koska en ole koskaan saanut Tofuakaan oppimaan noutoa koska se ei vaan osaa kantaa asioita suussa vaan tiputtaa heti 🙄

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo mennään ihmeessä! :) Ja onhan toi mukavaa kun ei tartte koiran sit yksin olla kohtuuttomia aikoja tai miettiä sen hoitoon viemistä.

      Ja niin, eihän nää mitään noutajia ole kyllä... :D Leppo välillä noutaa keppiä/lelua ja välillä ei, mut siinä missä toiset kantaa aarrettaan vaikka koko lenkin, niin Leppo kyllä pian pudottaa ja unohtaa kun tulee jotain muuta, niinkun vaikka mielenkiintonen haju. :D

      Poista
  3. On kyllä ehkä paras työsuhde-etu mullakin, että saan ottaa koiran toimistolle mukaan :D Sanoisin kyllä että Lepolla on kivempaa olla duunissa kuin ylipitkä päivä kotona, siellähän on ihan eri lailla virikkeitä ja toki seuraakin työntekijöiden tauoilla kuin kotona.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai sullakin on moinen työsuhde-etu, minkäslaisessa paikassa työskentelet? :)
      On tuo kyllä hirmu kätevää kun koiran voi ottaa mukaan, ja miekin uskon että Lepolla on mukavempaa tuolla kuin kotona. Vaikka se ei varsinaisesti nääkään mitä liikkeessä tapahtuu ellei joku kulje pakastimille tai takaovesta, niin on siinä silti äänet ja hajut ja juurikin ne taukoilevat duunikaverit. :)

      Poista
  4. Hienoa kun Leppo viihtyy hyvin töissä mukana :) seuraa riittää ja koira tietää sinun olevan lähellä :)

    Tumpin kohdalla olisi haastavaa ottaa töihin mukaan. Se on niin stressiherkkä että varmaan alottaisi louskuttamisen kun jäisi yksin takahuoneesee. Vieraassa paikassa näin on käynytkin ja sekös omaa mieltäni harmittaa. Olen kokenut että pienempi stressi on nukkua kotona kun päivät ei veny liian pitkiksi. Meillä menee puolison kanssa työvuorot limittäin monesti että yksinoloa ei tule niin paljoa. Koira kyllä tottuu erilaisiin tilanteisiin :) nyt vanhemmiten kaipaa rauhaa ja unta niin nauttii kun saa jäädä kotiin nukkumaan :D
    Ehdottomasti kannatan että koira mukaan vaan töihin jos se onnistuu kaikin puolin :)

    http://aktiivinensohvaperuna.blogspot.fi

    VastaaPoista