Olette varmaan monesti miettineet, kun välillä kerron jotain pientä Lepon ruuista, että voi kunpa kertoisin tarkemmin Lepon ruokinnasta, ruokailutottumuksista ja vatsan toiminnasta?
Ai ette?
No, ei se mitään, kerron silti! :D Tämä on sellainen postaus jonka olen jo moneen kertaan halunnut tehdä, mutta se on aina jäänyt ajatusasteelle. Tässä postauksessa on ajatuksena myös jättää itselle joku muistilista, mitä kaikkea Leppo on pienen elämänsä aikan syönyt ja minkälaiset kokemukset niistä oli. Ymmärrän siis hyvin jos tämä postaus ei kaikkia kiinnosta, mutta toisaalta joku saattaa siitä saada jotain irtikin. :)
Olen itse todella kiinnostunut erilaisista koirien ruokintatyyleistä ja ruuista, ja yritänkin aina etsiä sitä ruokintatapaa, joka olisi mahdollisimman hyvin juuri Lepolle ja sen mahalle sopiva, mutta mahdollisimman helppo ja vaivaton arkea, reissuja ja hoidossa olemista ajatellen. Olen myös sillä tavalla vinksahtanut, että tykkään seurailla aina uutuuksia koiranruokarintamalla. Uudet kuivaruokamerkit saavatkin minut aina iloiselle tuulelle, kun pääsen analysoimaan niiden sisältöä, ihastelemaan pussin ulkonäköä ja hypistelemään pakkauksia, ja (jos innostus etenee kokeiluasteelle) kurkkaamaan miltä uudet nappulat näyttävät, tuntuvat, tuoksuvat ja se tärkein:
miten ne Lepolle maistuvat ja sopivat. Sama homma koirien herkuissa, luissa, raakaruuissa ja nyt Mustilla ja Mirrillä aloittamisen jälkeen myös märkäruuissa. Toki koiraharrastajana ihastelen ja intoilen aina kaikkia uutuustuotteita muutenkin (esim. koirien pedit ovat oma heikko kohtani, ja vähän myös pannat), mutta kyllä se on tuo ruokintapuoli mikä innostaa vielä enemmän.
Eri ruokien kokeiluun ja ruokinnasta kiinnostumiseen on varmasti vaikuttanut myös se, että Leppo ei ole mikään rautavatsa. Siis sellainen, jolle voisi syöttää mitä vaan, ja sen maha toimisi silti 90% ajasta täydellisesti (jos 10%:iin lasketaan mahapöpöt ja muut kommellukset). Meillä ollaan aiemmin oltu iloisia, jos mennään edes kokonainen viikko täydellisen kovilla kakoilla, ja ilman ylimääräistä piereskelyä tai röyhtäilyjä. :D
Ajattelin ensin latoa tähän oman otsikkonsa alle ruokintatyylit ja ruokamerkit, joilla Leppo on kasvanut ja elellyt tähän asti, ja miten ne oman muistikuvani Lepolle sopi, sekä pientä analyysiä, mikä kyseisessä ruuassa on hyvää ja mikä huonoa (mitään merkkiä kuitenkaan haukkumatta). Sitten keskityn nykyhetkeen omien otsikoidensa alla ruuassa, järsittävissä herkuissa ja makupaloissa.
Lepon ruuat pentuajoilta aikuisuuteen
Kasvattajalla ja alkuajat meillä: Jahti&Vahti Pentu ja Jahti&Vahti/Mush raakalihat
Pentue oli syönyt kiinteään ruokaan totuteltuaan emän kotona puolet Jahti&Vahti raakalihoja, ja puolet saman merkin kuivaruokaa tai ohra-/kaurapuuroa, liha sekoitettuna puuroon/turvotettuun nappulaan joka aterialla. Leppoa hakiessa ostimme emän omistajalta (joka pennut oli kotonaan kasvattanut) pari kiloa Jahti&Vahti Pentu-nappulaa, ja olin ostanut jo pakkaseen saman merkin raakaliha- ja lihamix-pötköjä, jotta ruoka pysyisi alkuun samana. Saatiin myös pakasterasiallinen liha-puuroseosta mukaan. Liha-puuroseosta Leppo ei suostunut syömään lainkaan useista kokeiluista huolimatta (liekö sisarusten seura saanut kasvattajalla puuroakin syömään), nappula-lihaseos maistui kyllä. Joten jätettiin puuro aika nopeasti pois ja mentiin sillä mikä maistuu. Huomasin aika äkkiä, että mulla ei taida olla mikään ahne pentu, koska Lepolle ei nuo nappulat maistuneet palkkana ulkona juurikaan. Syljeksi niitä aika usein pois. Tosin alkuvaiheessa oli aika kuumiakin päiviä, ajattelin että ehkei ruoka sen takia maistu.
 |
| Kuva ei ole omani |
Jahti&Vahti Pentu on ihan ok, kohtuu tuhti kuivaruoka, jossa on 43% lihaa. Käytetty liha tosin on lihajauhoa, josta osa on siipikarjasta ja osa määrittelemätöntä lihaa (valmistajan sivuilla lukee porsaanliha, mutta...). Eli liha-allergikolle ei voi suositella suoriltaan, kun ei voi varmaksi tietää mitä lihalähteitä on käytetty kun sitä ei pussissa lue. Ruuassa on myös maissia, jolla koira ei oikeastaan tee mitään eikä saa siitä mitään irti, joka saattaa johtaa isoihin ulostemääriin tai huonolaatuiseen ulosteeseen. Mutta teräsvatsoilla toimii, ja varsinkin raakaruokinnan kaverina käy vähän kasvis/viljapitoisempikin ruoka ihan hyvin.
 |
| Kuva ei ole omani |
Jahti&Vahti raakalihat ovat koostumukseltaan hyvin samaa tavaraa Mushin lihojen kanssa, käytin myöhemmin käytännön syistä Mushia enemmän. Ihan hyviä lihoja olivat, tosin kaikkien raakalihapötköjen ongelma pienten koirien kohdalla on jäisen pötkön annostelu pienempiin osiin. Koko pötkön jos sulattaa kerralla, on liha jo 4 päivän päästä harmaata ja haisevaa. Jauhettujen lihojen koostumus on myös tosi tahnamainen, eli hampaat ei kyllä tällä ruokavaliolla töitä saa.
Kasvattajan kuivaruokien loputtua:
Sam's Field Puppy, Hau-Hau Champion koiranpennuille, Purenatural Puppy
Samppaa (=Sam's Field) päädyin kokeilemaan muistaakseni koirafoorumien keskusteluiden pohjalta. Pussin ulkonäkö sekä ruuan hinta miellytti, ja halusin kokeilla josko perunapohjainen nappula maistuisi Lepolle paremmin. Nappula oli tosi pientä ja tummaa väriltään, paljon tummempaa kuin Jahti&Vahdin muona. Pussissa lukeva teksti "70% fresh chicken, fruits & vegetables" on todella hämäävä, koska se antaa alkuun ymmärtää, että ruuan valmistuksessa olisi käytetty 70% lihaa. Koiranruokapusseissa kun usein mainostetaan laatua näkyvästi sijoitetuilla lihaprosenteilla (jotka voivatkin olla kaikenlaisin kepulikonstein saatu näyttämään isommilta ilman että kuluttajalle suorasti valehdellaan), joten Sampan prosentti saattaa antaa harjaanjohtavan kuvan. Tässä ruuassa käytetty liha on lisätty reseptiin tuoreena eikä lihajauhona, mikä toki lisää maistuvuutta, mutta vähentää kuivatuotteen lopullista lihaprosenttia. Ja maissia sisältää tämäkin. Eikä maistunut Lepolle palkkana. :D Mutta jälleen kerran, lihan kanssa käytettynä ihan kelpo sapuska.
 |
| Kuva ei ole omani |
Hau-Hau Championin penturuokaa kokeiltiin edullisen hinnan ja helpon saatavuuden vuoksi muistaakseni yhden pikkupussin verran. Laadultaan tosi samanmoinen Jahti&Vahdin kanssa, rasvaa hieman enemmän mutta lihaa hieman vähemmän (jos valmistajien prosentteja on uskominen). Liha lisätty jauhona myöskin, ja hiilarilähteinä maissi ja riisi. Jälleen ihan ok perussapuska lihan kanssa käytettäväksi. Nappula hauskaa pientä kuutiota, tummaa. Ei maistunut palkkana, kupista kyllä.
Purenatural Puppy toimi meillä tosi kivasti. Viimein löydettiin ruoka, jota Leppo söi ilomielin ja kelpuutti sen palkkanaminakin! Näihin aikoihin, ennen aikuisruokaan siirtymistä, taisin vaihtaa ruokintaa niin, että lihat tulivat useimmiten omalla ateriallaan ja nappulat omallaan, kun ne maistuivat niin hyvin pelkältäänkin. Helpotti arkea kun ei tarvinnut olla suurta määrää lihaa sulamassa tai sulattaa erikseen joka aterialle, ja sitten arvioida napun ja lihan määrää suhteessa toisiinsa joka kerta erikseen. Purenaturalissa lihaa on lisätty reseptiin sekä tuoreena että jauhona, ja hiilarinlähteenä on riisi, ohra ja kaura (ja ehkä sidosaineena? alle 3% maissigluteenia, mutta siitä en jaksanut murehtia). Tykkään myös, kun valmistusaineista ilmoitetaan lihojen prosentit erikseen, niin kuluttajan ei tarvitse arvailla. Näin pystyin laskemaan, että Purenaturalissa on valmiissa kuivatuotteessa n. sama määrä lihaa kuin Hau-Haussa, mutta (ja nämä ovat nyt omia oletuksiani) koska siinä ei ole juurikaan maissia, ja koska osa lihasta on lisätty tuoreena, se sopi ja maistui mun pennulle oikein hyvin. Purenaturalin pentunappula on pientä, muistaakseni pyöreää ja litteähköä. Vaihdettiin aikuisruokaan siinä kohtaa, kun nappula kävi liian pieneksi eli Leppo alkoi syödessään köhiä niitä kurkustaan. :D Tämä oli n. 5kk iässä muistaakseni.
Aikuisruokia ennen nykyhetkeä: Purenatural Adult Medium, Hau-Hau Champion, Barking Heads TLC (kana), Barking Heads BHD (lammas), Dogs First (lammas ja ankka),
Purenatural GF Lamb
Purenaturalin aikuisruoka toimi ihan kivasti, sitä käytimme muistaakseni yhden 12kg säkin. Kesken kyseistä säkkiä vaihdoinkin Hau-Hau Championiin, koska hoksasin siinä kohtaa tuon lihaprosentin laskemisen ja sen, että tuoreena lisätyllä lihalla valmistaja saa ilmoitettua lihaprosentin korkeammaksi, kuin lopullisessa kuivatuotteessa se on. Hau-Haussa on käytetty vain lihajauhoa, joten pussin kyljessä lukeva 30% täsmää lopullisessakin tuotteessa. Purenaturalissa on siis noin saman verran lihaa kuivaamisen jälkeen, vaikka valmistusaineluettelosta suoraan prosentit plussaamalla saisi summan 54%. Jännää, eikö?
No,
Hau-Haun kokeilu ei ollut oikein onnistunut... :D Olimme ostaneet edullisen kilohinnan kiiltoiset kuvat silmissä 15kg säkin, eikä kyseinen ruoka maistunutkaan Lepolle lainkaan. Se inhosi sitä ruokaa. Söi henkensä pitimiksi, mutta aina jäi kuppiin ruokaa ja koira ei enää odottanut innolla ruoka-aikoja. Tässä vaiheessa rupesin funtsailemaan, että niin, Lepolle ei ole kunnolla maistunut oikein mikään kuivaruoka, joka sisältää reilusti maissia. Muuta täysin yhdistävää tekijää nihkeästi menneillä ruuilla ei ole tainnut olla. Sinnikkäästi me yritettiin kyllä avon kanssa saada HHC käytettyä, koska "ei terve koira itseään kupin eteen tapa", ja "ei pidä antautua nirsoilulle, koiran on syötävä sitä mitä annetaan." Ja kyllähän Leppo söi, mutta oli onneton, laihtui vähän eikä turkkikaan voinut enää niin hyvin kun koira ei syönyt riittävästi... Ei olisi itsekään kiva syödä inhoamaansa ruokaa päivästä toiseen. Niinpä myytiin loput 10kg nettikirppiksellä pois, ja jatkettiin Lepon riemuksi Purenaturalin pussukka loppuun.
 |
| Kuva ei ole omani |
Mietiskelin ja pohdin, olisiko samanlaatuista ruokaa olemassa kuin Purenatural, mutta edullisemmalla hinnalla? Koirafoorumeilta sain vastaukseksi Barking Headsin, jonka iso säkki on muutaman euron edullisempi mutta sisältö ihan yhtä hyvä, kuin Purella. Ostettiin ensin TLC-versiota eli kana-riisiä kyseiseltä merkiltä, ja se upposi hyvin. Kevyemmän sisällön vuoksi (ja sen että Leppo oli kastroitu ja lihoi herkästi) ostin ensimmäisen säkin loputtua lammas-riisi versiota (BHD), joka sekin sopi ihan kivasti. Sitä syötettiin muistaakseni kolme tai neljäkin säkkiä, ja 12kg säkki riittää Lepolla 3-4kk.
Tässä vaiheessa lihoja kokeiltiin vähän erilaisia, sillä testailtiin mille asioille Leppo on mahdollisesti allerginen, ja lisäksi syötin jossain vaiheessa pelkkiä palalihoja herkästi kertyvän hammaskiven vuoksi (hammasjutuista tarkemmin jossain toisessa postauksessa). Ostin siis pakasteseitä, ihmisten puolelta (usein alesta ja paloittelun jälkeen pakkaseen) kanafileitä ja -koipia ja possunlihaa, joskus jauhelihaa. Jos ostimme itsellemme lohifileen medaljongeiksi leikattavaksi, jäi Lepolle häntäpää ruuaksi. Leppo sai parempilaatuista lihaa, mutta välillä oli jaksoja, jolloin mentiin pelkillä raksuilla ja öljylisällä. Silloin kyllä huomasi että ei pelkkä kuivaruoka vaan imeydy samalla tavalla; tuotoksia tuli yleensä kolmesti päivässä, laatu oli useimmiten ok, mutta määrä oli melko suuri. Ainakin jos vertaa siihen että olisi ollut puolet lihaa.
Tuotosten määrästä johtuen rupesin vilkuilemaan, josko viljaton ruoka olisi kokeilemisen arvoinen juttu. Viljattomat kuivamuonat vaan maksaa jonkin verran enemmän kuin riisipohjaiset, varsinkin jos niissä ei ole maissia joukossa. Onneksi eräs corgi-ihminen vinkkasi
Dogs First-merkistä! Se on netin kautta tilattava koiranruoka, hyvin edullinen kilohinnaltaan mutta sisältö on todella hyvä.
 |
Ensimmäinen säkki Dog's Firstiä ja herra
hörökorva sinkoilemassa mukaan kuvaan :D |
Kuten joku ehkä muistaakin, tilailin Dogs Firstiä ensin näytepusseja kilon verran, jotta sain kokeiltua toimiiko viljaton ruoka Lepolle lainkaan. No toimihan se, joten sitä ostettiin sitten lisää! Yksi 12kg säkki meni tuota lammas-bataattia, seuraava oli ankka-bataatti (koska lammas oli juuri silloin loppu kun olin tilaamassa, tuli seuraavana päivänä varastolle lisää :D ). Ankka sopi ehkä vieläkin paremmin Lepon masulle kuin lammas, muistelisin että tuotokset oli vähän pienemmät ankan kohdalla. Tässä on siis todella hyvä ruoka hinta-laatusuhteeltaan, jos tarvitsee tai haluaa viljatonta muonaa syöttää, voin suositella lämpimästi. Miinuksena se, että on netistä tilattava, ja että ruokaa saa vain 12kg säkeissä (tai 100g näytepusseina), mutta ne on vain pieniä miinuksia.
Nykyhetki: ruuat Mustilla ja Mirrillä aloittamisen jälkeen
Purenatural Grain Free, Maukas-raakapullat, märkäruuat, Nutrima Health Digestion
Henkilökunta-alennusten ja kätevyyden johdosta, vaihdoin Lepon ruuan keväällä Dogs Firstistä
Purenaturalin Grain Free Lamb -ruokaan. Pure ja DF on tosi samanlaisia valmistusaineiltaan ja ravintosisällöltään, Purenatural on vaan normihinnaltaan Dogs Firstiä hieman kalliimpaa. Viljattomat Puret sopi Lepolle ihan kivasti myös, jonkin aikaa. Ihan se ei tuntunut täysin imeytyvän jostain syystä, kun tuotokset oli välillä löysiä. Tällä hetkellä meillä on vielä pikkupussi kalkkuna-versiota syötettävänä jossain kohtaa pois, siitä lisää vähän alempana.
Pian uuden työpaikan saatuani rupesin ostamaan myös
Maukas-merkin raakaruokapullia, jotta Lepon ruoka koostuisi säännöllisemmin lihasta eikä aina vain silloin kun löytää kaupasta alelihoja. Pullien hyvä puoli on niiden helppo annosteltavuus ja sulattaminen, verrattuna pötköihin. Käytetään pääosin täysravintopullia, jottei tarvitsisi pelailla lisien kanssa. 50/50-ruokintamallin ideahan
olisi se, että kuivaruoka tuo vitamiinit ja tarvittavat lisät, ja liha sitä laadukasta proteiinia ja rasvaa, lajinmukaista ravintoa. Mutta lukemani mukaan nappulassa olevat aineet eivät riitä jos sitä ei käytetä ainoana ruokana (eikä kaikilla merkeillä silloinkaan), vaan lihaa syöttävien tulisi lisätä koiransa ruokaan ainakin sinkkiä ja D-vitamiinia. Tosin ihan hiljattain olen jostain lueskellut, että edes noissa täysravintopullissa ei olisi riittävästi vitamiineja ja muita härpäkkeitä kattamaan kaikkea mitä koira
oikeasti tarvitsee, eli lisiä tarvittaisiin silti. Toisaalta koiran ruokkiminen ei pitäisi olla mitään rakettitiedettä, on paljon koiria jotka saavat pelkkää Pedigreetä ja maksalaatikkoa, ja elävät päälle päin katsottuna ihan mukavasti ja pitkään. En ihan tiedä itsekään mitä ajatella näistä, onko muilla ajatuksia? Ajatellaanko koirien ruokintaa liian monimutkaisesti? Vai pitäisikö sitä jokaisen opiskella enemmän?
AAAAANYWAY. :D (näin siinä käy kun päästää ajatukset valloilleen tähän näppikselle)
Märkäruuat. En jaksanut ajatusta siitä, että kuskaisin taas pakastekassissa Lepon lihoja sukulaisille mukaan, jossa ne veisivät jääkaapista tilaa ja olisivat reissun päätteeksi jo aivan ällöjä, joten tutustuin märkäruokiin. Katselin, että todella lihapitoisia märkäruokia ovat
natures:menu-merkin pöperöt, ja niistä kätevissä annoskoissa
Country Hunter-ruuat. Jauhettua lihaa, hieman kasviperäistä sekaan, vitskut ja mineraalit, pussi kiinni ja kypsytys. Samaa laatua on uudet
Nutrima-märkäruuat, lihapitoisia ja omassa pussissaan hellästi kypsytettyjä. Lepolla ei ole kummastakaan mennyt maha sekaisin, ja ne maistuu sille hurjan hyvin. Käteviä retkimuonia ovat.
Nutriman Health Digestion-kuivaruokaan vaihdettiin yhtäkkiä, juuri ennen joulua. Olin meinaan ostanut ison säkin Purenaturalin viljatonta kalkkuna-napua, mutta siinä kävi niin nolosti että osa siitä erästä olikin viallista, ja meille juuri sattui sitten tämmöinen viallinen säkki (ja sitä makua oli pikkupussi ostettu anoppilaan odottelemaan, sen vuoksi se pikkupussi on meillä odottamassa että syötän Nutriman ohella pois). Olin miettinyt muutenkin Nutriman herkkämasuruuan kokeilemista mm. sen takia että yksi proteiininlähteistä on ankka ja se sopi Lepolle Dogs Firstissä ainakin tosi hyvin (ja myös sen takia että rrrrakastan noiden pussien ulkonäköä ja sitä logoa! <3 ). Lepolla oli ollut hieman ongelmia masun kanssa, tuotokset eivät useimmiten olleet kiinteitä, joten en olisi halunnut ostaa uutta isoa säkkiä Purenaturalin lammasta, jos masuongelmat johtuvatkin vaikka siitä. Pari pikkupussia Nutrimaa lähti siis testiin, ja voi jukra miten tyytyväisiä ollaan. Kakkojen määrä on pienentynyt ja tummentunut (ennen oli tosi vaaleaa), ja kiinteytynyt (tietenkin tätä kirjoittaessani, parina viime päivänä on päivän toinen kaksu ollut huonoa... *huoh*), lisäksi Leppo rakastaa tätä safkaa. Nappulat on X:n mallisia, ehkä sen vuoksi ettei niitä noin vaan koira nielisi pureksimatta, pureskeltu ruoka kun on hellempi masulle kuin kokonaisena hotkittu. Kallistahan tämä ruoka on, mutta toisaalta, kun saa henkilökunta-alennukset, niin miksi en ostaisi sitä kallista laatumuonaa? :D Eilen avattiin ensimmäinen iso säkki tätä ruokaa, eikä toivottavasti viimeinen. :)
Treeninamit, herkut ja järsittävät
 |
Vas. kanafile, ylhäältä broilerin kivipiira,
kalkkunaherkku ja Ziwi Peak |
Herkän masun vuoksi meidän säännölliset herkut on aina aikalailla samoja, hyväksi todettuja juttuja.
Treeninameina menee useimmiten kuivalihoja. Mm. Let's Bite-merkillä on kivan pehmoisia kuivalihoja, käytetään useimmiten ankkaa tai kana-turskaa koska ne saa kätevästi saksittua sopivaan kokoon. Eikä mahalle käy mitään vaikka kuinka paljon näillä treenattaisi. Joskus olen ekstraherkuksi ostanut kaupasta esim. vähäsuolaisia broilerpullia joita on sitten pilkottu pieneksi, ja viime Koiramessuilta lähti matkaan se Naturis-makkara ja Ziwi Peak-ruokaa.
Kesällä käytin paljon Natures:menun pehmeitä namipaloja (95% lihaa, loput mineraaleja), Lepon allergialääkkeen sai piilotettua niihin kätevästi. Vinkki: Lidlistä saatavat 7kpl paketeissa myytävät lihatikut ovat myös samantyylistä koostumusta, eli lihaa ja vähän mineraaleja! En tiedä miksi, mutta jos jompaa kumpaa näistä, siis N:M:n nameja tai Lidlin tikkuja käytin enemmän treeninameina, meni Lepolla maha löysälle.
Muita herkkuja Leppo ei oikeastaan saa, paitsi M&M:llä
irtona myytäviä kalkkunaherkkuja tai kuivattuja eläinten osia. Noissa kalkkunaherkuissa on kalkkunaa ja pieni määrä puuvartisen kasvin kuitua. Näistäkin menee suurissa määrin eli treeninameina käytettynä maha ihan aavistuksen löysälle, ja kakat muuttuu namien väriseksi kellertäväksi. Esim. kuivatuista broilerin sydämistä tai kivipiiroista ei käy vatsalle mitään.
 |
Vas: naudannahkaluu, bull-stick pätkä,
naudannahkatikku, rouhetikku |
Järsittäviäkin ollaan kokeiltu jos jonkinmoisia. Käytössä on silloin tällöin siipikarjan raakaluut ja rustot sekä bull-stickit eli sonninsutipätkät, ja päivittäin tai lähes päivittäin naudannahkaluut (vaihtelevilla paksuuksilla) ja rouhetikut (=naudannahkaa ja riisitärkkelystä). Puristeluita ostetaan myös aika ajoin, nekin useimmiten naudannahkaa. Hyvin on tuntuneet sopivan myös muut kuivatut eläinten osat, kuten korvat tai henkitorvet. Korvissa on vaan niin paljon rasvaa, että niitä ei tohdi antaa kuin joskus herkkuna.
Minkäänlaiset dental-herkut ei Lepon mahalle käy, hauskanmuotoiset whimzeesit saa sen oksentamaan, ja muut dentalit pistää mahan löysälle, jopa viljattomat versiot. :/ Mutta eipä sillä väliä vaikkei nuo käykään, naudannahkaluut hankaa hampaita paremmin puhtaaksi kun kestävät pidempään. Ostin yhden paketin nahkaluita, joissa on kanaa ympärillä ja sisällä kananmaksatäyte, niin maha meni niistäkin huonoksi. Pelkkää kanaa jos on nahkaluun päällä, välissä tai sisällä niin silloin toimii kyllä. Semmoiset on meidän koiran herkuttelut.
HUH! Sainpas kirjoiteltua. Tässä on toverit aikaa vierähtänyt jonkin verran tätä tehdessä... Mutta kivaa oli, saada tuo kaikki tieto päästä johonkin näkyville olemaan. Nyt voin ehkä lakata pitämästä kaikkea tuota päässäni, kun voin tiedon tulla tarkistamaan tarvittaessa täältä. :D Mahtuu kaikkea uutta ihanaa koiriin ja niiden ruokintaan liittyvää aivojen sopukoihin, eikös niin. <3 Saa laittaa kommentteihin tuumailuja jos tekstistä tuli jotain mieleen, tai kyssäreitä aiheeseen liittyen. Loppuun vielä herra herkuttelija itse:
