tiistai 2. toukokuuta 2017

Espoolaisia

Hei hei, Kouvola.
Lauantaiaamuna herättiin avon kanssa aikaisin, muuttofirman oli määrä tulla kymmenen paikkeilla auton ja kolmen muuttomiehen kera. Leppo oli viety edellisenä iltana jo avon vanhemmille hoitoon, jotta sen olisi rennompi olla eikä olisi muuton tiellä.
Kun tavarat oli (yllättävän nopeasti) saatu lastattua muuttoautoon, avo lähti junalla kohti pääkaupunkiseutua ja jäin itse tekemään loppusiivousta Kouvolan asuntoon. Siinä vielä tohisin siivouksen parissa, kun avon vanhemmat tulivat Lepon kanssa minua hakemaan kyytiin. Avon vanhempien autoon lastattiin myös meidän pikkukasvit, jotka olisivat olleet hankala pistää turvallisesti muuttoautoon.
Leppo oli vähän ihmeissään kun koko Kouvolan kämppä oli tyhjä, kävi tsekkaamassa kaikki huoneet mutta missään ei ollut mitään. :D Sain siitä upean kuvankin joka näkyy tuossa yllä, kun laitoin istumaan hämmästyneen koiran keskelle tyhjää olohuonetta.
Sitten lähdimme ajelemaan kohti Espoon Leppävaaraa ja uutta kotia, jossa muuttokuormaa parhaillaan purettiin. Lepon laitoin valjaisiin ja turvavyöpalalla kiinni vöihin matkan ajaksi, ja siinä se torkkui suurimman osan aikaa. Hitaissa kohdissa ja pysähdyksissä piti toki nousta emännän syliin katsomaan ikkunasta, että missä ollaan. :D


Olin itse aivan täpinöissäni kun päästiin uuteen kämppään - en muistanutkaan sen olevan niin kiva! Lepon ruokakipoille ja alustallekin oli keittiön nurkassa kuin varta vasten tehty paikka:


Ekana iltana uudessa kodissa Leppo oli vähän miettiväinen ja valpas, mutta rauhoittui kuitenkin nukkumaankin eikä ollut juuri moksiskaan kun käytiin saunassa, odotti ja lepäili vain.

Jääkaappi pitää eri ääniä kuin Kouvolassa. :D

Arveltiin myös oikein, kun kämppään tutustuessa ajateltiin Lepon tykkäävän meidän alas asti kirkaslasitetusta parvekkeesta. Siellä on hyvä koiraherran kyylätä naapureita ja paistatella päivää, ja tämä aktiviteetti hoksattiinkin jo ekan päivän aikana. :D


Pikku lenkilläkin oli toki käytävä ensimmäisenä iltana, vaikka eteläiseen Suomeen olikin tullut kunnon lumimyräkkä päivän aikana. Vierailtiin lähimetsässä, joka olikin oikein upea paikka.

Isin perässä kalliolla kirmaamassa.


Lähimetsän poluilla on nyt lenkkeilty joka päivä enemmän tai vähemmän, ja kohta varmaan lähden Lepposen kanssa sinne eksymään ihan kaksistaan. :D Onneksi on puhelimessa GPS jos tulee tiukka paikka.

Leppo on reagoinut muuttoon kaiken kaikkiaan ihan hyvin. Se on ollut jo yksinkin, heti sunnuntaina ensin jätettiin se kellari- ja roskienvientireissujen ajaksi, eikä ollut mitään ääntä pitänyt tai kämpässä sipsutellut (olin jättänyt kännykän äänittämään eteiseen). Käytiin myös Sellossa ostosreissulla vähän kodin tarvikkeita hankkimassa, ja rauta- sekä ruokakaupassa. Senkin ajan Leppo oli ollut oletettavasti ihan hienosti, oli syönyt vähän luuta ja hypännyt sohvalle mönkimään, eikä ovella ollut vastassa läähättävä tai stressaantuneen oloinen koira vaan unisen oloinen reipas kaveri. <3

Vapun päivälenkin jälkeenkin koisittiin partsilla pitkät tovit.
Tänään tosin kun avo lähti töihin, on Leppo pitänyt mut näköetäisyydellä ja kävi vähän ovellakin puhisemassa kun rapusta kuului ääntä. Kun järjestelin keittiötä ja purin laatikoita, asettui Leppo ulko-oven eteen poikittain nukkumaan, ettei vaan mene ohi jos joku lähtee tai tulee. :D


Parvekekyyläystä on pitänyt myös toki harrastaa heti aamusta kun pari miestä tuli sisäpihan pensaita leikkaamaan, ja kun laitoin oven kiinni ettei huonekasvit kylmety, totesi Leppo että voi niitä puutarhureita vahtia sisältäkin:


Toivotaan että Lepon sopeutuminen Espoon ympäristöön jatkuu yhtä hyvin ja se kotiutuisi nopeasti. Tärkeintä on kai että ei tee itse asiasta sen suurempaa numeroa, ja pitää huolen että uudessakin kämpässä koira jää vaihtelevan pituisiksi ajoiksi yksin alusta pitäen, jotta se huomaa ettei sitä täälläkään hylätä. Taidankin kohta lähteä viemään ikea-kassillisen verran pakkaussanomalehtiä paperikeräykseen, niin saa ainakin pienen yksinolon tänäänkin.

Olis hauska kuulla muidenkin kokemuksia koirien kotiutumiseen muuton jälkeen! Huomasiko mitään eroa käytöksessä tai koiran olemuksessa?

Leppo alkaa ainakin pikku hiljaa olla oma iloinen itsensä. :)

4 kommenttia:

  1. Ihanalta näyttää teidän uusi koti ja Leppo on hyvin löytänyt mieluisimmat paikat :)

    Meillä on sujunu muutot pääosin hyvin. Tumppi tottunu siihen että koti vaihtunut kun lapsuudessa asuin vuoroviikoin isän tai äidin luona. Tumppi kulki tietysti mukana.

    Kerrostalo elämään oli taas vaikeampi tottua kun Tumppi oli koko lapsuusvuodet asustellu rivitalossa. Täyty vahtia mitä rapussa tapahtuu ja ilmottaa siitä meille. Mikä ei joka käänteessä ole se mukavin juttu kovan haukunnan vuoksi.

    Meillä ei kerrostalossa ollu hissiä. Muutoin suju hyvin ja Tumppi kulki nuorempana portaat reippain askelin. Vanhemmalla iällä alkoi ontumiset ja eläinlekuri epäili että olisi selkä kipeä. Nivelrikkoakin saattoi olla mikä on yleistä vanhoilla koirilla. Hetken aikaa saimmekin kantaa Tumppia sylissä kun kuljimme rapuista. Hyvää treeniä 3-4krt päivässä :D laitoimme selkävaivoja helpottamaan kupin alle korokkeen ja sängyn päätyyn rahin.

    Muutettuamme nykyiseen asuntoomme rivitaloon niin tuntui heti että Tumppi otti tämän omakseen. Asteli takapihalla ylpeänä ja onnellisena. Löysi heti omat turvapaikkansa ja oli tosi seesteinen. Selkäkivut hellitti ja koiran yleistila parani tosi paljon. Varmaa sekin kun itsellä täällä niin kotoinen olo niin huokuu koiraankin se oma rentous :) ja just ku saa takapihalla vahtia ulkona liikkujia niin ei tartte sisällä komentaa. Postitkin tulee ulkona olevaan laatikkoon niin ei tartte sitä olla komentamassa.

    Onnea teille uuteen kotiin :)


    http://aktiivinensohvaperuna.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti kommentista ja onnentoivotuksista! :)

      Kiva kuulla että Tumpillakin on muutot sujuneet hyvin. Lepolla ei silleen tullut eroa asumismuotoon kun kerrostalosta kerrostaloon muutettiin, portaita on vaan vähemmän kun ollaan kerrosta alempana (ja hissikin on tarpeen vaatiessa käytössä). :)
      Ei oo siis vahtimisprobleemia varmaan tiedossa, mutta toiset koirat samassa rapussa on hämmentäviä. :D Kaksi koiraa ainakin asuu samassa rapussa meidän kanssa, ja muista rapuista ollaan nähty vielä kolme lisää kulkevan, ja sekös Lepon mielestä on liian jännää. Heiluttelee häntää kun kuulee että on koira vaikka alakerrassa rapussa, mut into/jännitys kasvaa liian suureksi ja haukahtaa kun saa näköyhteyden. Noh, tietääpähän ainakin mitä meidän pitää treenata. :D Muuten on aika iisisti mennyt tämä kaikki, ja toi parveke on kyllä ihan ykkönen... :3

      Leppo on muuten kanssa avon porukoilla aina tosi iloinen ja ylpeä siitä omasta pihasta, kai se on koiran mielestä vaan niin ihana juttu kun on ikiomaa pihaa! Ja varmasti joo välittyy se oma hyvä fiilis koiraankin, miekin tykkään tästä meidän asunnosta tosi paljon joten Leppokin on rennompi.
      Sit vielä kun saa kaikki laatikot tyhjennettyä ja tavarat paikoilleen niin voi kunnolla hengähtää. :)

      Poista
  2. Onnea uuteen kotiin ♡ kivalta näyttää ja voi että onko teillä siis oma sauna? 😍

    Meillä ainakin meni muutto tosi näppärästi tofun osalta. En muistaakseni juurikaan ajatellut että sopeutuuko Tofu, kun se on aina ollut vieraissakin paikoissa niin rennosti yksin niin luotin vaan siihen että kyllä se tännekin tottuu 😂 alkuun olin kyllä muutaman päivän kotona sen kanssa niin siinä tuli niitä lyhyempiä yksinoloja kauppareissujen yms. aikana. Mutta varmasti Leppokin tottuu nopsaan ♡ ihana kyyläyspaikkakin on niin kyllä kookiherran kelpaa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! ^_^

      Juu oma sauna löytyy, ihan luksusta. <3 Asuinneliöitä ei oo niin paljoa niin ollaan jouduttu vähän säätämään huonekalujen kanssa, esim. sängyn toisen kyljen on oltava seinän vieressä jos halutaan tietokonepöytä tänne makkariin mahtumaan. Mut kyl tästä kivan saa, varsinkin kun on niin siisti kämppä muuten. :)
      Leppo vaikuttaakin jo ihan hyvin kotiutuneen, eilen loikoili ekaa kertaa selälläänkin lattialla! :D Super-relaxed siis... Mut jos oon sen kans yksin lenkillä niin on vähän epävarma ja haluton kulkeen, sekin varmaan muuttuu kans pian kun kuljetaan samoja maisemia päivästä toiseen. Eiköhän tää tästä!

      Poista