lauantai 17. joulukuuta 2016

Virkattuja avaimenperiä

Nyt onkin Leppoisaa-blogi pukeutunut jouluasuunsa! :) Olin aiemmin tehnyt jouluaiheisen bannerin, ja päätin nyt joululomalle päästyäni tehdä jouluisen ulkoasumuutoksen myös tänne. Kohtahan sitä jo kotiinkin tulee viimeisetkin jouluvalot ja -koristeet laitettua.

Mutta itse aiheeseen. Olen tykästynyt virkkaamiseen. Tein Lepolle keväänä virkkaamaan opittuani oman pedin, ja olen myös virkannut erilaisia koreja isolla koukulla ja langalla. Loppusyksystä ostin pienen koukun ja villa- ja puuvillalankoja, minulla oli nimittäin haaveissa ryhtyä virkkaamaan pieniä koiria. Virkattuja pikku eläimiä (tai ruokia, esineitä, ihmisiä... Lähes mitä vaan pientä ja söpöä virkattua) sanotaan maailmalla amigurumeiksi.
Aivan ensimmäinen virkkaukseni oli tietenkin Lepon pienoisversio, josta tuli n. 20cm pitkä ja 15cm korkea, jaloillaan seisova koiranukke. Kokoa piti saada pienemmäksi, sillä tavoitteenani oli virkata pallopaimennustiimimme koirat omistajilleen joululahjoiksi. Lopulta onnistuin virkkaamaan aivan pikkuruisen Lepon, vartalomitaltaan vain 7cm korkean. Sitten ei auttanut muu kuin ruveta hommiin, ja tämmöiset niistä sitten tuli!

Leppo
Purtsi ja jo palloilusta eläköitynyt Torsti (staffordshirenbullterrierit)
Luca (australianpaimenkoira)
Lilo (bordercollie)
Rauha (bordercollie)
Ryhmä rämä yhdessä!
Lopputulokseen olin oikein tyytyväinen, ja lahjojen saajatkin olivat yllättyneitä ja kiitollisia. :) Liloa ja Torstia varten minun piti tilata lankoja netistä, kun lähi-Prismasta ei löytynyt "sinisen" bordercollien väriä tai tiettyä ruskeaa. :D
Tämä virkkailu on tosi hauskaa, mutta välillä myös haastavaa! Varsinkin, kun ei ole olemassa valmiita ohjeita tuollaisille avaimenperille, niin homma on välillä aikaa vievää kun pitää kokeilla ja tehdä asioita moneen kertaan, kunnes onnistuu. Olen saanut sukulaisilta ja kavereilta tilauksia omista koiristaan (+ yksi kissa :D ), niin isoina nukkeina kuin pieninä avainperinäkin, joten ei tässä joululomalla tylsää tule ainakaan. Pallopaimennustiimimme lisäksi olen ehtinyt virkata kaksi isoa Leppo-nukkea sukulaiselle, yhden ison labradorin, ja kaksi pientä labbis-avainperää:

Koiraherra auttelemassa.
Virkkaus on pitänyt minut todella kiireisenä, ja Koiramessujen jälkeen myös videomateriaalien editointi on vienyt paljon aikaa. Pian video on kuitenkin valmis, sitten pääsette te lukijatkin kuulemaan ja näkemään, miten meillä Koiramessuilla meni. :) Siihen asti, mukavaa joulunodotusta!

♪ Jeeeee, on rankkaa olla Leppomies... ♪

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti