keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

Upeissa kurakeleissä Tampereella

Me käytiin tuon palloilijaherran kanssa viikonloppuna Tampereella!

Korva hävis tennispalloinnostuksissaan johonkin...
Kelit oli mahtavat, mutta se kuran ja hiekan määrä mitä tuo matala koira tuo sisälle on ollut viime aikoina ihan mahdotonta. Pyyhe jää mustaksi lenkin jälkeen masua pyyhkiessä ja turkista rapisee hiekkaa pitkin kämppää, tässä meidän eteisen saldo kolmelta päivältä:


Paljain jaloin on tosi ikävä kävellä kämpässä, ennen nukkumaanmenoa pitää karistella jalkapohjista ylimääräset hiekat ettei menis lakanoihin asti. Onneksi Kouvolassa on vielä lunta ollut paikoin, että välillä putsautuu tassut hangessa.

"Tää on hyvänkokonen keppi mulle."

Junassa yhtä rennosti kuin yleensäkin.
Tampereella ei ollut lunta enää muualla kuin metsissä, ja pienet keot isojen kinosten paikoilla. Mutta auringosta sai nauttia ja liikkua, ja illaksi oli hyvä käpertyä mamin viereen isin peiton päälle hurjan pöyhimisen ja pesänkaiveluoperaation jälkeen. 


Harmi kyllä isi tarvitsi peittoaan, ja se ilmapatja oli hieman jännittävä paikka muutenkin niin Leppo päätti siirtyä lattialle.
Lauantaina käväistiin porukalla lenkillä ruokakaupassa, ja eläinkaupasta tarttui koiraherralle mukaan hammasharja ja -tahna. Vaikka Leppo järsiikin nahkaluita ja joskus kanankauloja, ajattelin sen silti totuttaa hampaidenharjaukseen, kun kuitenkin tuota raakalihaa vetelee puolet ateriasta ja namuina on usein pehmoisia kuivalihoja. Jos saataisiin edes kerta viikkoon hammaspesu rutiiniksi niin sekin jo auttaa. :)
Lauantain iltalenkillä havaittiin järven olevan vielä jäässä, mutta siinä maisemia katsellessa kuultiin kuinka jossakin kauempana murtui jäähän halkeamia. Hieman hirvitti katsella kun yksi seurue käveli jäällä, itse en olisi uskaltanut. :D

Kun ilmassa on paljon pölyä, on auringonlaskut ihanan värikkäitä. <3
Sunnuntai on aina haikein päivä reissatessa. Viikonloppu alkaa olla ohi ja kotimatka sekä pakkaaminen syö osan päivästä. Ehdittiin kuitenkin tehdä kunnon metsälenkki.


Mussukka.

Corgi on venyväinen eläin. :D


Tampereen rautatieasemalla sattui olemaan pulu silloin kun saavuimme sinne... Koiraherra oli pulun huomattuaan sitä mieltä että hänen on saatava siitä paisti, ja yritti aika ajoin sinkoilla rauhallisesti marssivan pulun perään, siinä onnistumatta. Olin itse juuri ostamassa evästä kioskilta, kun aseman aulassa kajahti yhtäkkiä epävireinen ja raspinen "HYÄÄÄH!" Leppo ei voinut kestää sitä, ettei päässyt ottamaan lintua vaan tyhmä isi piti hihnan lyhyenä ja koiran aloillaan, ja vielä nauroi makeasti. :D Muutaman kiekaisun Leppo ehti päästää ilmoille kanssaihmisiä naurattaen, ennenkuin pulu köpötteli asematunneliin ja koira luovutti.

"Voi rähmä."

Junamatka kotiinpäin meni tutuissa tunnelmissa - vaihdot nopeasti kipittäen ja junailut nukkuen.


Maanantainakin oltiin vielä aika väsynyttä poikaa.

Lepollahan oli muuten eilen ensimmäinen pallopaimennustunti! Kerron siitä ja lajista myöhemmin lisää jos saisin vaikka kuviakin otettua, mutta jätkä tykkäsi kyllä kovasti. Saatiin hallilta jumppapallo lainaan että voidaan tehdä "kotiläksyjä" seuraavaa tiistaita varten. :) Täksi viikonlopuksi lähdetään Kotkaan, joten sieltä sitten kuulumisia tulossa myös!

2 kommenttia:

  1. Mä tuossa joku vuosi kiinnostuin kanssa pallopaimennuksesta ja kotona sitä aloin koiralle opettaa, mutta sitten se vaan jäi... Koira kyllä tykkäsi. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Okei! Me ollaan kans tykätty kovasti, ja kun käy kurssilla josta saa kotiläksyäkin niin vielä ollaan ainakin ihan into piukeena tehty. :D Kerrostaloasunno koko vaan vähän rajoittaa harrastamista, mutta pihalle voi mennä myös poukkoilemaan jos tarvitsee pitempää etäisyyttä. Tuossa uusimmassa postauksessa on parilla kuvalla ja tekstillä kerrottu ton meidän kurssin opetustapa, niitäkin kun on monia. Lepolle on ainakin toiminut hyvin, tajuaa mitä siltä haetaan ja tekee tarkasti! :)

      Poista