torstai 23. lokakuuta 2014

Tampereella rohkaistuu

Viikonloppu meni äitini luona Tampereella. Junamatka sinne meni oikein hyvin, ja Hämeenkadulla Stockmannin edessä bussia odotellessa Leppo koki olevansa kuin kotonaan ja kävi pötköttelemään märälle asfaltille kyljelleen ja selälleen! Koirahan ei siis ole aiemmin ollut Tampereen keskustan vilinässä... :D Tilanteesta en ehtinyt saada kuvia, mutta kanssaodottajia nauratti kovin. Myös täpötäydestä paikallisbussista hauva selvisi hienosti, vaikka omistajia vähän jurppikin takapenkin törkeät teinit, jotka huutelivat kuskille tyhmiä juttuja.
Äitini luona Leppo oli ihan lunkisti, iltapissatus pimeällä ja uudessa paikassa kyllä vähän jännitti.
Aamulenkilläkin lauantaina oli päättäväisesti menossa takaisin sisään kun huomasi talon lähenevän:
"Follow me, I know the way!"
 Lauantaina ei puuhailtu mitään ihmeellistä, hauva sai rentoutua ja lenkkeillä, ja askarrella:
Ihan luvan kanssa revittyjä siis!

Lenkillä rannalle päin nähtiin joutsenpariskunta pellolla, Leppo ei huomannut.

Höntti vapaana.

Isin kanssa leikittiin uudella narulelulla!

"Heitä jo!"
 Välissä piti tietysti ottaa unta, ja parhaat unet tuli sohvalla (joka on korkeampi kuin meidän, mutta hyppääminen ei tuottanut mitään ongelmia). Äidin luona oli jostain syystä tosi kylmä (+18 astetta!), uusi ilmastointi ja ikkunaremppa varmaan syyllisenä. Ihmiset oli nenä jäässä villasukat jalassa ja viltit päällä, koiruli myös nenä kylmänä ja lepäili mieluiten ihmisten lähellä.


On hyvä nukkua peiton alla. <3
Sunnuntaina oli siskonpoikani 2v synttärit, joissa koiraherra oli oikein esimerkillisesti! Mitä nyt nappasi kaikki maissinaksut ja muumikeksit joita taaperoilta tipahteli, mutta oli rauhallisesti ja antoi ihmisten olla jos häneen ei kiinnitetty huomiota, tervehti iloisesti jos kiinnitettiin. Harmi kun en saanut napattua juhlista yhtään kuvia, puhelin oli laukussa synttärivieraiden takkivuorten alla.
Alkuviikosta pentu olikin melko väsynyt, ei kaivannut paljoa aktivointia. Mitä nyt välillä pientä askartelua ja näyttelyseisomisen (Iiks!) opettelua.


Elämä on ihan jees.
Tampereen reissun jälkeen Leppo ei ole tarvinnut säkkituolin apua meidän sohvalle loikkaamiseen, ja sen verran rohkeutta herra tuntui saaneen että hyppäsi ihan itse sänkyynkin! Sänky on meillä kuitenkin ensisijaisesti ihmisten nukkumapaikka, joten koira saa tulla pedattuun petiin vain pyydettäessä. Bestisvilliksen omistaja kyllä sanoi että kohta se koira nukkuu meidän kanssa, kuten hänelle on käynyt. :D


Sunnuntaina on luvassa se Lahden pentunäyttely, sieltä kerron kuulumisia sitten kun ollaan selvitty järkytyksestä ja saatu kuvat koneelle. :)

1 kommentti:

  1. Löysin tieni tänne tuolta FB:n bloggaajat-ryhmästä :)
    Leppo on todella nätti corgi!
    Höntti vapaana-kuvassa niin hienosti näkyy koko komeus.

    VastaaPoista