sunnuntai 2. syyskuuta 2018

Lepoton lomamatka Italiaan

Käväistiin heti viikko hääjuhlien jälkeen häämatkalla. Kohteena oli Gardajärvi, Italia, joten Leppo sai oman pienen loman Teron vanhempien hyvässä huomassa. :)
Satuin ostamaan uuden puhelimen juuri ennen matkaa (Mistä huomaa että vanha puhelin alkaa olla liian vanha? Siitä kun uutta HSL:n mobiilisovellusta ei saa siihen ladattua, ja vanha lakkaa kuukauden päästä toimimasta. :'D ) Vanha kunnon Samsung Galaxy S3 toimii yhä, ja onkin nyt varapuhelimena jos jomman kumman meistä puhelimille käy jotain.
Uudesta matkapuhelimestani (Honor 10) lörpöttelen ihan vaan sen vuoksi, että en ole vieläkään päässyt yli siitä miten hyvä kamera tässä on! Blogissakin on siis jatkossa hieman mukavemman näköisiä kuvia kuin entisellä luurilla otetut.

Kohti Kotkaa!
Paikallisjunassa Lepolla kävi pieni haaveri. Sitä alkoi jokin aivastuttaa, ja aivastaessaan raasu kolautti kuononsa junan lattiaan ja näki, että vähän sattui. :( Vasta Kotkan bussissa ollessa huomasin, että Lepolta oli lähtenyt kuonosta nahkat aivastuksen vuoksi. Kotkassa nappasin kuvankin kuonosta:
Pipinekku :(
Kysäisin mielenkiinnosta Facebookin corgiryhmästä, onko muilla käynyt näin, ja olihan siellä niitä kellä kuono kopsaa maahan aivastaessa. Useammalla corgilla hammaskin lohjennut jos on asfalttiin tai kovaan lattiaan kolahtanut! En tiedä onko pitkäkoipisillakin roduilla samaa ongelmaa, mutta ei nuo lyhyet koivet varmaan ainakaan auta asiaa. Tosi kurjaa. No, mutta ei siitä sen enempää. Tarvitsee vain olla tarkkana jos Leppo aivastelee ulkona, että nostetaan päätä sen verran ylemmäs jos ehditään, ettei tarvitsisi hammaslekuriin lähteä. Ja onneksi ei käynyt juuri mitään. :)

Kampissa. "Ai mitä? Pääsenkö mummolaan?"
Bussissa oli siistii!
Jo perinteeksi muodostunut lelun hakeminen sisältä,
kun saavutaan Teron vanhempien pihaan. :D
Väsy koira, jonka niskaturkki on punkkiaineesta lähmäinen.

Teron vanhempien naapurinkoira Haku oli Lepon mielestä kiva painikaveri. :)
<3
Kelpaa lenkin jälkeen köllötellä ilmalämpöpumpun puhallusalueella
viilennyshuivi kaulassa. :D
Leppo näytti jäävän oikein rennon oloisesti Kotkaan hoitoon, kun me lähdettiin kotia kohti hoitamaan viimeiset pakkailut ennen seuraavan päivän lentoa. Saimme Leposta kuvia ja kuulumisia päivittäin, niin ei mennyt ikävä ihan mahdottomaksi. :)
Pistän meidän lomamaisemista muutaman kuvan, mutta koska tämä on koirablogi, saatte katsausta myös meidän kohteen, Bardolinon, ja lähialueiden koirakulttuurista!

Bardolinon rantakatu
Auringonlaskut oli joka ilta ihan huikeita tuolla Gardajärven maisemissa!

Meidän hotellia lähin isoin kauppa oli Eurospar, josta käytiin ostamassa pullovettä ja suolaista naposteltavaa hotellihuoneeseen sekä altaalle/rannalle. Tein pientä katsausta lemmikkihyllyillekin toki!
Suomessa tuttuja merkkejä näkyi Sparin hyllyllä ainoastaan Cesar-märkäruuat, kissojen puolella taisi ainut tuttu merkki olla Whiskas. Yllätyin vähän että Suomessa tosi yleistä marketti(moska)ruokaa, Pedigreetä ei ollut lainkaan Sparissa näkyvillä, sen sijaan Sparin omalla merkillä varustettuja tuotteita riitti hyllytolkulla.

Spar-merkillä varustettuja koirankeksejä.

Ilmeisesti Italiassa tehdään aika paljon koirillekin kotiruokaa, sillä koiranruokahylly koostui lähinnä pienistä säilykkeistä, herkuista ja:
Riisistä...
...ja pastasta!
Matkaopas oli jutellut, että Italialaiset itse syövät kesäisin enemmän riisiruokia, ja talvisin taas enemmän pastaa (vai olikohan se toisinpäin, nyt en olekaan ihan varma?). Koirille on varmaan samankaltaiset menut tiedossa monissa talouksissa (oletettavasti ei tietty niin hyvillä lihoilla kuin ihmisille), sillä nuo säkit oli isoja, ja niille oli paljon hyllytilaa.

<3
Melkein tuli myrskyalue Bardolinoon, muttei ihan! Nää värit <3

Hämmästeltiin heti alkulomasta, miten paljon Bardolinossa on koiria. Enkä puhu mistään katukoirista tai pihoille unohdetuista hurtista, vaan ihan lemmikkikoirista, joita kohdeltiin hyvin! Koirat kulkivat mukana joka paikkaan, joten ne olivat varmasti tottuneet kaikenlaiseen hälyyn ja menoon. Ongelmallisia ohituksia tai kahvilapöydän alta ärinöitä oli vain muutamia! Koirat näyttivät yleensä oikein hyväkuntoisilta, ylipainoisia koiria ei tainnut näkyä kuin saksalaisilla turisteilla. Rotukoiria oli monilla, mutta taisi melkein yhtä paljon olla monen polven sekarotuisiakin, varsinkin pienemmissä koirissa. Italialaiset koirat oli useimmissa tapauksissa todella ilahduttavaa katseltavaa. :)

Tämä koiraherra olisi kyllä mieluusti käynyt maistamassa vähän joutsenta.. :D
Joutsenet oli ainakin Bardolinossa tosi kesyjä, kuin pullasorsia!
Koko loman ainoa irtokissa, joka nähtiin. Irtokoiria ei näkynyt senkään vertaa.

Yhtenä päivänä käytiin Bardolinon lemmikkiliikkeessä, ketjuliikkeessä nimeltä AnimalHouse. Käytiin ostamassa Lepolle tuliaisiksi lelu, ja samalla sain vähän tutkailla, mitä kaikkea sieltä löytyykään!
Ruuista en ehtinyt saada kuvia, mutta monessa ruokamerkissä mainostettiin pussinkyljessä, että ruoka sisältää oliiviöljyä. Markkinoinnin onnistunutta kohdistamista kyllä, vetoaa varmasti moniin italialaisiin. Sparissa ihmettelemäni Pedigreen puutos selittyi myös, se löytyi lemmikkiliikkeen hyllyiltä! :D Lähinnä siellä taisi kyllä olla dentastixejä ja muita herkkuja, märkäruokia ja ehkä joitain pienten koirien ruokia kyseiseltä lafkalta.
Leluissa Trixiellä sekä Kongilla oli selvä monopoliasema. En nähnyt minkään
muun merkin leluja tuossa liikkeessä.
Varustehyllystä löytyi muutakin tuttua: Hurtta-merkin vermeitä ja K9-valjaita!
Ulkoiluvarusteita löytyi useammalta merkiltä, ja kaulapannoissa niitit ja
blingit oli selvästi "se juttu".
Huomattiin myös, että todella paljon näkyi valjaita koirilla. Ja onhan niissä kyllä valinnanvaraa, kun noita lemmikkiliikkeen hyllyjä katseli. Valitettavasti usein valjaat oli aivan väärän malliset tai väärää kokoa kyseiselle koiralle, mutta yleensä ne olivat sentään liian suuret eikä liian pienet! :D Monilla koirilla valjaat tai panta sekä hihna oli vain näön vuoksi päällä, joten löysällä olevat valjaat ei kai liiemmin menoa haitanneet.
Koiria tuntui kyllä olevan joka hetki näkyvillä, kun kaupungilla kulki. Kun yksi koira katosi näköpiiristä, tuli viimeistään viiden sekunnin päästä seuraava näkyviin. :D
Tällä weimarinseisojalla oli koko ajan iloinen mieli ja heiluva häntä. :D
Valjaat tosin hiertää kainaloita ja näyttää muutenkin pieniltä...
Sitten kun katseen käänsi weimarista toiseen suuntaan... :D Koiria siellä,
koiria täällä!
Hukkasia :3

Bardolinon kadut (ja myös Veronan ja Venetsian) oli kyllä tosi siistit, mitä ei heti ehkä näin suomalaisena uskoisi tuommoisen koiramäärän perusteella... Täällä kun käyt aamulla pientareelta korjaamassa oman koiran kakkoja, on vaara astua muutamaan muuhun kakkaan matkan varrella. :D Ja keväisin sitä kakkaliejun määrää... Yök.
Noh, selvisi syykin katujen siisteyteen, kun hoksattiin Bardolinon rantakadun kyltti:
Jos oikein ymmärrän, on sakko rantakadulla uima-asuissa oleskelusta,
auringonotosta, lintujen ruokkimisesta ja koiran jätösten keräämättä
jättämisestä 25-500€! Miksei Suomeenkin voisi laittaa sakotuksen
alaiseksi rikkeeksi jätösten keräämättä jättämistä? :D

Viimeinen auringonlasku Bardolinossa <3

Vaikka lomalla olikin mahtavaa ja voisin kertoilla siitä vaikka miten paljon lisää (en kuitenkaan spämmää tätä postausta enemmillä lomakuvilla, vajaa 100 kuvaa Facebookissa saa riittää :'D), oli tämän blogin päätähden luo palaaminen kuitenkin kovin odotettua ja kovin ihanaa. <3 Mentiin Lepon kanssa heti yhteiselle metsälenkille kun päästiin Kotkaan, kovin oli herrakin riemuissaan jälleennäkemisestä. :)



Leppo sai meiltä tuliaiseksi ison kilpikonna-pehmon joka sanoo trööt kun sitä painaa, samanlainen röhköpilli sisällä siis kuin esimerkiksi röhkivissä lateksipossuissa. Niin kovin oli lelu mieluinen, että pilli menetti äänensä n. 5 minuutissa. :D Kovasti Leppo leikkii kilpparilla vieläkin, aina etsii sen jos on leikkituulella kotona. <3

Mikä hurmuri <3
Katariinanniemessäkin käytiin puistolenkillä ja
katsomassa lampaita.
Leppoa vähän hirvitti moiset otukset, väisteli ja näytti hampaita niille jos
ne tulivat kiinnostuneina liian liki. :D Meidän urhea paimenkoira.
Aiemmin sillä viikolla Teron vanhemmat olivat käyneet Lepon kanssa
samassa paikassa, silloin Leppo oli vain ignoorannut lampaat täysin. :D

 Sekä Lepolla että meillä oli ollut tahoillamme oikein ihana lomaviikko, mutta nyt on ollut ihan mukavakin palata takaisin arjen rytmiin. Lepollakin oli jo ollut ikävä koiranaapureita Espoossa, ja parilla treffilenkeillä ollaankin käyty, suunnitelluilla ja sattumalta kohdatuilla. :)
Jos ei kummempia tässä tapahdu niin yritän ainakin kuvia päivitellä nyt ahkerammin, aina kun vapaapäivinä/-hetkinä kerkiää. :)



tiistai 7. elokuuta 2018

Hieman erilainen kesäloma

Meillä alkoi viime keskiviikkona kesälomat! Lepolle ja meille ihmisillekin kyseessä oli hieman erilainen lomanaloitus, kun oli "pientä" juhlaa tiedossa heti loman aloittajaisiksi...

Leppokin juhlatamineissa hienona. <3

Mentiin meinaan tuon "avokin" kanssa naimisiin! <3
Juhlia oltiin suunniteltu toki jo tovi, ja lauantaina 4.8. niitä sitten hieman yli 50 hengen kesken juhlittiin. Käväistiin maistraativihkimisessä pienemmällä porukalla 1.8., ja sitten herkuteltiin ja jutusteltiin sukulaisten ja ystävien kesken tuo lauantaipäivä.
Jatkossa mullakin on nyt sitten eri sukunimi, ja tuota miehekkäämpää puoliskoa ei tarvitse blogissakaan kutsua enää nimellä avo/avokki, nyt se saa olla mies, tai Tero. <3

Kesken pönötysten alkoi naurattaa. :D Mun mies. <3
Leppo oli toki mukana juhlassa, kuten ensimmäisestä kuvasta voi huomata, ja selvisi juhlan isännöinnistä oikein hienosti. Lepsi kävi häntä heiluen tervehtimässä portista sisääntulijat (oltiin siis vuokrattu Vuosaaresta tilaushuvila jossa oli aidattu pihakin) ja hyöri vieraiden lomassa hyvin rennon oloisesti.
Leppo oli myös innossaan auttamassa mua hääjärjestelyissä. Muun muassa siinä vaiheessa kun leikkelin pahvista suorakaiteita opasteita varten ja laskin jo leikattuja lattialle, yritti Leppo ovelasti pöydän alta käydä etuhampaillaan nappaamassa pahveja. :'D Herran mielestä ne tarvitsivat vähän rouheampaa ulkonäköä, eikä suoria leikkuupintoja. (Onneksi huomasin ajoissa ja kyltit eivät ehtineet Lepon käsittelyyn asti!)
Tilasin itselleni morsiuskimpun netistä. Kyseessä oli silkkikukista tehty kimppu, jonka ajattelin olevan sitten kiva sisustusesine, ja samalla muisto tuosta elämäni parhaasta päivästä. <3 Leppo oli sitä mieltä, että kyseessä on hänelle ostettu lelu. :D Se rapisi, muistutti vähän palloa, siitä roikkui kivoja nauhoja, ja kaikenlisäksi se tuli postipaketin sisältä! Kaikki lelun merkkaavat kriteerit täytetty!

"Aivan selvästi tehty lelusta! Mulle se."
 Leppo myös tuli monesti vierelle makoilemaan jos vaikutin stressaantuneelta tai olin ajatuksissani jonkun järkkäilyasian suhteen. Tai sitten se vain oli sitä mieltä, että "mulle lisää rapsuja, liian kauan viime rapsuista." :D


Niin tai näin, Leppo oli ihana pikku apuri ja juhlien valopilkku! Mutta jännittävät tapahtumat eivät suinkaan tähän lopu. Lähdetään lähipäivinä häämatkalle miekkosen kanssa, joten Leppo jää Teron vanhemmille hoitoon! Leppo varmasti nauttii pihasta, rapsuista ja herkuista, mutta toki meille immeisille tulee karvamakkaraa kova ikävä. <3 Mutta eiköhän se siitä, kohteessa on niin paljon kaikkea kivaa nähtävää ja koettavaa varmasti niin helpottaa ikävää. :)

Laitetaanpas vielä takautuvasti vähän elämää viime ajoilta, ollaan me kaikenlaista tehty mutta hääjärjestelyjen takia ei ole ehtinyt tänne päivittää. :) Joten kertapläjäyksellä vähän kuvia!

Ostin uuden olkkarin maton, Facebookin koirat-ryhmän suosituksesta
päädyttiin tämmöiseen! :D Leppo approves.

Hauska ylläri bussipysäkillä, Kotkaan oltiin menossa.

Teron vanhempien pihassa oli kirsikat kypsiä ja aivan ihanan värisiä!

Koska oli kuuma, olin tehnyt Lepolle viilentävän herkun
pakastamalla pussin sen märkäruokaa.

"Ai että kun on hyvvää.."

Tanya tuli Tofun kanssa käymään lenkillä! :) Haiku-aussilla oli juoksut
ollut juuri, niin Leppo sai rauhallista laatuaikaa Tofun kanssa nuuskiessa. <3

Oli tosi kiva vaihtaa Tanyan kanssa kuulumisia pitkästä aikaa! :) Harmi kun
piti töihin lähteä kyseisenä päivänä, oisin voinut hengailla vaikka koko
päivän hyvässä seurassa! <3

Iltapäivälenkkien meininki helteillä... Tuossa varjossa pönöteltiin vartin verran.

Mutta sisällekään ei haluis mennä. :D

Viimein sain naapurin brassipennun Eican myös kuviin! Törmäiltiin ilta-
lenkillä sattumalta ja jäätiin koirien kanssa hömpöttämään hetkeksi. :)

Eicca on niin söpö pieni brasilianterrierin alku. <3

Leppo: "Täh? Mitämissä?" Eicca: "Et viittis hei kuvata enää..."

Illan viiletessä temppuilua. Kieli keskellä suuta
pitää olla kun koivet pitää asetella tarkasti. :D

Piti hääherkkuja varten tyhjentää pakastin
niin tyhjäksi kuin suinkin sain, joten Lepon
kaikki jämälihat pääsi kypsennykseen.

Mm, herkullisen näköisiä sydämiä... :D Hyh.

Joku ehkä pikkusen haistoi että hälle kokataan...

"Oi, kyllä kiitos!"

Lepon masu muuten sietää keitettyjä lihoja tosi hyvin! Yhdestä raa'asta broiskun sydämestäkään ei mennyt maha miksikään, mutta sitten kun yritin sitä antaa raakana ruuan seassa, alkoi maha menemään huonommaksi mitä enemmän raakaa laittoi. Joten ei ole vieläkään raa'an paluun aika. Mutta eipä se mitään, kun vaan jaksaa keitellä välillä lihoja niin on vaihtelua säilykeruualle ja nappulalle. :)

Palaillaan blogiasioihin sitten taas häämatkan jälkeen! <3