sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Mukavuudenhaluinen murkku

Leposta on tullut entistäkin halivaisempi ja mukavuudenhaluisempi. Monesti päiväsaikaan herra ottaa päikkäreitä sohvalla tai meidän sängyllä, öisin nukkuu nyt syksyn viiletessä mieluummin omalla pedillään kuin lattialla yöt. Vapaapäivien aamut tosin ovat Lepon (ja isäntäväenkin) mielestä parhaimmillaan, kun pääsee kiehnäämään kainaloon.
Aamu-unosilla... :)
Pientä murrosikää on vieläkin meneillään, joka näkyy ajoittaisena jumittamisena lenkeillä kun koiran huvittaisi mennä eri suuntaan. Leppo yrittää vitkastella, jää nuuskimaan, makaamaan tai pistää muuten vaan jarrut lukkoon jos menosuunta ei miellytä. Tämän olen kuullut olevan monellekin corgille tyypillistä käytöstä aikuisenakin, että haluaisivat määrätä suuntaa tai tahtia lenkeillä. Välillä corgit ovat kuulemma hieman jästipäitä.

Ei halunnut siirtyä kun laitoin vilttiä käsinojalle. :D

Päikkärikaveri.

Oltiin tällä viikolla lauantai ja sunnuntai Tampereella käymässä. Siskonpojallani oli synttärijuhlat, joten hypättiin lauantaiaamuna junaan. Olin ostanut edellisellä viikolla Lepolle uuden pannan (puolikiristävän), pidettiin se reissussakin käytössä.
Maisemia jaksettiin hetki katsella.

Majoituimme äitini luokse, jossa hieman levähdettyämme laitettiin itsemme ja Leppo valmiiksi ja lähdettiin juhlimaan.
Juhlamies. <3
Synttäreillä oli 3v siskonpoikani lisäksi muitakin lapsia, kaksi sylivauvaa ja yksi toinen vaille 3v poitsu. Leppo osasi olla lasten kanssa tosi nätisti, vauvoja nuuskutteli ja lipaisi kädestä ja poikien kanssa välillä hengasi, mutta osasi olla huomioimattakin. Lopussa esille otetut ilmapallotkin Leppo jätti käskyllä rauhaan (vaikka tiukkaa teki :D ) ja antoi lasten leikkiä. Kaiken kaikkiaan käyttäytyi aikuisen koiran elkein, kun vuosi sitten oli vielä pentumaisen innokas.
Synttärijuhlien jälkeen Lepolla olikin aikaa leikkiä "mammalta" (=äidiltäni) saaduilla leluilla:
Herrat Flamingo ja Karvakilppari.
"Miks mä en sais jo ottaa mun leluja..?"
Karvakilppariin ihastuttiin aluksi sen suuhunsopivan koon ja helposti vinkuvan vingun takia, ja siinä onkin jo pieniä repeymiä. Flamingolta saatiin jo huopasilmät revittyä irti, muuten on vielä ehjä.

Lauantai-iltana koettiin puolikiristävän pannan huono puoli. Avo oli lähtenyt Lepon kanssa saattamaan bussipysäkille veljeään, joka oli käväissyt kylässä pizzalla ja meitä moikkaamassa, ja bussia odotellessa oli tien yli koikkelehtinut kaksi humalaista nuorta miestä kovan mekkalan kera. Leppo oli heitä hieman epäröiden haukahdellut, ja herrojen mielestä oli tosi hauska juttu ruveta haukkumaan takaisin jos Leppo haukkui... Sitten ihmettelivät miksei Leppo tule heidän luokseen. Avo sai Lepon välillä rauhottumaankin hienosti ja istuskelemaan, hihna oli löysällä ettei Leppoa jännittäisi. Toinen miehistä oli aikeissa lähestyä Leppoa tutustumismielessä, kun huomasi bussin saapuvan ja - humalassa kun oli - kiljaisi innostuksesta. Koira säikähti, peruutti ja pääsi irti löysällä olleesta pk-pannastaan. Avo säikähti, kutsui koiraa ja yritti napata sen takaisin pantaan, josta Leppo säpsähti lisää ja juoksi autotielle.
Onneksi bussi oli jo valmiiksi hidastanut vauhtia pysähtyäkseen pysäkille, eikä vastaantulevien kaistalla ajanut ketään. Avo sai rauhallisella kutsulla Lepon pysähtymään, jotta pystyi napata sen syliin ja kiikuttaa jalkakäytävälle ja laittaa pantaan. Melkoinen läheltä piti -tilanne siis ja täysin ihmisten ajattelemattomuudesta johtuen, onneksi sentään toinen jannuista huudahti bussiin noustessaan että "Sori kun mä huusin".
En sitten tiedä, onko tuo Lepon pk-panta ehkä hieman liian iso kun noin helposti siitä ponkaisi irti? Kireimmillään ei kyllä millään saisi päästään sitä läpi, mutta löysimmillään on tuon pannan ympärysmitta aika iso. Ehkä siis käytämme jatkossa reissatessa solkipantaa tai valjaita.

Onneksi ei ainakaan vielä tunnu olleen koko episodilla minkäänlaista vaikutusta Leppoon, katsotaan alkaako epäilemään jatkossa kaikkia pimeällä liikkujia... Juna-asemalla tänään oli ainakin iloinen meininki:
Kaikki ohikulkijat olivat Lepon mielestä hänen parhaita ystäviään.

Raukea meininki junamatkasta loppupäivään asti.

Mulla alkoi nyt syysloma, ja ainakin muutamat jännittävät koiratreffit olisi vireillä jossain kohtaa lomaviikolla... Niistä lisää sitten ensi kerralla. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti