Kun Furu(?) tuli kylään, ja muita juttuja

"Mikä on furu? Onko se syötävää?" T: sapelihammas-Leppo

Maanantaina illalla avo pisti merkille, että Leppo nuolee oikeaa etutassuaan vähän. Eilen aamulla sitten huomasin lenkiltä tultua, että tassussa ei ole kaikki kunnossa. Varpaiden väliin oli muodostunut vihaisen punainen patti, ilman mitään näkyvää haavaa tai muuta syytä. Kuivasin alueen huolellisesti (eilen ja toissapäivänä saimme "nauttia" vesisateista ja loskasta) ja putsasin septidinillä vielä. Leppo yritti aina välillä sitä nuolla, ja päivälenkillä huomasin että patti on oikeasti kipeäkin, kun koira ontui soralla ja epätasaisissa maastoissa. :/

Ylhäältä katsottuna huomasi selkeämmin patin laajuuden,
harmaa katkoviiva näyttää mistä varpaan linja normaalisti
kulkee, punainen on itse pahkura.
(Älkää säikähtäkö ulointa kynttä, se on aina ollut tumma. :D)

Ei muuta kuin google esiin ja hakemaan "koiralla patti varpaiden välissä." Hakutulokset: furunkuloosi, furunkuloosi ja furunkuloosi... "Kavereiden" kesken furu. :(
Toinen mahku on, että pieni kiven tai lasin siru olisi mennyt tassuun ja siitä turvonnut tuommoinen rakkula/patti. Joka tapauksessa tassu on kipeä ja turvonnut. Olin juuri eilen ennen patin huomaamista varannut Lepolle rokotusajan (+ punkkilääkkeen ja Apoquelin reseptit ja suun tsekkaus) ensi viikolle, soitan sinne ajan lähestyessä jos ei saada kotihoidolla paranemaan, että voiko koiraa ensinnäkään rokottaa silloin kun sillä on tulehdus, ja että jos katsoisivat tassun samalla kun tehdään nuo muut hommat.

Pieni tietoisku furunkuloosista Eläinlääkäri.fi-sivulta:

Furunkuloosi tarkoittaa tassutulehdusta eli varpaiden ja polkuanturoiden välissä esiintyvää tulehdusta. Furunkuloosissa polkuanturoitten välissä oleva iho on arka ja punoittaa ja varpaiden väliin voi muodostua rakkuloita. Koira pyrkii nuolemaan tassuja ja saattaa ontua.

...

Furunkuloosin taustalla voi olla eri tekijät, kuten allergia, sienitulehdukset tai psyykkiset oireet (jatkuva tassujen nuoleminen). Tauti uusii helposti ja voi joskus vaatia runsaastikin lääkehoitoja. Taudin taustasyyn selvittäminen on hoidon kannalta tärkeää, mutta läheskään aina taustasyytä ei pystytä selvittämään huolellisista tutkimuksista huolimatta. Tällöin koiraa hoidetaan oireenmukaisesti.

Monista keskusteluketjuista lueskelin, että loska- ja kurakelit on yleensä semmoisia jotka laukaisee furunkuloosin oireet, jos koiralla semmoiseen on taipumusta. Toivotaan ettei Lepolla ala olemaan nuo arkipäivää. Mehän ollaan allergiaoireiden suhteen päästy toistaiseksi ihanan vähällä, sen vuoksi harmittaa vähän kun tuommosen nyt sitten iski. :/ Toivotaan että tassu paranee pian, ja että tämä jäisi kertaluontoiseksi vaivaksi. <3

Kovien pakkasten aikaan totesin ettei Lepon jumppapomppa oikein toimikaan, mahakappaletta pitäisi vieläkin lyhentää. Meni meinaan monet pissat Pompan sisään eikä ulkopuolelle ja koira (ja pomppa) pääsi suihkuun. :D En tiedä miten se sillä yhdellä lenkillä aiemmin talvella pelitti ihan kivasti, liekö päässyt venymään ja vanumaan kun koira kierii lumessa se päällä.
Sovittelin Lepolle sitten ensi talvea ajatellen vähän vermeitä töissä, kumpi talvimantteli sopisi teidän mielestä paremmin?

Hurtta Extreme warmer

Feel Active Voss Parka

Itse tykkäsin aluksi enemmän tosta Hurtasta, mutta onhan toi Voss Parkakin aika nätti. *__*

Tähän väliin hieno nukkuma-asento. :'D

Jänskiä tapahtumia oli viime viikolla. Olin iltavuorossa tai vapaapäivällä (en muista kummin päin) ja lähdössä salille. Käytävästä alkaa kuulua kovaa DYIIII-DYIIII-DYIIII-ääntä, hetken mietin että onkohan tuo nyt palohälytys vai ei. Leppo vaikuttaa epäileväiseltä äänen suhteen mutta ei mene onneksi paniikkiin (toisin kuin meidän kodin palohälyttimestä). Tsekkaan ovisilmästä että ei näy savua käytävässä, joten puen ulkohousut ja lämpimän takin, nappaan mukaan kännykän ja avaimet ja lähden koiran kanssa pihalle. Käytävässä oli sähköinen kärähtänyt haju, ja ulos päästyä huomaan että koko meidän talossa soi ja kovaa. Meidän lisäksi näin ainoastaan yhden muun asukkaan koko 100 asunnon kompleksista tulevan ulos. :D Palokunta tuli paikalle jo noin 3 minuutin sisään, ja ilmeisesti hätää ei ollut; rappumme alla olevasta parkkihallista käveli huoltomies palomiehiä vastaan rennon näköisenä. Leppo kävi odotellessa tekemässä lumikinokselle pissan ja mentiin takaisin sisälle kun hälytysääni oli sammutettu, mutta sain silti sohvalle kaverikseni hyvin valppaan ja epäileväisen otuksen:

"Olen ihan vain varmuudeksi tässä lähellä, jooko."

Ajattelin että oli paras odottaa rauhassa hetki, että koira rauhoittuu ja ettei hälytys ala esim. hetken päästä heti uudestaan. Koko käytävä kyllä kärtsäsi aika pahalle koko päivän, varmaan jokin laite mennyt parkkihallia huoltaessa rikki.

Viikonlopuksi seikkailtiin Kotkaan avon vanhemmille! Menomatka mentiin bussilla aikataulullisista syistä, ja bussin räminästä huolimatta Leppo koisi jalkatilassa koko matkan huoletta. Odoteltiin bussipysäkillä avon isän kanssa hetki, kun avon veli oli tulossa bussilla Kotkaan myös (Onnibussilla, ne eivät ota koiria kyytiin niin me tulimme eri yhtiöllä). Leppo ei voinut millään käsittää miksi ei mennä heti autoon kun saavutaan pysäkille, ja itki ja ulisi koko himskatin varttitunnin mitä odoteltiin. :D Itku vaimeni onneksi nopeasti rääkymisestä häyy-huutojen kautta pieneksi huolestuneeksi yninäksi.
Ensimmäisenä perille päästyämme Leppo ryntäsi sisään (ei ehtinyt millään moikata ovella olevaa avon äitiä), haki lelun vierashuoneen lelukorista ja tuli sitä ravistelemaan ja napsimaan ulos. :D Eikä ole ensimmäinen kerta kun pötkösankari näin tekee. <3 Sitten vasta ehti moikkaamaan ihmiset kunnolla.

Uninen pörröpylly. <3

Jalkapallo on vakava asia. Leppo tullut turvaan isin jalkoihin
kun muut miehet katsoo matsia.

Hieman oli hankea Kotkassakin, ja tehtiin Lepolle pihan hankeen polkuja joita pitkin pääsi seikkailemaan ympäri pihaa. Leppo yritti polkuja tehdä itsekin, mutta väsähti nopsaan. Tässä ei meinaa millään päästä lumivallin yli toiseen suuntaan kun lumi pettää alta:

"Joo joo kyllähän mä yritän tulla minkä kerkiän!"

Avon veljen sylissä on hyvä hengata. :)

Perinteinen koskilenkki.

"Löysin hienon kepin."

Nostin Lepon katselemaan ikkunasta jossain kohtaa, kun alla olevan kuvan lipaston paikalla oli ennen "Lepon oma" nojatuoli. Sen jälkeen Leppo menikin tarkkaavaisena tuohon kyttäämään, ja pyysi anovasti nostamaan uudestaan ikkunalle. Yrittipä pöhkö lipastolle hypätäkin pediltään, kun taputin reittäni että Leppo olisi noussut minun syliini ensin (istuin tuossa oikessa laidassa näkyvällä tuolilla). :D

"Voisinko päästä ylös katsomaan ikkunasta, kiitos?"

Aina loppuvaiheessa Kotka-reissua väsy vie voiton.

"Jaksaisikohan nousta ottamaan tuon pallon tuosta... Nääh."

Kotiin tultiin junalla. Siellä samanlaiset mutta bussimatkaa hiljaisemmat räminät saivat Lepon taas kiipeämään turvaan lattiatasolta. Avo teki töitä läppärillä viereisellä penkillä, ja Leppo meinasi moneen otteeseen hiippailla läppärin päälle avon syliin. :D Koska onhan kaksi turvasyliä parempi kuin yksi! Pet Remedy rauhoitti jonkin verran meininkiä, ja Leppo alkoi torkkumaan mun sylissä ja katselemaan ikkunasta.

Pelko pyllyssä </3

Loppukevennykseksi viimein editoimani video yhdeltä lenkiltä, jolloin sattumalta oli naapurin colliepentu Rico Lepon kanssa leikkimässä!