torstai 23. marraskuuta 2017

Syksystä talveen

Huhhuh. Ihan hävettää, että edellisestä postauksesta on kulunut puolitoista kuukautta! On vain kaiketi ollut niin paljon muuta tekemistä, että ei ole tullut istahdettua koneen ääreen kuvia muokkaamaan ja kirjoittelemaan. Kaikenlaista pientä mukavaa on tapahtunut, muttei mitään uutta ja mullistavaa että olisi tullut olo, että "pitääpä tehdä tästä blogipostausta pikimiten!" Joten kokoankin nyt koko syksyn ja alkutalven saman postauksen alle kuvineen ja kuulumisineen. :D Jos tuntuu että jaarittelen liian pitkästi jossain kohtaa, voi vapaasti katsella vain kuvat, ei haittaa. ;)
"Happamia" sanoi Leppo pihlajanmarjoista.
Lepolle pitäisi ostaa uusi sadetakki. Rukka on palvellut hyvin, mutta tarranauhat alkavat repsottaa ja irrota takista harmillisesti. Mulla on jo mallikin mietittynä tulevista uutuustakeista, kunhan vaan saapuisi saataville. ;) Sain yhdeltä asiakkaalta myös vinkin yhteen henkilöön, joka tekee kurahaalareita mittatilauksena! Corgin malliselle otukselle haalari olisikin varmaan oltava mittatilauksena tehty, niin hassun muotoisia ovat.
Hassunmuotoisista otuksista puheenollen, nähtiin ihanaa naapurin Kalevi-ranskista lokakuun puolella metsälenkin muodossa! :D



Tyypit leikki ihan innoissaan jälleen, tosin Kalevi ei meinannut millään ymmärtää miksei leikkisetä koko ajan leikkinyt, vaan esim. alkoi järsimään keppiä ja ignoorasi päälleen hyppivän pennun tai komensi pois. Kyllähän semmoinen nyt pientä ranskanbullaa turhauttaa, ja piti sedälle leukoja louskutella korvan juuressa.
Tuli vaan Kalevin emännän kanssa puhetta näistä jalostuksen ylilyönneistä, jollaisia meidän kummankin koirat omalla tavallaan edustaa. Kalevi "kärsii" brakykefaalisesta syndroomasta eli lyttykuonosta, Leppo kondrodystorfisesta syndroomasta eli jalkojen luuston kasvuhäiriöstä, ts. tappijaloista. Kalevilla oli selvästi alkanut tulemaan braky-roduille tyypillisiä röhinöitä ja juostessa äänekästä hengitystä, joka toki harmitti niin omistajia kuin Kalevin kasvattajaakin. Kuulemma kyseinen kasvattaja pyrkii jalostusvalinnoillaan vapaammin hengittäviin yksilöihin, mikä on hirmu hyvä juttu. Muistaakseni Kalevilla oli aika monta sisarusta, joista vain yhdellä muulla oli ilmaantunut tässä vaiheessa rohinaa hengityksessä.
Ja meidän Leppo... Olen tainnut joskus kirjoitellakin tänne corgien ja kondrodystorfisten rotujen rakenteesta ja miten se tuon kokoisen koiran arkielämää voi hankaloittaa, joten en laita tähän kuin pienen tiivistelmän: huono kääntyvyys ahtaissa paikoissa, kynsien liikakuluminen kävellessä (joskus verille asti), itsensä rapsuttamisessa haasteita, järsittävien asioiden syönnissä (pitelyssä) haasteita. Puhumattakaan luustoprobleemista ja lihasjumeista, ja eläinlääkärin mainitsema hassu yksityiskohta: normijalan pituiset verisuonet lyhyissä tappijaloissa.
Leppo on meille tietenkin ihan älyttömän rakas (kuten varmasti Kalevikin on emännälleen ja isännälleen), enkä tietenkään koiraani pois vaihtaisi eikä sen rakenne vähennä sen arvoa meidän silmissä. Juteltiin vaan Kalevin emännän kanssa, miten jännän mallisia rotuja onkin ja mitä ne ominaisuudet kullekin rodulle aiheuttaa.
Tieto toki lisää tuskaa, mutta tieto lisää myös, noh, tietämystä. :D

"Saanko jo namin?"

Ruskan aikakin tuli ja meni, mutta siitä väriloistosta tuli kyllä nautittua! Meidän "purolla" sattuu puut olemaan pääosin vaahteria, joten siellä näytti aika hienolta tietyssä kohtaa syksyä, ja Lepon olisi voinut haudata niiden lehtien määrään. :)




Herra kivihyppiäinen!

27.10. saatiin nauttia talven ensilumista! Sitä riemua kesti muistaakseni kaksi päivää, joten siitä otettiin toki kaikki irti lumileikeillä ja pitkillä lenkeillä ihanissa maisemissa. Nyt tuli lumet tällä viikolla taas hetkeksi takaisin, ollaan niistä nautiskeltu niin kauan kun sitä vielä on.


<3

Kävin myös muuan sunnuntai-iltana Kouvolassa pallopaimennustreeneissä. :D Jep, menin Lepon kanssa junalla varta vasten palloilemaan! Hauskaa oli, ja Leppo pisti menemään ihan kuin mitään PUOLEN VUODEN treenitaukoa ei olisi ikinä ollutkaan. Joten Leppo tulee myös olemaan mukana tämänkin vuoden Koiramessuilla, pallopaimennusesityksessä. ;)
Tultiin treeneistä pois aika myöhään, ja Pasilan asemalla odoteltiin meidän lähijunaa kotiinpäin. Olin pyytänyt Lepon viereeni istumaan laiturin penkille (koska koira on lämmin <3), niin Leppo alkoikin vahtimaan! Katsoi kivenkovaa kaikkia ihmisiä jotka käveli meidän ohi, ja päästi matalaa murinaa jos joku katsoi herran mielestä meitä liian pitkään tai kävi penkin toiseen päähän istumaan. :'D Ai että nauratti, mun sankarillinen suojelukooki. <3
"You just keep walking. I'm watching you, punk."

Sitten muita satunnaisia kuulumisia!

Pöksykarvoista harjasin "vähän" villoja...

Sellon vilinää ihmettelemässä, kun syötiin "isin" kanssa jäätelöt. :)
Hieno mies oli, jaksoi reippaana odotella.

Ostin Lepolle koiramessuja varten oman kevythäkin.
Kasasin sen olkkariin että Leppo tottuisi siihen, laitoin viltin ja kas,
joku hyppäsi heti sinne mönkimään. :D <3

Eilen käytiin Tanyan ja Tofun sekä Haikun kanssa pitkästä aikaa myös lenkillä! Tofu puuhaili jälleen suurimman osan lenkistä omissa oloissaan, ja Haiku härnäsi Leppoa minkä kerkesi. Vaan oli Leppokin ihan täysillä mukana ja antoi Haikulle takaisin samalla mitalla! Alkuhepuleissa kun Leppo jahtasi Haikua, kuului vain jatkuva *naps naps napsnapsnaps* kun Leppo napsutteli leukojaan Haikulle. :D Koirani kuulosti aivan kastanjeteilta.
Kerkesin lenkin päätteeksi käydä puolikkaan kupposen teetä hörppäämässä Tanyalla, jolloin Leppo sai viihdyttää Haikua lisää painin merkeissä.

Kaunis virne. :D Aika usein Leppokin selätti Haikun, joten ei ollut ihan
epäreilu matsi sentään!

Nyt ei tällä erää sen kummempia kuulumisia löydy, Koiramessuihin valmistauduttava henkisesti ja parilla pallotreeneillä vielä. :) Kyllähän se on esiintymään mentävä, kun Lepolla palloesitystä mainostettiin jälleen Koiramme-lehdessä:


Siellä siis nähdään!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti