PalautaMinut-tägi

Käytiin ostoksilla eilen, ja Mustin ja Mirrin alelaatikossa oli edullisesti tunnistelaattoja. Nämä Ivana Helsingin designia olevat tägit ovat siitä erityisiä, että niissä on kääntöpuolella teksti "Löytöpalkkio", uniikki tunnistenumero ja nettiosoite palautaminut.fi. Kävin tägin heti aktivoimassa netissä, sinne syötettiin siis tuo tunnistenumero ja kirjoiteltiin siihen omat yhteystiedot ja koiran tiedot, sekä löytöpalkkio jos joku palauttaa löydetyn koirulin kotiin. :) PalautaMinut-palvelussa myydään myös avaimenperiä samalla ajatuksella, eli jos kyseisen avainnipun/esineen löytää niin voi käydä laatassa olevalla tunnistenumerolla katsomassa netistä esineen omistajan ja ottaa yhteyttä.

Bibi & Bim Nippon-kuosi löytyy meidän tägistä.

Ei tuo tägi mielestäni ihan yhtä kätevä ole kuin perinteinen kaiverrettu laatta, jossa siis on koiran nimi ja omistajan puhelinnumero (kaikki kun ei nettiin puhelimellaan pääse niin koira on otettava kotiin mukaan että voi katsoa tunnistenumeron takana olevat tiedot), mutta on kuitenkin tyhjää parempi ja varsinkin alekorista ostettuna ehdottomasti hintansa väärti. Lepollahan oli joskus sellainen perinteinen tunnistelaatta, mutta se putosi noin kk:n käytön jälkeen metsälenkillä kaulapannasta kun halpispanta hajosi. Ehkä joskus vielä satsaan perinteiseen tunnistelaattaan, kun aikaa/jaksamista on ja löytyy kivan mallinen. :)

Ostettiin samalla reissulla myös uusi ruokakuppi, edellinen parin euron metallikuppi kun alkoi yllättäen kerryttämään pintaruostetta itseensä. Nyt on uusi ja hieno, keraaminen kippo ruualle (mistä tulikin mieleeni, käyn tässä välissä ruokkimassa hauvan!). Hieman se on iso/syvä Lepon annoksille, mut ainakin kuono mahtuu kivasti kipon yllä louskuttamaan.

Lepon aamiainen: n.100g (jauhe)lihaa, vähän nappulaa ja merilevä+öljylisät.

Voisin muuten kertoilla tässä pikaiseen mitä Leppo nykyään syö. (He skipatkoon tämän tekstipätkän *-merkkiin asti, jotka eivät ruokintapuolesta ole niin kiinnostuneita... :D )
Pääasiallisena ruokana toimii kuivamuona, pidempään meillä on ollut jo merkkinä Barking Heads (tällä hetkellä Bad Hair Day eli lammas-riisi-kaura). Maistuu Lepolle aivan superhyvin, nappulakoko on sopiva ja jos tulee aikoja (esim. reissut), jolloin ei aina saa lihoja annettua, ei kakkojen määrä tai koko lisäänny melkeinpä ollenkaan verrattuna siihen että söisi puolet lihaa.

Nykyään, kun sianliha on testattu Lepolle sopivaksi, ollaan voitu ostaa useammin lihoja "ihmisten puolelta", alelihoja pitkälti pakastettuina ollaan käytetty ja yhdessä vaiheessa pakasteseitiä. Joskus ostetaan maustamaton paisti, joka palastellaan n. 100g annoksiin ja pussitetaan pakkaseen, niin saa hauva kokolihaakin välillä, ja lohifileestä menee häntäpää myös koiran käyttöön. :) Leppohan söi pentuaikoina niitä koirille tarkoitettuja lihoja paljon, esim. Mushin ja Maukkaan pötköjä... Mutta kakkojen määrä ja koko oli suuri, liekö sitten niissä niin paljon luuta ja rustoa että ei sulakaan niin hyvin tämän koiran mahassa. Hammaskiveä myös kertyi tooosi herkästi ja nopeasti, kun liha oli jauhettu mössöksi. Eli, aina kun sattuu lihoja olemaan, Lepon aamupala koostuu suurimmaksi osaksi lihasta, iltaruualla sitten nappulaa.
Niin joo, ja kylmäpuristettua rypsiöljyä lorautan tilkan aamuruokaan, ja laitan pikkumitallisen merilevärouhetta ravintolisäksi ja hammaskiveä ehkäisemään. Lepon hampaat myös harjaan useimmiten päivittäin, joten ihan pelkkään merilevään en sentään luota hammashoitona. :D

*Semmoista asiaa tällä kertaa, sitten pari koirukuvaa menneeltä viikolta!

Kunnianarvoisa mataluutensa sopivalla korokkeella. :D
(Leppo tuli alunperin syliin kun katoin koiravideoita ja kuului kivoja ääniä,
mutta sitten yritti hiippailla pöydän päälle varovasti, joten ajattelin katsoa
mitä siitä seuraa. Siinä se pönötti.)

Sit herra kävi makoilemaan kun rapsuttelin sitä nettiä selatessa, ja
viihtyi siinä pöydällä maaten 20 minuuttia!

"Leikitään!"

"Mitä sanoitte?"

Ja lumivallille kiivetty taas, sit ootetaan namia. :D

Tänään oltiin vakavana kun tuuletusikkunasta kuului kadulla
käynnistyvän auton ääniä...

Muoks. Ainiin, melkein unohdin! Leppo pääsi iltalenkillä toimittamaan pitkästä aikaa leikkisedän virkaa pennulle, törmättiin nimittäin 4kk:n ikäiseen ranskanbulldoggiin nimeltään Pulla. :) Pojilla sujui painit sen verran kivasti ja omistaja kertoili ettei hirveästi koirakavereita Pullalla vielä ole, joten vaihdettiin yhteystietoja. Käydään toivon mukaan uudemman kerran koiratreffeillä, joten ehkä kuvia Pullan ja Lepon touhuistakin saattaa tänne ilmestyä. :)

Rally-tokokurssi suoritettu!

Tiistaina oli viimeinen virallinen opetuskerta meidän rally-tokon alkeiskurssia. Leppo työskenteli taas hurjan hienosti, mutta lopuksi kun tehtiin halliin oikeaa kisaa suurinpiirtein vastaava rata, oli aloituksen kanssa hankaluuksia ja yhden liikkeen jouduin heti alussa uusimaan. Leikittiin siis että oltiin kisatilanteessa, jossa saa aina radan aikana uusia kaksi liikettä jos huomaa tehneensä/koiran tehneen virheen. Jos olisin älynnyt uusia toisessakin kohtaa kun tein mokan, olisi oikeassa kisassa tullut pisteitä enempi. :) Joka tapauksessa Lepolla oli hauskaa ja se odotti nätisti hallinlaitamilla kun ei ollut hänen vuoronsa, ja kuten aina: ulisi ja itki kun piti lähteä kotiin.
Mutta kurssi oli oikein hauska ja oli kiva tehdä uudenlaista, kivaa yhteistyötä koiran kanssa. Saatiin "opelta" kurssin suorittamisen muistoksi diplomit!

Pitihän se eka kurssidilpomi nyt laminoida... :D

Ensi viikon tiistaina pidetään vielä yksi rally-tokoilukerta, niin voidaan siellä hioa sellaisia liikkeitä missä on vielä hiomista.

Alkuviikosta sateli hurjasti lunta (joka on nyt kyllä jo sulanut...) ja päätin iltalenkillä pyöritellä lumipallon. Leppo oli moisesta pyörivästä ja natisevasta möhkäleestä innoissaan ja yritti vähän leikkiä sen kanssa, ja lopuksi hyppäsi pallon päälle istumaan. Lepolle on siis opetettu käsky "hoppa", joka tarkoittaa että "hyppää lähimmän kiven/kannon/lumikinoksen/penkin tms. päälle", ja se on koiran mielestä kiva temppu tarjota aina kun mahku tulee.

"Teinkö hyvin, saanko nyt namin?"

Vähän oli ahdas paikka kääntyä...

...mutta hyvä paikka tiirailla kotiin kulkevia opiskelijoita!

Jätettiin lumipallo paikalleen seisomaan ja jatkettiin matkaa. Matkan varrella koira esitteli "hoppa"-temppuaan kolmeen lumikinokseen, joista isoin oli ainakin kolme metriä korkea... Kiipesin koiran kaveriksi kinokselle, ja vahdittiin vähän aikaa paraatikentän pimeyttä.

Jylhäkallion ylpeys... :D

 Bestis-villis Milo oli myös hoidossa tällä viikolla muutaman tunnin. Milolla oli pitkä ja väsyttävä päivä takana, joten hän koki parhaaksi vetäytyä Lepon leikkiyrityksiltä turvaan sohvamme käsinojalle torkkumaan. Hassu näky oli kun mustalla sohvalla lojuu musta koira, joka juuri ja juuri mahtuu käsinojalla oleilemaan! :D

Villainen käsinoja!

Semmoista meininkiä tällä viikolla! Huomenna lähdetään keskustassa käymään kävelyllä koko konkkaronkka, ja ostamaan hieman lakua Kouvolan Lakritsin uudesta tehtaanmyymälästä. :) Sunnuntaina taas palloillaan, siellä Leppo on vetänyt entiseen malliin eli täysillä (vähän liiankin täysillä...) ja sisulla. ;)

"Hei hei!"

Lepon arkea 29.1.-5.2.

Aattelin laitella vain muutaman kuvan meidän arjesta viimeisen viikon ajalta. :)

Tein protskupatukoita ja Leppo sai auttaa tyhjän maapähkinävoi-
purkin puhdistamisessa. Tarkkaa työtä teki! ;)

"Hui kamala ota tää pois mun päästä..." Leppo ei arvostanut
mun testivirkkailuja (Jep, opettelin virkkaamaan!). Virkkaus-
projektistani kerron jossain toisessa postauksessa lisää, kunhan
tilaamani materiaalit tulevat postissa.

Slinky oli mielenkiintoinen kapistus...

Sitä piti kaivaa, ja kantaa toisesta päästä samalla kun tassuilla
läpsii perässä tulevaa ja kivasti kilisevää häntäpäätä. :D

Kepin operoimiseen on hyvä etsiä turvallinen paikka... Eli pylly puuta/
kanervikkoa/risukkoa vasten niin kukaan ei pääse yllättämään selustasta.

Koko lauma kotona. <3

Viikonloppu alkoi yllä näkyvissä merkeissä. Oli muuten ihana astua työpaikan ovesta ulos kun mun miekkoset oli siellä vastassa, iloinen koiraherra katselee lumivallin päältä isännän kanssa että "Tuolta se mami tulee!". :)

"Jospa vähän saisin banaania..? Olenhan pieni koira joka ei ole
ikipäivänä saanut ruokaa..." (Samalla kuolatippoja tippuu
peitolle ja "isin" housuille...)

"Ok, nyt te ootte vaan ilkeitä."

Pistän tällaisia kuvapainotteisempia päivityksiä tästä eteenpäin, jos ei tapahdu mitään kummempia, kertomisen aiheisia juttuja. :) Jos vaikka tulisi laitettua kuvia vähän useammin, kun ei ole niin paljoa kirjoiteltavaa! Mainiota viikonloppua ja laskiaista kaikille!

Pakkasraja tuli ja meni

Uusimman Koiramme-lehden saavuttua koteihin lävähti facebook-uutisiini kuva Leposta lehden aukeamalla palloa paimentamassa. Olin hyvin hämmästynyt mutta lähinnä nauratti, hyvän kuvan olivat Lepon touhuilusta saaneet lehteen. :D Sen verran ylpeä emäntä kyllä tästä yllättävästä julkisuudesta olin, että tuli ostettua itselle irtonumero kyseistä lehteä talteen, muistoksi myös kivasta reissusta. :)

Korva rullalla <3

Kävin hankkimassa Lepolle kovia pakkaskelejä varten villapaidan. Olisin ostanut myös yhdet tietyt töppöset jotka usean corginomistajan mukaan pysyisivät noissa töppöjaloissa, mutta sitä mallia ei ollut enää saatavilla... Ostinpa siis kumilenkkejä ja kaksi paria pienten lasten jarrusukkia, ja ne ajoivat oikein hyvin asiansa. :D Leppo ei sukkia arastellut mitenkään, mutta ajan kanssa rupesi hieman osoittamaan mieltään villapaidan suhteen (lähti nurkan taa hiippaillen karkuun jos paita otettiin esiin), mutta vaatekappaleet auttoivat koiran kylmänsietokykyä tosi kivasti.

Kuka nyt ei näin komiasta villapaidasta tykkäisi?

"Et oo äippä tosissas..."

"Eikä se vaate lähteny päältä vaikka kuinka kierin lumessa..."

Oli kyllä kaikille helpotus, että kovat pakkaset loppuivat. Pystytään jälleen tekemään pitkiä lenkkejä (kun paukkupakkasilla oltiin maks. 40 minuutin pätkiä ulkona vaatteillakin), ja Leppokin on iloinen kun saa kulkea taas nakupellenä. :)

"Tuuttekste jo?"

Leppo tekee lumienkeleitä.

Palloilukin alkoi! Leppo teki yhtä innokkaana kuin aina.

Vuoden ensimmäiset pallotreenit ovat takana, ja kolme kertaa on ollut jo rally-tokokurssiakin. Leppo ainakin tykkää molemmista puuhista, on innolla menossa halleihin eikä pois haluaisi lähteä (paitsi jos ollaan autokyydillä). :) Myös emännällä on ihan kivaa.

Ruoka-aineita ollaan testailtu yksitellen että mitkä aiheutta oireita, toistaiseksi ei ole ollut muita kuin ne maitotuotteet. Nauta ja se minun suurin epäilyn kohde, sika, on nyt myös kunnolla testattu ja Leppo saa kuin saakin syödä myös possua! :) Se on syönyt porsaan palalihaa puolet ruuasta nyt jo yli 10 päivää eikä minkäänlaisia oireita, jee!!! Lohi sekä muutama vilja ja muu hiilarinlähde pitäisi vielä kokeilla erikseen. Pikkuhiljaa tullaan viisaammiksi. :)

"Hys. Oon piilossa."
Huomaa pahviaskartelut pyllyn alla. :D

Koira huolehtii ja oppii uutta

"Rally-toko? Onko siinä kenties autoja minulle?"

Me aloitettiin pötkylän kans uus harrastus, rally-toko! Tiistaina oli ensimmäinen kerta, mutta koska tää emäntä on yhdeksättä päivää toipilaana jonkun pöpön takia, kävin vain kuuntelemassa teoriaosuuden etten palelluta itseäni. Ääntä ei multa nyt tän taudin takia hirveästi lähde, joten koiran treenaaminen hallissa olis käynyt liiaksi voimille. Kokeiltiin ekan kerran liikkeitä heti kotona hieman, ja Leppo tykkäsi kyllä kovasti ja teki hienosti! Kolme muuta koirakkoa tosin on meidän ryhmässä samaan aikaan treenaamassa joista yksi vielä vanha kaveri, Purtsi-staffi, joten nähtäväksi jää miten Leppo jaksaa keskittyä häiriössä. :D

Kova on tahto aina Suviera-hallille kun ollaan siellä
päin lenkkeilemässä. "Pääsisinkö sisään?"

Rally-tokohan on vähän kuin tokoa (tottelevaisuuskoulutus), mutta vapaamuotoisempaa, ja siihen on yhdistelty liikkeitä agilitystä ja koiratanssista. Sanallisten käskyjen lisäksi koiralle saa antaa eleillä vihjeitä, ja käskyä saa toistaa, toisin kuin perinteisessä tokossa. Lisäksi seuraaminen, eli se kun koira kulkee vierellä vasemmalla puolella, on löyhempää. Näin ainakin ensimmäisen oppitunnin perusteella ymmärsin. :)
Rallyssä on kylttejä, joissa on tietty liike joka koirakon tulee suorittaa. Kylttejä asetetaan muutamien metrien välein toisistaan, ja koirakko kulkee radanomaisesti kaikki kyltit läpi, suorittaen jokaisen kyltin kohdalla siinä näkyvän liikkeen. Me opeteltiin ensimmäisellä kerralla kyltin kohdalla istuminen, 360asteen ympäri pyöriminen (=omistaja pyörii myötäpäivään täyden ympyrän ja koira seuraa koko ajan vasemmalla puolella) ja 270 asteen käännös oikeaan (=kävellään vähän kuin D:n mallinen lenkki, ja jatketaan kyltiltä vasempaan), ja ennen mun lähtöä ohjaaja sanoi että he käy ehkä vielä 90 asteen käännöksetkin, joten niitäkin harjoteltiin Lepon kanssa.
Että semmoista uutta harrastusta täällä! Perusasentoon tulemista eli sivulle tuloa pitää vielä harjoitella, Leppo osaa sen vain kiertämällä ihmisen takaa ja pitäs osata myös tulla suoraan sivulle. Mielenkiinnolla kyllä odotan, miten lähtee rally-toko meillä käyntiin ja innostutaanko enemmän, vai käydäänkö vain tuo kurssi. :) Pallopaimennushommatkin jatkuu, viime sunnuntaina olis pitänyt olla ensimmäinen kerta, mutta olin kipeänä ja muidenkin koirille olis ollu turhan kovat pakkaset, niin ei sitten käyty. Ehkä tänä sunnuntaina päästään sinnekin.

Mutta olipa kyllä kovat pakkaset aiemmin! Lepon pakkasraja menee nähtävästi siellä n. -18 asteessa, sitä kylmemmässä sillä jäätyy tassut eikä halua liikkua muuten kuin juosten tarpeille, ja juosten kotiin. Oltiin jo menossa ostamaan sille tossuja ja villapaitaa, mutta sit noh, olin kipeänä ja onneksi myös pakkaset laskivat. Kylmät säät saa Lepon hakeutumaan lämpimiin paikkoihin sisälläkin, ja halinallemaisuus sen kun lisääntyy.

Sänkyyn pitää tulla illalla ennen nukkumaanmenoa hakemaan vähän
 hellyyttä, ja aamuyöstä hypättävä taas vällyjen väliin uinumaan. <3

Kovat pakkaset sai valosaasteen muuttumaan näteiksi valopylväksi!

Leppo on huolehtinut musta tarkkaan kun olen ollut kipeänä nämä 9 päivää. Viime viikolla kun olin kuumeessa ja kunnon heikotus päällä, Lepi makoili paljon vieressä ja piti muhun aina näköyhteyden jos vaikka kävin keittiössä hakemassa lisää vettä tai syömässä, vähän kuin olisi vahtinut että mami pysyy tolpillaan. :D

Kainaloinen <3

Oli viikonloppuna hetken aikaa mukamas parempi olo, niin askartelin
Lepolle vanhasta fleece-viltin jämästä pehmokalan.

Avolla oli Kotkassa työkeikkaa alkuviikosta, joten hän otti Lepon mukaan sinne ettei mun tarvitsisi huolehtia sen ulkoilusta. Avon vanhemmat asuvat siis siellä Kotkassa, joten Leppo pääsi mummolareissulle nauttimaan rapsutuksista, lumesta ja herkuista.
Oli se hauva kyllä ihan iloinen kotiin palatessaankin, pääsi taas ilahduttamaan mua pelleilyillään ja hoivaamaan.

"En kai ole haitaksi? Mikä peliohjaimen johto?"

Piti teippihässäkkä nuuskia ensin tarkkaan kun mami
tuli verikokeista, ja sitten pystyi kellahtaa taas viereen.

Mutta kyllä se tuosta isistäkin pitää huolta... Aina jos avo pelaa ja on joku jännä tappelu tai kohta pelissä tai siinä menee huonosti, niin Leppo käy istumaan ihan avoon kiinni ja tuijottaa sitä korvat luimussa, välillä tökkien kuonolla jalkoihin. Sit hän käy välillä mun luona silleen et "Mami tee jotain, isillä on joku hätänä!" ja sit takas isin jalkoihin lohduttamaan. :D
Huolehtivainen koira.

P.S. Vuodenvaihde meni kivasti. Paukkeen alkaessa Leppo meni pöydän alle ja sängyn alle, mut myöhemmin illalla ei tuumannut enää mitään ja kävi rauhallisesti tarpeillaan yöllä vaikka vähän vielä paukkui. Jos joku sitä mietti. :)

Joulunajan läpimurtoja ja kömmähdyksiä

Kuvan joulukuusi ei liity tekstissä
esiintyvään tapaukseen.

Piparkakkukranssi corgipiparilla! <3 Ite tein.

Nyt on joululoman reissuilut tehty ja kotiin palattu. Aatto vietettiin Tampereella äitini luona, ja Tapaninpäivänä matkustettiin Kotkaan avon vanhempien luo. Ajattelin jakaa reissujen tapahtumat "läpimurtoihin" ja "kömmähdyksiin" perinteisen päiväkirjatyyppisen kertomuksen sijaan, eli kivoihin ja ei-niin-kivoihin tapauksiin. Kuvat (kännykällä otettuja pelkästään, pahoittelen) ovat kronologisessa järjestyksessä kyllä, joten niistä ja kuvateksteistä saa käsityksen reissun muista tapahtumista. :) Jospa aloitetaan niistä "huonoista uutisista" ensin.

Alkumatka menee aina herkkuja pyytäessä.

"NOM.

Kömmähdyksiä ynnä muita harmillisia sattumuksia

- Äitini on siis muuttanut hetki sitten, joten meillä oli uudet lenkkeily-ympäristöt. Leppo taisi vähän stressata tätä asiaa, ja vilkkaampi liikenne vaikutti todella pitkään ikävästi "autohullun" koiran kierroksia nostattaen. Ihania reittejä ja paikkoja toki löytyy paljon (kuten esim. yllä olevissa kuvissa olevat siirtolapuutarhat), koiralle vaan tuli yllärinä paikoin vilkas liikenne.

- Meillä on todella hitaasti lämpiävä koira, kun on kyse uusista ihmisistä. Ulkona Leppo ei anna vieraiden lähestyä tai lääppiä itseään (ellei ole vanhus kyseessä, niitä Leppo rakastaa), lapsia erityisesti jännitetään. Hieman yllätyksenä tuli, että Leppo oli todella epäluuloinen sisälläkin uusia ihmisiä kohtaan. Äitini luona kyläilevät ihmiset eivät saaneet koiraa lähestymään itseään, varsinkaan silloin jos yrittivät kutsumalla tai muuten tehdä tuttavuutta (vaikka sanoin että se tulee omaan tahtiin tutustumaan). Veljelleni ja hänen avovaimolleen Leppo lämpeni, kun he istuivat hetken aikaa jutustellen ja Lepolle tilaa antaen. Pitää kaiketi jatkossa sanoa hieman selvemmin, että jos (Lepolle) vieras ihminen haluaa tuohon pötköön tutustua, niin kannattaa olla kokonaan sitä huomioimatta, jolloin Leppo saattaa tulla tutustumaan. Muuten se vaan rupeaa pelkäämään, kun luulee että sitä tullaan väkisin lääppimään.

Tapaninpäivänä Kotkaan mennessä meinaan näki, että Leppo oli aivan hermona juna-asemalla olevista ihmisistä. Se meni penkin alle, saattoi hieman uffailla tai murahdella jos joku siihen päin katsoi tai käyskenteli lähellä. Ennen juna-asema on ollut rento paikka eikä muita ihmisiä ole tarvinnut epäillä. :( Nyt on vaan meidän pidettävä koiranomistajina huoli, ettei kukaan, koskaan pääse Leppoa väkisin lähestymään tai koskemaan silloin kun sitä itseään asia stressaa. En missään nimessä halua Leposta pelkopurijaa, vaan koiran joka tuntee olonsa turvalliseksi ja rennoksi, jonka ei tarvitse mennä ihmisten rapsuteltavaksi jos sitä asia pelottaa. <3

- Sattuu sitä muillekin... Tampereen juna-asemalle saapuessamme ja aulaan istumaan käydessämme alkoi kuulua kova koiran räyhääminen oikealta, noin viiden metrin päästä. Näimme pienehkön kangashäkin, joka heilui ja hyppi ärinän tahdissa, ja turhautunut omistaja laitteli muovikasseja ym. näköesteitä häkin eteen (ja me laitoimme myös reput lattialle ettei toinen koira näkisi Leppoa, muualla ei ollut siinä kohtaa istumatilaa). Rähinä ei ottanut rauhoittuakseen, ja yht'äkkiä kangashäkin seinässä näkyi reikä ja reiässä hampaat, villit pienet hampaat jotka repivät häkkiä kappaleiksi minkä ehtivät hurjan mekastuksen säestyksellä. Siinä vaiheessa koiran omistaja nosti kamppeensa ja lähti ilmeisesti laiturille odottelemaan. Mahtoi häntä harmittaa, ja itseänikin hieman harmitti kun emme tajunneet itse mennä tilanteesta pois, että koiraparka olisi saanut rauhoituttua.

- Tämä kömmähdys oli minulla mielessä kun otsikkoa kirjoitin... Oltiin joulupäivänä isälläni ja Leppo siinä leikkiä töhötti kettuterrieri-Sannin kanssa, ja kävi nuuskimassa heidän aitoa joulukuustaan... Suureksi järkytyksekseni Leppo meni ja reteästi nosti jalkaa puun juurelle! :D Hätä oli yllättänyt kesken leikin, ja Leppo varmaan mietti että "Voi kuinka mukavaa, joku on tuonut pisupaikan sisälle." Onneksi loput tarpeet tuli ulos kun avo kävi pyöräyttämässä Leppoa siellä vahingon jälkeen. Noloa Leppo, noloa!

Vilma ja hänen pahvinakertelunsa. Nähtävästi muitakin
lemmikkejä on pahviurakointialalla Lepon lisäksi. :D

"Jouluaatto? Voi juku!"

  

Aattopäivänä lenkillä rannassa. Jouluisat maisemat... :D

"Minun keppini olikin hieman hiekkainen, pthyi."

Vilma <3

Lepi pitää huolen ettei kaveri katoa...

Läpimurtoja ja muita siistejä juttuja

- Äidillä asuva n.8v Vilma-kissa on kovasti rohkaistunut Lepon suhteen. Aiemmilla kerroilla Vilma on viettänyt aikansa turvassa makuuhuoneessa, johon sille on tuotu ruoka ja hiekkalaatikko. Leppoa on katseltu välillä avonaisesta ovesta, etäisyyden päästä. Jouluvierailullamme otettiin isoja, valtavia harppauksia pötkyläkoiran sietämisessä. Aluksi karvakaverit nuuskivat toisiaan nenät vastakkain (Vilman aloitteesta siis, pidettiin Leppo istumassa makkarin kynnyksellä ja kissa sai itse tulla katsomaan jos halusi), sitten yks kaks lenkiltä tultuamme kämpässä vapaana käyskennellyt Vilma ei halunnutkaan mennä takaisin makuuhuoneeseen. Kapsi ovea paljon jos hänet sinne laitettiin. Vilma keksi, että muuttolaatikoiden päällä on hänellä turvallista olla, ja siellä olemalla saa viettää aikaa samassa tilassa ihmisten kanssa.

Leppo innostui pikkuisen aina jos Vilmalle joku leperteli, tuli häntä heiluen katsomaan että "missä se kaveri on, minäkin haluan antaa sille rakkautta". Ja Vilma tietty sähisi jos Leppo tuli liian lähelle. Aattoiltana yhteiset herkut tosin lähensivät karvakamuja kovasti, ja herkutellessa ajautuivatkin vahingossa näin lähelle toisiaan:

Kuivattu ankka oli molempien mieleen.

Herkkujen loputtua Vilma nuuski Leppoa, ja sähähdyksen saattelemana palasi takaisin laatikoiden päälle kun Leppo häneen vilkaisi. :) Saa nähdä minkälaista on ensi kerralla.

  

- Leppo oli hirmuisen iloinen lahjoistaan. Meiltä tuli yllä näkyvä puruluu-kranssi, joka on hauvalla vieläkin kesken kun ei otettu sitä Kotkaan mukaan. Mun sukulaisilta tuli kaikenlaisia ihania koiranherkkuja, ja avon vanhemmilta rapiseva, muovipullon sisältävä pehmotoukka. Muovipullo on sisällä jo aika lytyssä, mutta toukka rapisee vieläkin Lepon mielestä kiehtovasti kun sitä puree.

Sanni virnuilee kun sillä on kuuma. :)

Heilahtanut äksön-kuva, tämän selvempiä ei tainnut
parivaljakosta saada. :D

Herra pitkäkieli oli onnellinen painikaverista.

- Kettuterrieri Sannin kanssa sujui leikit oikein mallikkaasti! Kaverukset ottivat ilon irti painimisesta, mutta osasivat myös rauhoittua tahoillaan lepäämään. Leppo jopa loikoili selällään olohuoneessa kun oli niin mukavaa. Myös yhdessä lenkkeily onnistui ihan hyvin, vapaana paremmin kuin hihnassa tietty. :)

Väsynyt koira Tampereelta lähdettyä.

  

- Lunta tuli pikkuisen Kotkassa ollessa. Leppo pääsi taas tekemään lumienkeleitä. <3

- Avon serkut (poika ja tyttö, alakoulun loppupuolella) saivat tälle lastenjännittäjälle mukavia kokemuksia aikaan! Mentiin siis avon mummolle kahveille, ja serkut olivat vanhempiensa kanssa siellä. Aluksi Leppo kävi nuuskimassa pöydässä olijat, sitten ignoorasi heitä niin kauan kunnes he nousivat pöydästä. Siinä kohtaa tuli Lepsillä pupu pöksyyn, piti vähän tulla turvaan mamin helmoihin ja uffailla jos lapset liikkuivat. Annoin tytölle Lepon nappuloita annettavaksi, ja hauva kävi ne varovaisesti noukkimassa tytön läheltä ja kädestä. Hetken päästä tyttö istui lattialla ja antoi Lepolle nameja, pyysi tekemään temppuja ja välissä silitti koiraa hieman rinnasta tai kaulalta. Tytön veljen tullessa lattialle piti Lepon käydä ruokapöydän alla hakemassa vähän rohkeutta, ja tuli sen jälkeen tekemään temppuja kun oli namia tarjolla. Muutamaan kertaan myöhemminkin Leppo teki rohkeuskierroksen pöydän alta, mutta rentoutui koko ajan enemmän näiden lasten seurassa. :) Lasten rauhallinen olemus ja lempeä, koiran ehdoilla tapahtuva tutustuminen teki hyvää ja ilahdutti kaikkien mieliä. Tyttö jopa opetti Lepolle uuden tempun tassunantoa muokkaamalla. Nyt Leppo osaa antaa yläfemman eli läpyn. :D

Metsien mörrimöykky iloitsemassa metsälenkistä.

"Kuvaa sä vaan sitä metsää, mä järsin täs odotellessa..."

Melko hieno ja tapahtumarikas joulu siis takana! Katsotaan miten vuodenvaihde sujuu, se onkin tässä jo ihan pian. Aiotaan olla kotona ja syödä hyvin. Leppo aikoo varmaan jatkaa tämän päivän ohjelmaansa, eli nukkua. :)