tiistai 29. joulukuuta 2015

Joulunajan läpimurtoja ja kömmähdyksiä

Kuvan joulukuusi ei liity tekstissä
esiintyvään tapaukseen.
Piparkakkukranssi corgipiparilla! <3 Ite tein.

Nyt on joululoman reissuilut tehty ja kotiin palattu. Aatto vietettiin Tampereella äitini luona, ja Tapaninpäivänä matkustettiin Kotkaan avon vanhempien luo. Ajattelin jakaa reissujen tapahtumat "läpimurtoihin" ja "kömmähdyksiin" perinteisen päiväkirjatyyppisen kertomuksen sijaan, eli kivoihin ja ei-niin-kivoihin tapauksiin. Kuvat (kännykällä otettuja pelkästään, pahoittelen) ovat kronologisessa järjestyksessä kyllä, joten niistä ja kuvateksteistä saa käsityksen reissun muista tapahtumista. :) Jospa aloitetaan niistä "huonoista uutisista" ensin.

Alkumatka menee aina herkkuja pyytäessä.
"NOM.


Kömmähdyksiä ynnä muita harmillisia sattumuksia

- Äitini on siis muuttanut hetki sitten, joten meillä oli uudet lenkkeily-ympäristöt. Leppo taisi vähän stressata tätä asiaa, ja vilkkaampi liikenne vaikutti todella pitkään ikävästi "autohullun" koiran kierroksia nostattaen. Ihania reittejä ja paikkoja toki löytyy paljon (kuten esim. yllä olevissa kuvissa olevat siirtolapuutarhat), koiralle vaan tuli yllärinä paikoin vilkas liikenne.
- Meillä on todella hitaasti lämpiävä koira, kun on kyse uusista ihmisistä. Ulkona Leppo ei anna vieraiden lähestyä tai lääppiä itseään (ellei ole vanhus kyseessä, niitä Leppo rakastaa), lapsia erityisesti jännitetään. Hieman yllätyksenä tuli, että Leppo oli todella epäluuloinen sisälläkin uusia ihmisiä kohtaan. Äitini luona kyläilevät ihmiset eivät saaneet koiraa lähestymään itseään, varsinkaan silloin jos yrittivät kutsumalla tai muuten tehdä tuttavuutta (vaikka sanoin että se tulee omaan tahtiin tutustumaan). Veljelleni ja hänen avovaimolleen Leppo lämpeni, kun he istuivat hetken aikaa jutustellen ja Lepolle tilaa antaen. Pitää kaiketi jatkossa sanoa hieman selvemmin, että jos (Lepolle) vieras ihminen haluaa tuohon pötköön tutustua, niin kannattaa olla kokonaan sitä huomioimatta, jolloin Leppo saattaa tulla tutustumaan. Muuten se vaan rupeaa pelkäämään, kun luulee että sitä tullaan väkisin lääppimään.
Tapaninpäivänä Kotkaan mennessä meinaan näki, että Leppo oli aivan hermona juna-asemalla olevista ihmisistä. Se meni penkin alle, saattoi hieman uffailla tai murahdella jos joku siihen päin katsoi tai käyskenteli lähellä. Ennen juna-asema on ollut rento paikka eikä muita ihmisiä ole tarvinnut epäillä. :( Nyt on vaan meidän pidettävä koiranomistajina huoli, ettei kukaan, koskaan pääse Leppoa väkisin lähestymään tai koskemaan silloin kun sitä itseään asia stressaa. En missään nimessä halua Leposta pelkopurijaa, vaan koiran joka tuntee olonsa turvalliseksi ja rennoksi, jonka ei tarvitse mennä ihmisten rapsuteltavaksi jos sitä asia pelottaa. <3
- Sattuu sitä muillekin... Tampereen juna-asemalle saapuessamme ja aulaan istumaan käydessämme alkoi kuulua kova koiran räyhääminen oikealta, noin viiden metrin päästä. Näimme pienehkön kangashäkin, joka heilui ja hyppi ärinän tahdissa, ja turhautunut omistaja laitteli muovikasseja ym. näköesteitä häkin eteen (ja me laitoimme myös reput lattialle ettei toinen koira näkisi Leppoa, muualla ei ollut siinä kohtaa istumatilaa). Rähinä ei ottanut rauhoittuakseen, ja yht'äkkiä kangashäkin seinässä näkyi reikä ja reiässä hampaat, villit pienet hampaat jotka repivät häkkiä kappaleiksi minkä ehtivät hurjan mekastuksen säestyksellä. Siinä vaiheessa koiran omistaja nosti kamppeensa ja lähti ilmeisesti laiturille odottelemaan. Mahtoi häntä harmittaa, ja itseänikin hieman harmitti kun emme tajunneet itse mennä tilanteesta pois, että koiraparka olisi saanut rauhoituttua.
- Tämä kömmähdys oli minulla mielessä kun otsikkoa kirjoitin... Oltiin joulupäivänä isälläni ja Leppo siinä leikkiä töhötti kettuterrieri-Sannin kanssa, ja kävi nuuskimassa heidän aitoa joulukuustaan... Suureksi järkytyksekseni Leppo meni ja reteästi nosti jalkaa puun juurelle! :D Hätä oli yllättänyt kesken leikin, ja Leppo varmaan mietti että "Voi kuinka mukavaa, joku on tuonut pisupaikan sisälle." Onneksi loput tarpeet tuli ulos kun avo kävi pyöräyttämässä Leppoa siellä vahingon jälkeen. Noloa Leppo, noloa!

Vilma ja hänen pahvinakertelunsa. Nähtävästi muitakin
lemmikkejä on pahviurakointialalla Lepon lisäksi. :D

"Jouluaatto? Voi juku!"

  
Aattopäivänä lenkillä rannassa. Jouluisat maisemat... :D
"Minun keppini olikin hieman hiekkainen, pthyi."

Vilma <3
Lepi pitää huolen ettei kaveri katoa...

Läpimurtoja ja muita siistejä juttuja

- Äidillä asuva n.8v Vilma-kissa on kovasti rohkaistunut Lepon suhteen. Aiemmilla kerroilla Vilma on viettänyt aikansa turvassa makuuhuoneessa, johon sille on tuotu ruoka ja hiekkalaatikko. Leppoa on katseltu välillä avonaisesta ovesta, etäisyyden päästä. Jouluvierailullamme otettiin isoja, valtavia harppauksia pötkyläkoiran sietämisessä. Aluksi karvakaverit nuuskivat toisiaan nenät vastakkain (Vilman aloitteesta siis, pidettiin Leppo istumassa makkarin kynnyksellä ja kissa sai itse tulla katsomaan jos halusi), sitten yks kaks lenkiltä tultuamme kämpässä vapaana käyskennellyt Vilma ei halunnutkaan mennä takaisin makuuhuoneeseen. Kapsi ovea paljon jos hänet sinne laitettiin. Vilma keksi, että muuttolaatikoiden päällä on hänellä turvallista olla, ja siellä olemalla saa viettää aikaa samassa tilassa ihmisten kanssa.
Leppo innostui pikkuisen aina jos Vilmalle joku leperteli, tuli häntä heiluen katsomaan että "missä se kaveri on, minäkin haluan antaa sille rakkautta". Ja Vilma tietty sähisi jos Leppo tuli liian lähelle. Aattoiltana yhteiset herkut tosin lähensivät karvakamuja kovasti, ja herkutellessa ajautuivatkin vahingossa näin lähelle toisiaan:
Kuivattu ankka oli molempien mieleen.
Herkkujen loputtua Vilma nuuski Leppoa, ja sähähdyksen saattelemana palasi takaisin laatikoiden päälle kun Leppo häneen vilkaisi. :) Saa nähdä minkälaista on ensi kerralla.

  

- Leppo oli hirmuisen iloinen lahjoistaan. Meiltä tuli yllä näkyvä puruluu-kranssi, joka on hauvalla vieläkin kesken kun ei otettu sitä Kotkaan mukaan. Mun sukulaisilta tuli kaikenlaisia ihania koiranherkkuja, ja avon vanhemmilta rapiseva, muovipullon sisältävä pehmotoukka. Muovipullo on sisällä jo aika lytyssä, mutta toukka rapisee vieläkin Lepon mielestä kiehtovasti kun sitä puree.

Sanni virnuilee kun sillä on kuuma. :)
Heilahtanut äksön-kuva, tämän selvempiä ei tainnut
parivaljakosta saada. :D
Herra pitkäkieli oli onnellinen painikaverista.
- Kettuterrieri Sannin kanssa sujui leikit oikein mallikkaasti! Kaverukset ottivat ilon irti painimisesta, mutta osasivat myös rauhoittua tahoillaan lepäämään. Leppo jopa loikoili selällään olohuoneessa kun oli niin mukavaa. Myös yhdessä lenkkeily onnistui ihan hyvin, vapaana paremmin kuin hihnassa tietty. :)

Väsynyt koira Tampereelta lähdettyä.

  

- Lunta tuli pikkuisen Kotkassa ollessa. Leppo pääsi taas tekemään lumienkeleitä. <3
- Avon serkut (poika ja tyttö, alakoulun loppupuolella) saivat tälle lastenjännittäjälle mukavia kokemuksia aikaan! Mentiin siis avon mummolle kahveille, ja serkut olivat vanhempiensa kanssa siellä. Aluksi Leppo kävi nuuskimassa pöydässä olijat, sitten ignoorasi heitä niin kauan kunnes he nousivat pöydästä. Siinä kohtaa tuli Lepsillä pupu pöksyyn, piti vähän tulla turvaan mamin helmoihin ja uffailla jos lapset liikkuivat. Annoin tytölle Lepon nappuloita annettavaksi, ja hauva kävi ne varovaisesti noukkimassa tytön läheltä ja kädestä. Hetken päästä tyttö istui lattialla ja antoi Lepolle nameja, pyysi tekemään temppuja ja välissä silitti koiraa hieman rinnasta tai kaulalta. Tytön veljen tullessa lattialle piti Lepon käydä ruokapöydän alla hakemassa vähän rohkeutta, ja tuli sen jälkeen tekemään temppuja kun oli namia tarjolla. Muutamaan kertaan myöhemminkin Leppo teki rohkeuskierroksen pöydän alta, mutta rentoutui koko ajan enemmän näiden lasten seurassa. :) Lasten rauhallinen olemus ja lempeä, koiran ehdoilla tapahtuva tutustuminen teki hyvää ja ilahdutti kaikkien mieliä. Tyttö jopa opetti Lepolle uuden tempun tassunantoa muokkaamalla. Nyt Leppo osaa antaa yläfemman eli läpyn. :D

Metsien mörrimöykky iloitsemassa metsälenkistä.

"Kuvaa sä vaan sitä metsää, mä järsin täs odotellessa..."

Melko hieno ja tapahtumarikas joulu siis takana! Katsotaan miten vuodenvaihde sujuu, se onkin tässä jo ihan pian. Aiotaan olla kotona ja syödä hyvin. Leppo aikoo varmaan jatkaa tämän päivän ohjelmaansa, eli nukkua. :)

2 kommenttia:

  1. Ihania kuvia oman Daisymme (Fatima alunperin) veljestä. Aloin seurata blogiasi näin lähes sukulaisena :)
    T. Helka K.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho, miulta on mennyt tämä kommentti ihan ohi, anteeksi! Kiva kun seurailette, sukulaissuhteita on toki hyvä pitää yllä. ;) Oonkin Daisysta muutamia kuvia facebookin kautta nähnyt, ihanan oloinen tyttö on hän! :) Saa kommentoida jatkossakin näihin postauksiin jos tulee jotain tarinoita siskotytöstä tai kysymyksiä Leposta mieleen, yritän muistaa tsekata kommentit useammin!
      -Tiina

      Poista