Marraskuvia

On ollut aivan ihania kelejä viimeaikoina! Niistä ollaan nautittu niin täysillä kun pystyy ja töiden vuoksi ehtii, huokailin yhdellä päivälenkillä ennen iltavuoroon menoa kun aurinko laski niin kauniisti... jo kolmen aikaan iltapäivällä.

Kävin Lepon kanssa Kouvolassakin! Tero tuli myös samalla junalla, mutta tiemme erkanivat asemalla, miekkonen lähti Kuusankoskea kohti kavereille ja meikä pötköpojan kanssa vanhoille kotinurkille.

Leppo tiesi reitin yhä mainiosti, ja olisi ihan suvereenisti kävellyt sisään meidän edelliseen asuntoon Kasarminmäellä. :D Se varmaan muistaa sen aina. Mutta kotihämmennys unohtui pian, kun mentiin odottelemaan bestisvillis-Miloa ja hänen emäntäänsä lenkille, puolentoista vuoden tauon jälkeen.

Leppo oli hurjan iloinen Milosta ja emännästään, Milo ei tainnut olla ihan samaa mieltä jälleennäkemisestä. :D Leppo tulee todennäköisesti olemaan sen silmissä aina se ärsyttävä teinicorgi, jota saa komentaa vähän väliä. <3 Yhteinen lenkki vanhalla tutulla pururadalla meni joutuisasti, kuulumisia vaihdellen.

Koiraherrat

Lähdimme Lepon kanssa siitä kaverini luokse (joka oli myös päivälenkillä mukana) viettämään pikkujoulua, ja voi miten onnessaan Leppo olikaan kun löysi sisältä säkkituolin! <3 Siihen piti tehdä ahkerasti pesää moneen kertaan.

Leppo taitaa toivoa joulupukilta säkkituolia... :D Ehkä se joskus
sellaisen taas saa, sitten kun meillä on isompi asunto. :)

Kyllä sohvallakin kelpasi löhöillä.

Käytiin samalla Kouvola-visiitillä myös pallopaimennustreeneissä. Onhan se hyvä ehtiä käydä edes yksissä treeneissä ennen ensi viikon Koiramessuesityksiä..! :'D Tuli taas huomattua, että Leppo osaa homman tosi hyvin ja emäntäkin melko mainiosti, putken jälkeisessä kuviossa piti hieman muistella että mihin meidän pitikään mennä ja mihin pallo jättää. Toivottavasti en sekoa järjestyksessä ihan hirmuisen paljon, noissakin treeneissä kun oli vain kolme esiintyjää viidestä päässyt paikalle. No, ensi viikolla sen näkee miten se menee!

Yritin kovasti kauniina huurteisena iltapäivänä kuvata Leposta nättejä, tunnelmallisia alkutalven kuvia. Onneksi osa onnistuikin ihan hyvin, mutta joskus Lepon ilmeet on vaan aika paljon puhuvia. :D

Joskus ilme ja asento on luonteva...

...mutta aina ei. :D Surullisen näköinen nälkäkurki auringonlaskua vasten
lähettää mielenkiintoisen viestin katsojalle.

"Nii-i, nyt jo sitä ruokaa pöytään pentele."

Joskus machomies yrittää liikaa...

... ja joskus sillä unohtuu nuuskat huuleen. :'D

Kerroin edellisessä postauksessani etsiväni Lepolle sopivia järsittäviä, mitkä sopisi mahalle mutta eivät olisi ihan niin tylsiä herran mielestä kuin perus nahkaluut. Uskaltauduin kokeilemaan naudan putkiluuta, vaikka bull-stickit ja muut kuivatut naudan osat on saaneet mahan sekaisin. Olin ennen ajatellut rasvaisten järsittävien ja herkkujen olevan sopimattomia, joten vähän jännitti ostaa putkiluu, jossa rasvaa on 20-30%. Mutta toisaalta bull-stickeissä ei ole rasvaa juuri nimeksikään, ja ne on olleet vatsalle näistä kaikkein pahimpia.

Namskis

Pistin Lepon ensin parvekkeelle operoimaan luuta, en ollut meinaan varma kuinka paljon roipetta siitä irtoaa ja värjääkö se vaalean maton. Tunnin tyytyväisen touhuamisen jälkeen Leppo tuli norkoilemaan partsin ovelle kun taisi tulla kylmä ja/tai seurankaipuu, mutta luu piti ehdottomasti saada mukaan sisälle. :D Niinpä nappasin parvekkeelta vanhan fleece-viltin maton suojaksi ja houkuttelin Lepon luun kanssa siihen päälle.

Luuydintä ei ihan nopeasti ulos saatukaan

Leppo puuhaili luun parissa koko illan (suuren rasvamäärän vuoksi jätin iltaruuan jämät ja seuraavan päivän öljylisät antamatta) eli n. 3,5 tuntia, käyden välillä vain juomatauolla.

Iltanokoset oli siis jääneet välistä, ja koira oli hurjan väsynyt. Silti piti viimeisillä voimillaan nuoleksia luuta, jos sieltä vähän ytimen makuja saisi vielä irti. :D <3

"Niin...hyvää... Pakko...jaksaa..."

Jännityksellä odottelin pari päivää minkälaisia tuotoksia putkiluu aiheuttaa, mutta ilolla voin todeta, että se sopii Lepon mahalle vallan mainiosti! Ja toisen, Lepon mahalle täysin hyvin sopivan löydön tein treeninameissa, kun uskaltauduin ostamaan kampanjatuotteena töihin tulleita koiran nakkeja:

4kpl paketeissa herkkämasulle sopivia,
paloiteltavia herkkunakkeja!
Sisällys: Liha- ja eläinperäiset tuotteet
(kana, possu), kasviperäiset tuotteet.
Proteiini 17%, rasva 14%.

Yksi nakki riitti juuri mainiosti esim. Lepon pallopaimennustreeneihin, kun pistin pitkittäin puoliksi ja sitten ohuehkoiksi siivuiksi. :) Pitääkin ehkä ostaa näitä varastoon, kampanjatuotetta kun ei enempää tule.

Lauantaina käväistiin naapurin Keke-corgin kanssa lenkillä! Oli haastavaa pitää toverukset riehumatta ennenkö pääsivät metsään ja siellä irti, ja melkoinen hepuliralli siitä alkoikin.

Viivyttiin metsässä huomaamatta lähes 1,5tuntia, kyllä varpaita palelsi sen jälkeen. :D Mutta koiraherrat oli onnellisia ja väsyneitä lopun päivää. :3

Pakko oli laittaa tämäkin todiste Lepon poseeraushommista,
Keke näyttää niin hienolta ja luontevalta, ja Leppo näyttää manaatilta. :'D

Kovasti kiireitä pukkaa ennen joulua, mutta jos vaan suinkin pystyn niin pistän 16. päivän jälkeen Koiramessukuulumiset ennenkö ruvetaan täysin joulun viettoon! Ensi kertaan!

Ravitsemusneuvontaa testaamassa

Mustille ja Mirrille on tullut palveluvalikoimaan hyvinvointipalveluita, joista löytyy muun muassa ravitsemusneuvontaa. Päästiin Lepon kanssa "demokoirakoksi" työntekijöille järkättyyn infoon, jossa ravitsemusneuvonnan palveluita ja itse asiakaskokemusta käytiin työntekijöiden kanssa läpi. Tätä varten olin pitänyt Lepolle ruokintapäiväkirjaa vähän yli viikon verran, jonka pohjalta sitten saimme analyysin ravintoainetaulukoineen. Ravitsemusneuvojamme oli kotieläinten ravitsemustieteeseen yliopistossa kouluttautunut asiantuntija, joten uskoin häneltä saavani vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Lepon "käynnin syy" oli halu löytää oikeat ruokintamäärät ja tyylit tälle herkkämahaiselle, herkästi lihovalle otukselle.

Työntekijöille briiffattiin ensin ravitsemusneuvonnan eri palveluista (mm. neuvontakäynti, raakaruokintasuunnitelma, pennun ruokinta jne.) jonka jälkeen leikittiin Lepon kanssa olevamme vastaanotolla, käytiin siis läpi mitä vastaanotolla tapahtuu. :) Myöhemmin sain sähköpostilla ruokintapäiväkirjan pohjalta tehdyn analyysin, jonka pohjalta selvisi, että Leppo saa liian vähän ruokaa, ja liikaa herkkuja! Sen vuoksi painoa on ollut hankala pitää kurissa, annan sille liikaa kaikkea ylimääräistä, vaikka luulin etten anna paljoa mitään ekstraa.

"Nyt mä olen kyllä oikein hoikka hieno poika." 13,9kg. :)

Ruuasta (märkäruoka ja kuivaruoka) saadut kalorimäärät olivat vain noin puolet siitä, mitä Lepon päivittäinen tarve olisi. Eli puolet sen kaloreista tulee puruluista ja yksinoloherkuista (+öljylisä)! Eihän se koira vain voi lihoa, jos ei päivittäinen kaloritarve ylity, joten syynä on pakko olla (meidän ajatusten mukaan ennen tuiki tarpeelliset) yksinolo-, jälkkäri- ja perjantaiherkut. Proteiinin ja rasvan saanti oli hieman yli ehdottoman minimitarpeen, mutta alle suositusten. Minimimäärillä jatkuvasti eläen alkaisi etenkin rasvan puute näkyä ihossa ja turkissa nopeasti. En halua edes miettiä miltä Leppo näyttäisi ilman öljylisää... Ei ihme jos on välillä tuntunut olevan puhti lopussa.

Käytiin katsomassa maalitolppia niin Leppo jäikin siihen:
"Minä lepään tässä nyt." Kun kävin herraa silittelemässä, rupesi Leppo
köllöttelemään kyljellään, niin väsynyt se oli! Tosin oli myös melko lämmin.

Samalta lenkiltä kuin yllä. Leppo on tainnut hoksata bussipysäkkien idean,
oli sitä mieltä että tähän jos jäätäisi odottamaan, niin voitaisi kohta hypätä
ison auton kyytiin ja olla kotona vähemmällä kävelyllä! :'D Voi parkaa.

Myös muutama ravintoaine jäi analyysin mukaan "suhteellisen vajaaksi" suosituksista:

• Magnesium: erittäin tärkeä kivennäisaine energia-aineenvaihdunnalle, lihasten supistumiselle, hermojen toiminnalle sekä proteiinien ja nukleiinihappojen muodostukselle. Magnesiumin vähäinen saanti on jo pitkään yhdistetty kramppeihin.
• Kalium: erittäin tärkeä elektrolyytti ja hivenaine, jota elollinen luonto sekä kasvit ja eläimet tarvitsevat. Koira tarvitsee kaliumia monen muun lisäksi myös nestetasapainon säätelemiseen. Saman mekanismin kautta sitä käytetään magnesiumin ohella kramppien estämiseen ja hoitamiseen. Muiden elektrolyyttien lisänä annettu kalium estää tai vähentää rasituksesta johtuvaa läpivirtsaamista, pahimmillaan asidoosia. Lisäksi kalium vähentää osalla koirista lihaskireyttä ja spasmeja.
• Sinkki: vaikuttaa monen entsyymin ja hormonin kautta lähes joka paikassa koiran kehossa. Sinkin puute vaikuttaa mm. A-vitamiinin käyttöön, turkkiin, ihoon, tassuihin, vastustuskykyyn ja yleiseen terveyteen. Sinkkiä voidaan huoletta kutsua tärkeimmäksi hivenaineeksi.
• Seleeni: sen toimintaa ei täysin ymmärretä, mutta se toimii ainakin antioksidanttina ja ylipäätään elimistön puolustukseen, jolloin seleeni sitoo itseensä myrkyllisiä raskasmetalleja. Seleeniä sisältävät proteiinit osallistuvat myös kilpirauhashormonin aktivointiin tai inaktivointiin.

( Lähde ravintoaineteksteihin: Katiska )

Semmoista siis! Ravitsemusneuvojan kehotuksesta pistettiin herkut minimiin ja nostettiin kuivaruuan määrää. Ennen Leppo sai vähintään nämä herkut päivässä:

• aamiaisen jälkeinen jälkkäri (ohut naudannahkatikku),
• yksinoloon joko ankkakääreellinen naudannahkatikku, vähän paksumpi naudannahkatikku ja kuivattu ankkafile, tai lyhyeeseen yksinoloon pelkkä ankkafile ja/tai rouhetikku,
• sekä iltaisin hammaspesuherkuksi rouhetikku, joskus harvoin dental-luu.

Yksinoloherkkuja tuli niin monta kuin yksinoloja päivässä, joskus siis kolmekin herkkua jos on ollut kauppaan tai salille/harrastuksiin menoa! Näiden lisäksi oli random-herkutteluhetkiä kun järjestelin herkkukaappia, satunnaisia herkkuja kun herra on haukkumatta autoille parvekkeelta, sekä viikonloppuherkuksi isompi puruluu. 

Nyt muutoksen jälkeen meillä on aamiaisjälkkäri (siitä en luovu, koska aamuisin on märkäruokaa/lihaa ja hammaskiveä kertyy herkästi) ja iltaisin puolikas rouhetikku. Jos on jotain muuta lisäksi, kuten vaikka viikonloppuluu, vähennän siltä tai seuraavalta päivältä nappulamäärää. Mutta suurin osa päivistä on kuitenkin noilla herkuilla. Koska yksinoloon Leppo on tottunut saamaan jotain pientä puuhaa/natustettavaa, olen laittanut sen iltaruokanappulasta pienen osan aktivointipalloon. Sen kanssa on mukava jäädä touhuamaan, eikä ylimääräisiä kaloreita tule.

Katsotaan miten näillä eväillä lähtee homma luistamaan, toivottavasti hyvin. :) Vatsa on ainakin tykännyt kun on vähemmän erilaisia juttuja sulateltavana, ja enemmän niitä samoja tuttuja! :D

Käytiin pitkästä aikaa Rico-collien kanssa lenkillä, pojilla olikin ollut jo toisiaan ikävä! Rico olisi koko ajan tykännyt Lepon kanssa leikkiä, välillä jäbät rallittelikin hurjasti pitkin kanervikkoja tai nurtsialuetta. Kaverikuvaa otettiin myös, ja Lepon ilmeet innokkaan Rico-pennun paikallaolosta olivat oikein paljon puhuvia:

Kameralle poseeraaminen on vakava ja tärkeä tehtävä. Leppo yritti kovasti pitää
pokkaansa ja paikkaansa yllä, vaikka pentupöllie tulikin häärimään naaman eteen. :D

<3

Myös Keken kanssa käytiin lenkillä, eilen oikein pitkällä sellaisella! Oltiin otettu molemmille pötkylöille omat super-namit mukaan (Lepolle keitettyä kanansydäntä, ei juuri lainkaan rasvaa), ja treenailtiin herrojen hetken hepuloitua keskenään luoksetuloja ja kuulolla olemista. :) Lepolle lähinnä vahvistin luoksetulosanaa (jota ollaan treenattu varmemmaksi ja ripeämmäksi kesän aikana) satunnaisilla kutsuilla, ja Keke-junnulle treenailtiin emännän kanssa yhdessä luoksetuloihin vauhtia ja varmuutta, murrosikäistä koirua kun monesti saattaa metsän tuoksut ja jäljet kiinnostaa kovasti. :) Treenipätkät meni oikein kivasti ja poitsuilla oli muutenkin mukavaa!

Heh, mietin aamulla että jos vaan nopeasti laittaisin tänne pari kuvaa, mutta sitten muistuikin tuo ravitsemusneuvonta mieleen... :D Muitakin postausideoita muhii pääkopassa jo, kai se pitää hyväksyä ettei tämä blogin päivittäminen ole ikinä mulle sellainen nopea kuvienlisäyshomma. :D

Ensi kertaan!

Kesä-heinäkuuta sekä "parkouria"

Voi sitä pihan elämää tarkkailla parvekkeen arkun päältäkin :)

Kun yrität pakata koiran reissulaukkua
huomaamattomasti... :D

Vietettiin juhannusta jälleen Kotkassa avon vanhemmilla. Mullakin oli useamman päivän vapaat putkeen, joten tuntui taas mukavalta minilomalta koko reissu. Lepollakin oli niin huisin hauskaa, että iltaisin kyllä uni maittoi.

Ei meinaa saada päiväpeittoakaan pois kun toinen niin
mukavasti on siihen asettunut... <3

Vähän pihakyyläystä piirongin päältä.

Oltiin otettu Lepon pelastusliivit mukaan, ajatuksena että pidetään säiden salliessa pientä uimakoulua joen rannassa. Leppo kävikin liivien kanssa vedessä kääntymässä moneen kertaan namin perässä, reippaammin kuin koskaan ennen! <3 Ei se siitä hommasta silti tuntunut nauttivan, ja hurjat hepulit sai kun liivi otettiin pois päältä. :D

"Tämä kostetaan."

"Olen vieläkin syvästi loukkaantunut kastumisesta."

Illalla ei enää harmittanut ja leikki isin kanssa maistui. :3

"Keppikin maistuu, kiitos vain."

"Samoin ahomansikat, nams."

Ja juhannusaattona vasta herkkuaika koittikin! Olin ostanut töistä koirien omia
"grilliherkkuja", jotka oli sisällykseltään lähinnä naudannahkaa ja riisiä,
rouhetikkumatskua siis ja savuaromit päälle. Koiraherra tykkäsi kovasti
eikä masukaan sanonut vastalauseita, ihme kyllä!

Ihmisille oli omat herkut jälkkäripöydässä, tässä kesäkakku
jonka koristelun sain toteuttaa. :)

Omassa "majassa" mummolan pihalla. :)

Kotiin päästyä Leppo joutui (vasta seuraavalla viikolla) kylpyyn. Mielipide
ei ollut ilmeestä päätellen kovin positiivinen. :'D Ei voinut pieni corgi
ymmärtää, miksi hänen piti taas kastua kun vasta oli käynyt uimassakin.

Kun isi on reissussa, on Leppiksen nukkumapaikka sängyllä. :P

Rankkasade yllätti kesken lenkin, pienen pieni corgi joutui menemään
parvekkeiden ja katosten alta päästäkseen kotiin asti ehjänä. :'D
Corgi-parkaa, kun taas joutui kastumaan. <3

Uusia koiratovereita on muuttanut meidän taloon. Lepon uusi lempparityyppi on ihan pieni brasilianterrieripentu Eicca, koska pikkupennut on ihaninta mitä Leppo tietää. :) Eicasta ja Leposta en ole saanut vielä kuvia otettua, kun ei olla ehditty kunnolla yhdessä ulkoilulle, vain ohimennen nähty ja pihassa vähän hihnassa hengailtu.

Hurjan hauska sattuma kävi yksi päivä, kun selailin facebookin welsh corgi-ryhmää. Siellä oli kuva tarkkaavaisesta naapurustokyylä-corgista, joka oli juuri muuttanut uuteen kämppään isäntäväkensä kanssa. Kuvasta tuli ihan Leppo mieleen, kun oli samanlainen parvekesysteemi eli kirkasta lasia alas saakka. Sitten huomasin että ympäristössä oli muitakin yhtäläisyyksiä, ja hoksasin, että hitsi, tuohan on meidän talon toiselle puolen osoittava parveke! Meidän taloon oli muuttanut toinen corgi! Sovittiin corgitreffit heti seuraavalle viikolle. :)

Keke on 9kk ikäinen welsh corgi cardigan, tosi leikkisä toveri ja myös omapäinen. :D Keke olikin heti alkamassa leikkimään kun pötköt näki toisensa pihalla, mutta Leppo (joka ei ole uutena tuttavuutena junnuja uroksia juuri tavannut, pennuista tykännyt aina mutta teineihin menee joskus hermo) pistikin hanttiin ja ärjyi pennun selälleen. :D Hieman nolotti kun Leppo niin kovaa sanoi, mutta toisaalta kai se niin kuuluu mennäkin. Vapaaksi kun tyypit pääsi, ottivat ensin hurjan hepulirallin ja sitten Leppo paini Keken maihin toistamiseen. Sen jälkeen yhteinen sävel löytyi ja leikkiminen ja ympäristön yhdessä tutkiminen vaikutti rennolta molemmin puolin.

Kekeä ei huvittanut poseerata kummemmin, mutta saatiin yhteiskuva
herroista kuitenkin aikaan! :)

Välillä tuli kuuma, niin piti huilata. :'D Keke tykkää vedestä hurjasti!

Leppo viilenteli makaamalla kalliolla, ja juomalla vettä. Ei herra
hienohelma suinkaan voinut alentua vedessä kaivelemaan,
makaamaan tai sukeltelemaan, katsoi vaan ihmetellen vierestä. :D

Varmasti mennään toistekin lenkille Keken kanssa, sen verran kova meno pojilla oli!

Loppuun pistän iltalenkkivideota yhdeltä päivältä. Jos Leppo saisi päättää, mentäisiin aina "parkour-lenkille". :D Hyppykivet on niin parhaita!



Blogiin taas saattaa tulla pientä taukoa, kaikenlaisia kiireitä (joista kerron vaikka sitten ensi kerralla) tässä ennenkö loma elokuun alussa alkaa, ja alkulomassakin vähän härdelliä. Mutta palailen kyllä viimeistään elokuun loppupuoliskolla blogin pariin, kun selvitään kiireistä. :)

Pentutreffit

Käväistiin keskiviikkona Lepon kanssa pentutreffeillä lähimettässä. Leikkikaverina Lepolla oli pari viikkoa nuorempi welsh corgi cardigan Aatu, koulukavereitten uusi tulokas. Leppo ja Aatu oli nähneet jo kaksi kertaa aikaisemminkin, joten olivat jo tuttuja ja leikit sujui melkosen nätisti. Hurja painiminenhan siellä metsässä syntyi niin että sammaleet lenteli ja koirien turkit oli pihkaiset. :D Tässä kuvia!

Aatu-herra on hyvä poseeraamaan.

"Räyäyäyäy"

Molemmat olivat vuoron perään altavastaajina painihommissa, ja välillä kuului melkoisia örinöitäkin kun meinasi homma mennä totiseksi. Aatu kun on aika kova jätkä eikä hevillä alistuisi ja Leppo taas ei viittis antaa nuoremman koko ajan voittaa. Mutta paljon rauhallisemmin ja iloisemmin leikit sujuivat kuin ekoilla kerroilla!

Kun päästiin yhden kallion päälle niin otettiin pennut hihnoihin etteivät mene liian reunalle, ja lepäiltiin jyrkänteen päällä maisemia katsellen.

Aatukin hipsi katselemaan jyrkänteeltä alas.

Helpompi oli vissiin juoda vesipisaroita Lepon pään päältä.

Meillä taitaa muodostua perinteeksi se, että pentutreffien aikaan aina sataa... Nyt oli koko lenkin ajan ollut oikein nätti ilma, mutta eikös vaan jyrkänteellä ollessa alkanut vettä sataa samalla kun aurinko paistaa! Ainakin hyttyset kaikkosivat hetkeksi.

Muita juttuja: Tänään käytiin aamusella Leppiksen kanssa ottamassa tehosterokotus+rabies, hienosti meni kaikki ja meillä on terve, 6,4-kiloinen 14-viikkonen jätkänpätkä!