tiistai 9. huhtikuuta 2019

Viisi vuotta mittarissa

Rakas Leppomies täytti viime viikolla viisi. <3 Synttäripäivä meni hieman yllättäen ohi, kun on ollut niin paljon noita niveljuttuja mietinnöissä. Mulla oli kyllä onneksi vapaapäivä, ja muistettiin herraa toki kakkuaamiaisella ja lahjalla. :) Lepolla oli synttäripäivänä kennelyskärokotuskin, joten "päästiin" käymään taas eläinlääkärissä. :D Pari kuvaa ennen synttäripäivää muista jutuista!

Herra vänkyräjalka. :/ <3 Ei se jalkojaan aina pidä yhtä vinossa, tuntuu että nojaa
niveliin enemmän silloin kun on väsynyt ja/tai kipeä, jolloin jalkojen käyryys korostuu.
Purolla on yksi lemppari hyppykivi, mihin pitää aina kiivetä. :)

Käytiin Tampereella meidän äidin 60v synttärikahveilla, siellä Lepolla
oli monta leikittäjää kun kolme sisarusta perheenjäsenineen kokoontui
äidin luo hengailemaan. <3
Tampereella Leppo näki pensasaidan välistä myös kissan! Aluksi
pääsi haukku, mutta kun kissa ei paennutkaan ja vaikutti kiinnostuneelta,
niin Leppo kävi viiksekästä toveria nuuskuttelemassa aidan raosta. :)
2.4. käväisin Lepon kanssa pitkästä aikaa golf-kentällä. Kentän maasto olisi juuri omiaan Lepon koiville, pehmeää nurmea ja sammalta suurimmaksi osaksi. Matka sinne vaan on melko asfalttinen ja pitkä, ja usein tuntuu ettei Leppo tahdo jaksaa kotiin päin golf-kenttälenkin jälkeen. :/

Aurinko paisteli niin nätisti!
Leppokin nautiskeli <3
Golf-kenttälenkin jälkeen koiraherra olikin aivan väsynyt ja myös ontui vähän. Niin paljon kun se tuosta ympäristöstä nauttiikin, niin taitaa jäädä sulan maan aikaan siellä käynnit vähemmälle.

Mutta sitten onkin synttärikuvien aika! :) Tein Lepolle kakun sen lemppari märkäruuasta (sisältäen öljyn ja nivelravinteet) ja koristeet banaanista. :P~ Ateria vaikutti olevan päivänsankarin mielestä oikein makoisa.


Sitten lahjaan! Olin ostanut sen jo maaliskuun alussa, kun kyseiset lelut saapuivat myymälöihin. Olin katsellut niitä jo uutuustuote-esittelyistä alkuvuodesta, ja jo silloin pohtinut että tuo voisi olla hauska. :) Leppo oli nähnyt naapurin Eicca-brassin emännän kädessä samanlaisen kun nähtiin pihassa, ja oli lelusta hyvin kateellinen. Kun Lepolle näytettiin lelua, se yritti silmät kiiluen haukata sen heti itselleen! :D Kun jatkettiin lenkkiä, Leppo katsoi perään ihmettelevällä ilmeellä, että "Hei, mut unohit antaa mun lelun!". Hirmuisella kiireellä se myös palasi tarpeiden teon jälkeen pihaan päin, ja nuuski tarkasti sen kohdan missä oltiin Eican emäntä tavattu, ja katseli ovelle ihmetellen mihin HÄNEN lelunsa meni. :'D Silloin päätös synttärilahjasta sinetöityi. Ja tässä se on.

"Mun. Kokonaan mun."
"Okei saat sä katsoa sitä hetken."
Sitten oli suu täynnä hampparia. :'D Katsoin vissiin liian kauan.
"Kiitti äippä, tää on tosi kiva lelu. <3" :')

Tein synttäritoivotuksen Lepolle ja sisaruksille meidän kasvattiryhmään, ja vaihdettiin vähän kuulumisia. Kävi ilmi, että yhdellä Lepon siskoista on viime kesänä todettu nivelrikko olkanivelissä, sekä rappeumaa useassa selkänikamassa ja myös yksi ylimääräinen selkänikama. Siskolla on nyt vahva hermostoon vaikuttava kipulääkitys ollut kokeilussa, ja vointi vaihteleva. :( <3 Toisella siskolla on lieviä allergiaoireita keväisin, joka ilmenee tassujen punoittamisena ja silmien vuotamisena.
Yhtä Lepon veljistä on kiusannut ihotulehdukset/hotspotit äärimmäisissä sääolosuhteissa, johon on auttanut turkin trimmaus lyhyeksi jolloin iho pääsee karvan välistä hengittämään paremmin. Yksi Lepon veljistä kärsii voimakkaasta herkkävatsaisuudesta ja närästyksestä, heille on avun tuonut eläinlääkärin erikoisruoka.
Muista sisaruksista ei ainakaan kuultu että olisi mitään kummempia terveysjuttuja, mutta oli jännä nähdä että miten samoja ongelmakohtia näillä terveydessä on. Vaikka kummallakaan vanhemmista ei ole ollut ongelmia luuston tai atooppisten oireiden, tai vatsaoireilun kanssa. :D Geenilotto on jännä juttu, ja tällä kertaa on pentueelle osunut semmoiset geenit että 5/9:llä on tiettävästi jotain ongelmaa, Lepolla vähän kaikkea näistä. :'D Vaan on se silti ihan paras haukku ja maailman rakkain otus. <3

Keppejä saa sentään vielä kanniskella ja nautiskella, vaikkei niitä tylsät
isit ja äipät enää heitäkkään. :D
Välillä ahdistaa ihan hirmuisesti nämä Lepon kaikki ongelmat, enimmäkseen tämä tuorein eli nivelrikko. Välillä taas tulee semmoinen tyyneys ja hyväksyntä, että ei tässä auta kun mennä näillä ja tehdä parhaansa, ja nauttia yhteisistä hetkistä niin kauan kun niitä meille suodaan. Ja sitten päästää pötköjätkä paremmille paimennusmaille kun elo maan päällä käy liian raskaaksi. <3


Tällä hetkellä Lepolla on taas Rimadyl-kuuri menossa kipuilun ja ontumisen vuoksi. Eläinlääkäri sanoi, että vähintään kuukausi pitäisi olla kuurien välissä, Rimadyliä ei ole tarkoitettu käytettäväksi jatkuvasti. Jos tuntuu että tarve olisi jatkuva eikä ajoittainen, on katseltava jotain toista lääkettä tilalle.

Sain Koiran nivelrikko -ryhmästä Facebookista vähän vinkkejä, mitä olkanivelen ongelmista kärsiville koirille yleensä suositellaan arkea helpottamaan. Toki luonnollisesti nivelravinteet ja uinti/kahlailu/vesiterapia on semmoisia mitä suositellaan kaikille, ja noutoleikkien lopettaminen.
Muita suosituksia erityisesti olkapään rikon kanssa oli kommenttien perusteella vapaana ulkoilu metsässä ja pehmeillä alustoilla, liukastelun välttäminen (paljon mattoja tai jarrusukat), hyppyjen välttäminen, ja hyvien valjaiden käyttö. Noh, sopivasti ollaankin meinattu pestä meidän asunnon mattoja pikku hiljaa, niin hankin Lepolle hätävararatkaisuksi lasten jarrusukat:

"Mitä ihmettä nyt taas." T: myös pesulle joutunut Leppo
Sukat on corgin koiville aivan liian isot, joten olen liimaillut kangaskaupasta ostettua tarraa niihin jotta saan niitä vähän kiristettyä. Tarrat ei kyllä pysy kovin hyvin joustavassa sukassa, joten pitää ehkä jossain kohtaa satsata koirien jarrusukkiin. Kumitossuja en viitsisi sisällä käyttää koko ajan vaikka niitä kaapista löytyykin, kun ne ei hengitä.
Valjaita ollaan nyt ruvettu käyttämään pidemmillä lenkeillä, panta menee rauhallisilla ja lyhyillä lenkeillä ihan hyvin jos ei vetoa tule.
Tilasin myös tänään Lepolle pienet kokoontaittuvat portaat töistä, joita opetan sen käyttämään sohvalta ja etenkin sängyltä laskeutuessa. Olin aluksi sitä mieltä että ostan portaat sitten vanhemmiten jos tarvetta ilmenee, mutta nyt näyttää siltä että tarve on jo.
Hissinkäytöstä on tullut rutiinia pitkien lenkkien jälkeen. Leppo pyytää päästä hissillä esittämällä rauhoittavia eleitä (siristely, huulien lipominen, haukottelu) mulle tai Terolle jos yritetään mennä rappusia ylös lenkin päätteeksi, mutta ilahtuu/piristyy kun mennäänkin hissin luo. Joskus jos koira on kipeämpi tai lenkki venähtänyt pitkäksi, se saattaa mennä nurmikolle tai tien sivuun, tai mun jalkoihin istumaan, jolloin pidetään pieni hengähdystauko. Tällöinkin saattaa tulla siristelyä tai pari huulen lipaisua, varsinkin jos Lepolle juttelee. Ja näitä signaaleita meidän pitää kuunnella. <3

Vaan mitäs se tämä on, corgeja kaksin kappalein!
Kahvilatreffit! <3
Käytiin eilen Tanyan ja Tofun kanssa Sellossa pyörimässä ja kahvilla + jätskillä. :) Päästään Lepon kanssa osaksi Tanyan opintoja, olemalla koulutettavana koirakkona. Lepon autohötkyilyihin meinataan paneutua yhdessä, mikä on tosi kiva juttu! Odotan innolla. Lepon mielestä oli aivan hyvä näyttää kuvissa kieltä, vaikka vieressä istuikin treffiseuralainen. :'D


Lepon painokin OLI ihan hyvässä laskussa, mutta nyt on viikon aikana tullut lisää. Mrrrrrhmrrh. >:/ Sai viikon aikana kahtena päivänä vähän ylimääräistä kuivattua kanaa (rokotuksilla ja eilisellä Sello-reissulla), ja pari possunsaparoa pitkillä yksinoloilla. Otetaanpas nyt sitten taas ihan rauhallisesti noiden ylimääräisten kanssa, ja MUISTETAAN vähentää ne iltaruuasta. Noin niin kun Note to self:inä. Ei muuta.

Rakas harmaasuinen pötkylämies. <3

Ensi kertaan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti