keskiviikko 3. joulukuuta 2014

Allerginen koira

Heipä hei, pitkästä aikaa! Pariin viikkoon ei ole tullutkaan postausta. Elo Lepon kanssa on niin normaalia ja rutinoitunutta (poika on tänään 8kk, huhhuh!), että aihetta postauksiin on ollut hankala löytää. Pimeät illat eivät ole ihmeemmin kannustaneet koiran valokuvaamiseenkaan, varsinkaan kun tuota lunta ei oikein ole.

Pitää tulla toimeen sillä mitä on.

Lepon kanssa ei ole ollut kummemmin mitään vaikeuksia minkään kanssa. Sukupuoliviettikään ei ole kovin ihmeellinen, mitä nyt lipittää tyttökoirien pisuja ulkona ja merkkailee ahkeraan. Mutta yhden ikävän asian kanssa joudumme Lepon suhteen säätämään - ruoka-aineallergian.

Mututuntumalla

Pentuhan on rapsutellut itseään pienenä paljonkin, mistä sain syyn epäillä jonkinlaista allergiaa tai atopiaa. Aluksi epäiltiin huonepölyn tai siitepölyn aiheuttavan kutinaa kun pennun tultua pölyjen pyyhkiminen ja perusteellinen siivoaminen sai pienen tauon. Siivouksen taas rutinoiduttua eivät kutinat kuitenkaan hävinneet, joten katse kääntyi ruokintapuoleen.
Leppo sai ruuaksi nappulaa, raakaa lihaa ja namuina millon mitäkin, aika usein nakkia ollessaan pikkuinen. Syötin kaikenlaisia raakalihapötköjä, joten päätin kokeilla antaa kutakin lihaa hieman pidemmissä jaksoissa. Pientä muutosta oli havaittavissa kun pidin taukoa sika-naudasta, joten ajattelin automaattisesti naudan olevan syypää - onhan se kuulopuheiden mukaan melko yleisesti allergisoiva proteiini koiralla.
Nappula meni vaihtoon, öljylisiä hankittiin ja naudanlihan saanti estettiin, mutta vieläkin koira kutisi. Markettien ja eläinliikkeiden puolikosteat namit heitettiin pois, apteekista ostettiin Bacibact-voidetta ruvelle raavituille kyljille ja nivusille, ja hetken aikaa meno näytti hyvältä. Lahden pentunäyttelyä varten olin ottanut Lepolle herkuksi nakkia, että olisi jotain tuoksuvaa "superhyvää" palkkaa. Näyttelyn jälkeen alkoi taas hirmuiset kutinat ja suupielet punottivat, joten nakkien sisällysluetteloa selattuani totesin, että ainut normiruokavaliosta poikkeava ainesosa oli porsaanliha. Nyt olemme menneet ilman possunlihaa hyvin tuloksin, tosin menin sen tarkemmin tutkimatta ostamaan lihan vaihteluksi Natures:menun raakaruokakuutioita, joissa onkin kananlihan lisäksi ravintosisältöluettelossa mainittu "Maksa". Ei siis eriteltynä että minkä eläimen maksaa ruoka sisältää, joten silloin siinä voi hyvinkin olla possua. Viiden päivän syömisen jälkeen Leppo alkoi taas kutista, joten nyt ollaan palattu tuttuihin ja turvallisiin kanan ja kalkkunan raakalihoihin. Koulutusnameina Lepolla on käytössä omat nappulat ja kuivatut kanan täyslihaherkut.

Tarkkana kuin porkkana

Voisi helposti ajatella, että kun välttää possunlihaa ja possunnahkaluita, ja possunkorvia ym. ruhon osia, olisi kaikki hyvin. Vaan marketit ja eläintarvikeliikkeet ovat pullollaan erilaisia ihanannäköisiä koiran herkkuluita ja namuja, joissa usein sanotaan olevan vaikka kananlihaa, härkää tai lammasta. Kuitenkin takana lukee pienellä präntillä "liha ja eläinperäiset aineet (joista väh. 4% kanaa)". Tämä tarkoittaa, että kyseisessä tuotteessa voi olla minkä eläimen lihaa ja osia tahansa - mitä nyt on sattunut milloinkin olemaan saatavilla. Mikäli oikein muistan, lain mukaan eläimen rehua saa mainostaa tietyllä lihatuotteella, jos tuote sisältää kyseistä lihaa vähintään 4% kaikesta lihasta. Muu liha voikin sitten olla (kärjistetysti sanoen) vaikka varista tai rottaa, jos sitä sattuu myllyyn eksymään. Joten tietylle lihalle allergista koiraa ei voi helliä tällaisilla herkuilla - tai voi, mutta se saattaa aiheuttaa allergisen reaktion, joka on aina keholle rasittavaa ja voi pitemmän päälle aiheuttaa enemmänkin harmia kun vain kutinaa tai korvatulehduksia. Niinpä Lepon namut ovat 100% (kanan)lihaherkkuja, kuivattuja sellaisia kun löytyy sekä isommista marketeista että eläinliikkeistäkin, ja iltaherkku eli dentastix on vaihdettu nauta-rouhetikkuun tai porkkanaan.

Helpolla päästiin

Vaikka ruokinnassa ja koirannamuissa joutuukin olemaan tarkkana, olemme päässeet Lepon kanssa helpolla siinä mielessä, että allergisoiva aine löytyi noin nopeasti. Yleensä ruoka-aineallergiaa lähdetään selvittämään eliminaatiodieetillä, jossa tarkoituksena on aluksi poistaa allergisoiva aine ruokkimalla koiraa väh. 8 viikkoa sille uudella proteiininlähteellä. Tämän jälkeen lisätään ruokaan hiilihydraatin lähde ja odotellaan kaksi viikkoa. Jos oireita ei ilmaannu, voidaan alkaa lisäämään yksi proteiini- tai hiilarilähde kahden viikon välein ja mahdollisia oireita seuraten. Tämä on melko varma, mutta erittäin pitkä ja kärsivällisyyttä (ja hieman rahaakin) vaativa prosessi, joten olen iloinen että Lepon kutinan aiheuttaja löytyi näinkin helposti ja kivuttomasti. Tarvitsee toivoa, ettei poju allergisoidu millekkään muulle ruoka-aineelle, possua on helppo vältellä.

Vähän asiatekstimäisempi postaus tulla tupsahti tällä kertaa! Korjatkaa ihmeessä, jos olen kirjoittanut jostain ruoka-asiasta aivan puuta heinää, tarkoitukseni on kuitenkin ollut kirjoittaa totuudenmukaisesti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti