Lunta ja ihania kavereita

Lumesta on päästy viimein nauttimaan! Töppöjaloilla on vähän hankala hangessa kulkea, helpommin eteenpäin pääsee pupuloikilla kuin kävellen, ja sekös omistajia naurattaa. Koirakin tuntuu olevan riemuissaan. Jo edellisviikolla tuli lunta Kouvolassa, josta saatiin iloita se pari päivää ennen kuin sulivat pois.

Rallit alkamassa...

Yhdessä tutkiskellaan.

Viime viikonloppu meni Tampereella, jonne myös satoi perjantain ja lauantain välisenä yönä ihana lumikerros! Ei yhtä paljon kuin Kouvolassa, mutta ihanasti maisema muuttui mustasta märkyydestä valkeaksi. Lepolla oli riemastuttava ja samalla myös rankka viikonloppu, kun ensimmäinen ilta ja yö vietettiin siskon luona. Pusuttelevasta koirasta innostunut 2v siskonpoika piti niin ihastuttavia korkeita ääniä, että piti pussailla vähän lisää! Illalla pikkumiehet vielä vähän pyörivät patjalla, toinen nauraa kikattaen ja toinen häntä huiskien ja kaveria lipsien. :)

"Huh, jos vähän lepäis välillä."

Lauantaina aamupäivällä siskonpoika halusi kävelyttää Leppoa, joka oli hihnassa kuivattavana, juuri ulkoa tulleena. Pienen pojan riemu oli rajaton kun karvakorva seurasi kiltisti lönkytellen perässä, ja kaverukset kävelivätkin muutamaan kertaan kämppää ympäri. :D

Lauantaipäivä ja seuraava yö vietettiin äitini luona, niin saivat pikkumiehet vähän rentoutua tahoillaan ja huilata sunnuntaita varten.

Sunnuntaiaamun hiljaisuutta.

Sunnuntaina oli melkoinen hulinapäivä. Lähdettiin kaikki sisarukset perheineen eli siis minä + avo ja Leppo, sisko + mies ja poika, ja veli + avo käymään mummolla kahvilla, ja sitten vielä isän luona syömässä. Mummolassa Leppo oli oikein esimerkillisesti, mitä nyt vähän seurasi herkkuja syövää poikaa sillä mielellä että jos vaikka jotain tipahtaisi.

Isän luona vastassa oli Lepon mielestä mitä ihanin nainen - iloinen, aikuinen, sileäkarvainen kettuterrierinarttu Sanni. Koiraherra oli aivan myyty ja innoissaan, olisi koko ajan halunnut riehua ja ehkä hieman lemmenleikkejäkin harrastaa.

 Sannia ei oikein innostanut alkuhepuleiden jälkeen ja selkeästi hieman stressasi isokokoista pentua joka ei antanut olla rauhassa, joten pistettiin Leppo hihnalla kiinni portaikon kaiteeseen syömisemme ajaksi. Molemmat koirat läähättivät tuossa kohtaa jo raskaasti, joten oli hyvä antaa hieman huilitaukoa. Leppo tosin kyttäsi Sannia koko ajan, ja rauhoittuminen kesti todella kauan.

"Oh, mikä nainen!"

Loppuvaiheessa kun olimme syöneet ruuan ja jälkkärin ja istuneet hetken, uskalsimme päästää Lepon uudestaan töhöttämään ja kas kummaa - leikit sujuivatkin paljon paremmin! Sanni oli selvästi saanut hieman rohkeutta ja komensi Leppoa kyllä jos pentu meinasi olla liian päällekäyvä, ja Leppo kunnioitti toisen sanaa (tai viimeistään isin tai mamin sanaa), eikä mennyt överiksi.

Kuten arvata saattaa, junamatka meni Lepon osalta nukkuessa.

Hieman harjoitusta Lepolla vielä on tuossa sisällä rauhoittumisessa jos toisia koiria on läsnä. Eilen meillä oli hoidossa muutaman tunnin ajan Lepon bestis Milo, ja ei meinannut pieni mies taas kestää onneaan, seurasi kaveria vaan häntä huiskien joka paikkaan niin että meinasi käydä Milon hermoille. :D Kyllä kaverukset sitten lopulta yhden leikkispurtin saivat ja juoksivat sohvan kautta sohvapöytää ympäri melkoista kyytiä! Kunnollisia kuvia en kaveruksien illasta saanut, mutta oikein mukavaa oli!

Viikon päästä onkin jo joulu, ja sen vietämme avon vanhempien luona Kotkassa. Jos en kerkiä postausta laittamaan ennen joulua niin odotettavissa on kuvia ainakin joulupyhiltä sitten jälkikäteen!