Koiramessut järjestettiin jälleen joulukuussa, 15.-16. päivinä. Oltiin molempina päivinä Lepon ja muiden pallopaimentajien kanssa paikalla esiintymässä, kahdesti päivässä. :)
Lauantain esiintyjät (takimmaisista alkaen) :
Purtsi-staffi, Lilo-bordercollie, Welmu-aussi, Leppo <3 , ja Taica-sheltti.
Lumi-sheltti oli matkassa myös lämmittelijäkoirana,
ja esiintymistä harjoittelemassa.
Sunnuntain esiintyjät vasemmalta:
Lilo, Leppo <3 , Luca, Lumi ja Taica, ja Purtsi.
Kuvia ei tullut tänä vuonna yhtä monta onnistunutta kuin ennen, meidän digijärkkäri taitaa tosissaan alkaa väsähtää. Ensi vuonna ollaan sitten paremmalla kameralla ja valovoimaisemmalla objektiivilla liikenteessä. :) Pistän kuviin lähinnä Lepon touhuja, muutama yleiskuva ja muita kuvia löytyy myös. Kaikki messarikuvat on ottanut Tero Kuparinen.
Yleisöä riitti kivasti kaikkiin esityksiin. :)
Ensimmäistä kertaa esiintyvä Welmu hoiti homman kotiin hienosti!
Lepolla oli tällä kertaa valjaat esityksessä päällä. :)
Esitykset menivät kaikki todella hienosti! Aina on pieniä hassuja kommelluksia toki; joku koira jää nuuskimaan kesken kaiken, tai palloilla tulee yhteishaussa törmäys ja muuta pientä, mutta se kuuluu asiaan. Lepostakaan ei yhtään huomannut, että kävimme vain yksissä pallotreeneissä ja sitä ennen oltiin viimeksi paimennettu palloja huhtikuun Koiranpäivä-tapahtumassa. :'D
Tämä oli pakko laittaa epätarkkuudesta huolimatta, kun Lilo ja Leppo
niin kivasti kaarsivat pallojen taakse ihan samaan aikaan!
Ja pallot palautuivat omistajillekin samanaikaisesti!
Sunnuntaina tosin oli hieman jännät paikat. Kyselin aamulla että onko Kouvolasta lähtevä seurueemme samoihin aikoihin paikalla kuin eilenkin, ja sain vastauksen että pakettiauton käynnistämisen kanssa ongelmia. Heidän oli ollut tarkoitus lähteä klo 8 jälkeen, ja tuo tieto tuli 9:25.
No, menin kuitenkin itse samoihin aikoihin Koiramessuja kohti, ajattelin shoppailla aamusta Lepolle vähän juttuja kavereita odotellessa. Tero ja Leppo tulisivat myöhemmin paikalle, vähän ennen klo 12 kun ensimmäinen esitys oli 12:20. Sainkin junaani odotellessa viestin, että paku lähti viimein käyntiin, joten muu Suviera-tiimi olisi paikalla n.11:30. Hieno homma!
Lentävä Lepsi
Purtsin jarrutus. :D Purtsilla oli molempina päivinä ikioma pallovahti-avustaja
pallon takana, estämässä pallon menemisen aidan toiselle puolen. <3
"Miksei muka oo jo mun vuoro!"
10:11 sain viestin: "Täällä sataa alijäähtynyttä vettä, eka raappauspysähdys suoritettu. Kohta varmaan seuraava..." Auton tuulilasista ei nähnyt mitään läpi, kun vesi jäätyi tuulilasiin sameaksi pinnaksi, ja paku oli pysäytettävä muutaman kilometrin välein raappausta varten. Auto ei ollut riittävän lämmin vielä, jotta tuulilasiin olisi saatu puhallettua riittävästi kuumaa ilmaa. He olisivat aikaisintaan klo 12 paikalla, ja esitys oli klo 12:20. Odottelin tietoa, käynkö neuvottelemassa kuuluttajan kanssa, jos meidän esitysaikaamme voisi vaihtaa jonkun kanssa. Odotellessa siirtelin meidän tiimiläisten tarvikkeet, eli pallon ja tuolit, agiputken ja painot meidän pisteelle.
Leppo tulossa putkelta
Purtsi pallosuu :3
Taica tuulitukka
11:05 kävin tiimiläisten pyynnöstä neuvottelemassa, jos saisimme siirrettyä esitysaikamme klo 13:een. He olivat joutuneet pysähtelemään moneen kertaan ja ostaneet huoltsikoilta kaikkia mahdollisia aineita tuulilasiin kaadettavaksi, jotta vesi ei jäätyisi siihen kiinni. Arvioitu saapumisaika oli jo klo 12:30.
Tapahtumakehän juontaja Leena soitteli järjestäjille, voisimmeko vaihtaa aikaa. Sieltä tuli siunaus enintään edellisen esiintyjäryhmän kanssa vaihdettavaksi, klo 13 sotkisi liikaa aikatauluja (ja ymmärrän, ihmiset ovat tulleet tiettyyn aikaan katsomaan tiettyä esitystä ja sitten sitä ei olisikaan). Joten jos vaihto kävisi meitä ennen esiintyvälle ryhmälle, saisimme esityksemme alkamaan sentään 12:40.
Lilo nuuskuttelee, oliko edellisiltä esiintyjiltä jäänyt vielä nameja matoille...
Mutta pallo löytyi ja pääsi perille Maaritin luo!
Kävin juontajan kanssa jututtamassa meitä ennen esiintyvää tahoa, ja he lupasivat laittaa itse esiintyjille viestin ja kertoa heti kun saisivat sieltä tietoa. Arvelivat, että eivät pysty vaihtoa tekemään, koska osa heidän esiintyjistään tulee "vasta" klo 12 näyttelykehästä paikalle.
Tämä tieto varmistui 11:46, kun ensimmäinen esiintyvistä koirakoista tuli heidän pisteelleen. Kävin tiedustelemassa mikä tilanne, ja sain naiselta hyvin tiukan Ei:n. Yritin kysyä, jos heillä sattuisi käymään niin että esiintyjät olisivatkin paikan päällä 12:20, voisivatko he silloin vaihtaa lennosta... Sain nähdä paljon töitä että sain puhuttua lausettani edes loppuun, kun vastaukseksi tuli joka sanan välissä tylyä "Ei. Ei onnistu, ei, ei." Kun kysyin "Miksei?", nainen vastasi että osalla on klo 12 asti kehät (eli "vain mitättömät" 20 minuuttia aikaa siirtymiseen hallin päästä toiseen -_- ), ja kun mahdollisesti kysyvä ilme päällä jäin naista tuijottamaan, hän lisäsi että "Sitä paitsi tämä olisi pitänyt tietää paljon aikaisemmin..." ja SITTEN hän kertoi yksityiskohdan joka oikeasti liittyi heidän esityksen onnistumiseensa, joka oikeasti tarvitsee valmistelua. En kerro yksityiskohtia sen enempää ettei käy liian selväksi esiintyjäryhmä. Viimeiseksi hän sanoi "Mä olen pahoillani, mutta se ei onnistu." Sain sanottua "Ei sitten."
Jos hän olisi aloittanut sillä esiintymisen onnistumista varten valmistelua vaativalla asialla, ja ollut vähemmän tyly, olisi asia tullut huomattavan paljon nopeammin ja kivuttomammin selväksi. Ja ikinä, ei IKINÄ, sanota pahoittelun tai anteeksipyynnön jälkeen sanaa "mutta". U_U Se mitätöi pahoittelun täysin.
Koin aikamoisen epätoivon ryöpsähdyksen. Istahdin vaan meidän pisteellemme (joka oli täynnä jotain näyttelykoiruja omistajiensa kanssa seisoskelemassa kun piste oli ollut tyhjän näköinen, he onneksi liukenivat siitä melko nopeasti) tuolille ja laitoin viestiä tiimille että ei onnistu vaihto. Onneksi siihen tuli yksi nainen kyselemään pallopaimennuksesta, niin sain pidettyä itseni kasassa kertoilemalla hänelle harrastuksesta, enkä romahtanut täysin.
Uusin Google mapsin arvio tiimiläisten saapumisesta paikalle oli 12:20. Lupasin Teron kanssa laittaa putken ja lätkät paikoilleen ja kameranjalan nurkkaan odottamaan, niin lopputiimi juoksisi suoraan esiintymään. 11:52 kävin tiimin pyynnöstä anelemassa lähimmältä ovelta, jos he saisivat poikkeuksellisesti tulla koirien kanssa siitä sisään. Onneksi ovella ollut henkilö ymmärsi ja antoi poikkeusluvan, sanoi että rokotuskortit ottavat vaan valmiiksi niin hän katsoo ne siinä samalla. Kävin kertomassa juontajallemme uusimmat tiedot asiasta.
12:19. Ollaan Teron kanssa laitettu esiintymisalue paikoilleen ja juontaja juontaa kerääntyvälle yleisölle, että Suviera-tiimi saapuu pari minuuttia myöhässä auto-ongelmista johtuen. Samaan aikaan ulkona Helena kaaraa pakulla oville, huutaa "Ihminen, koira ja rokotuskortti, ulos!" ja jää itse parkkeeraamaan pakua.
12:23, teen muutamia lämmittelypalloiluja Lepon kanssa jotta yleisö ei lähtisi livohkaan, ja mietin että "tulkaa, tulkaa jo..." Helpotuksen tunne on aivan mieletön, kun nään tutut Suviera-liivit kirmaavan väkijoukon läpi, Jenni etunenässä huutaen "TIETÄ, VÄISTÄKÄÄ, KIIRE!" yms. :D Näytän juontajalle peukkua ja hän juontaa Suviera-tiimin sisään! Suvi juoksee suoraan äänimiehen luo Purtsin kanssa hakemaan itselleen headset-mikrofonin, Maarit laskee Lilon maahan (Maarit oli juossut n.12kg bordercollieta sylissään kun pääsee nopeammin niin, Liloa joskus jänskättää liukkaat lattiat), ja niin aloitamme esityksen, muutaman minuutin myöhässä mutta kuitenkin. <3 Sekin esitys menee loistavasti, vaikka koirat oli nykäisty suoraan autosta juoksujalkaa esiintymislavalle. Kukaan ei pissannut matolle, eikä omistajiakaan ehtinyt jännittää (paitsi ehkä allekirjoittanutta). :'D
"Saanko nyt nampun, kun hain niin hienosti?"
Viimeinen yhteishaku sunnuntailta.
Että niin vain selvittiin siitäkin, ja tämäkin on yksi niistä mahtavista muistoista, mitä koiraharrastus tuo tullessaan, mitä (kuten Suvi sanoi) muistellaan vielä kiikkustuolissakin vanhoina mummoina!
Olin aikaisemmin ajatellut että tämä olisi jo Lepon viimeinen messari-keikka, mutta nääääh, on meillä vaan niin mahtavat pallopaimennustyypit että ei sinne voi olla menemättä. <3
Loppuun vielä jouluteemaiset yhteiskuvat meidän sunnuntain pallotiimistä:
Nyt ollaan viimein saatu lunta ja reilusti, sekä ihanan kirpsakoita talvi-ilmoja. Lepon mielestä tosin pakkasraja pitkälle ulkoilulle on siellä -10 paikkeilla tai vähän kylmemmässä, onneksi niin kylmiä päiviä ei ole montaa ollut.
Yhtenä päivänä oli tuulista ja pakkanen paukkui, joten Lepon oma jumppaPomppa pääsi viimein testikäyttöön! Ei näyttänyt ainakaan kylmä tulevan, kun taas aamulenkillä ilman paitaa ulkoillessa vähän ravisteltiin itseään ja kuljettiin selkä köyryllä. Viihdyttiin metsässä pitkä tovi, ja ihastelin herra kuurapartaa uudessa paidassaan. :)
Hieman tuon jumppapompan takaliehukkeet meni vinksin vonksin jos koira ravisteli itseään tai kieri lumella, niitä sai pariin kertaan olla suoristelemassa. Mutta Lepon liikkumista paita ei rajoittanut millään tapaa, eikä muutenkaan liiemmin koiraa ahdistanut. JumppaPomppa saa siis hyvät pisteet meiltä!
Toissa viikolla Tanya kävi Haikun kanssa kylässä! Käytiin iltalenkillä metsässä ja sitten Leppo sai ekaa kertaa tuossa Espoon kämpässä kaverin kylään ihan sisälle asti. Lenkillä ei kuvia tai videota saanut otettua kun oli ihan pimeää, mutta sisällä pistin GoPron koetukselle ja kuvailin videota kehnossa valaistuksessa. Kyllähän tuo aika paljon kohisee eikä hidastuksista saa selvää, mutta leikkitunnelma on tovereilla kohillaan. <3
Haikun kyläily oli oikein onnistunut, kaverukset leikki paljon ja touhuilivat. Leppo sai myös huomata, kuinka luiden käy jos niitä jättää syömättä: kaveri tulee ja syö ne! :D Meillähän on enemmänkin sääntö kuin poikkeus että hieman aloitettuja luita, tai lähes loppuun syötyjä luun riekaleita lojuu siellä sun täällä (ja aika ajoin heitän hylättyjä ja lelukorissa tovin pyörineitä riekaleita roskiin), Tanya naureskeli että heillä Tofun ja Haikun kanssa täysin mahdoton yhtälö, että luita jäisi kämppään lojumaan. :D
Haikun vierailu ja yhteislenkki oli niin jänskä juttu, että kyllä koirapoikaa nukutti makiasti:
Viime viikonloppu meni mukavissa merkeissä Tampereella! Paitsi että menomatka ei ollut Lepon eikä kanssamatkustavan koiran mielestä ollenkaan mukava... Jäinen ja talvinen keli luo kaikenlaisia pelottavia asioita, tällä kertaa kauhistuksen kohteena oli raiteilta/junan pohjasta irtoavat jäälohkareet, jotka kolisivat ja kumisivat junan pohjaa pitkin junan kiitäessä eteenpäin. Ensimmäisellä kerralla nukkuva Leppo vain vähän havahtui ihmettelemään moista tapahtumaa, mutta kun se tapahtui uudestaan, mietti corgimies ehkä että "Ei saakeli, tuolla lattian alla menee jotain vaarallista!" ja kiipesi vakava, hieman järkyttyneen oloinen ilme naamalla penkille meidän syliin. :D Yritettiin parhaamme olla huomioimatta Leppoa kummemmin kun sitä pelotti, vaikka kyllähän se vähän nauratti ja kävi sääliksi kun toinen oli niin tosissaan "uhan" suhteen. Aina jos uudet jäälohkareet kolisi junan ali, katsoi Leppo äänen suuntaan ja samalla peruutteli itseään ihan meihin kiinni. Viereisten penkkien luona oleva isompi koira tyytyi istumaan, läähättämään ja tärisemään pelosta. :/
Raasu
Oltiin pe-la yö meidän äidillä. Kun jäätiin bussista pois ja lähestyttiin taloa, huomasi Leppo taas äitini rapun ovella ja pinkaisi korvat luimussa juoksuun. <3 Siinä kohtaa pudotetaan hihna ja annetaan corgin juosta, iltaisin on niin hiljaista eikä muita kulkijoita jotka voisivat harmistua kun koira juoksee 10-20m irrallaan rapun ovelle. :) Perjantai-ilta meni rattoisasti: katseltiin leffaa ja herkuteltiin (olin ostanut ison läjän irtokarkkeja alesta :P~ ). Lauantaina käytiin perinteisellä lenkillä rannassa, ja katseltiin että joku urhea tai ehkä tyhmänrohkea oli kävellyt järven jäällä. Mentiin itse rantoja pitkin.
Lauantai-illalla lähdettiin mun isän luo kyläilemään toiseksi yöksi. Alun perin oli suunnitelmissa olla heidän mökillä, mutta pakkanen kiristyi sen verran paljon että oltiinkin heidän asunnollaan Kangasalla.
Sunnuntain aamupissatuksen maisemat
Iskän luona oli tietenkin Lepon mielestä kaikkea jännittävää ja hauskaa, kuten viimeksi kesällä nähty vanha tuttu kettuterrieri Sanni, ja ragdoll-kissa Nasse, jota Leppo olisi mielellään mökillä vähän kurmuuttanut. Mutta Leppo pääsi toimimaan myös leikkisetänä heidän koiran"pennulle", joka oli tullut heille aika pian meidän mökkeilyvierailun jälkeen eli loppukesästä. :) Pitkäkarvainen collie-tyttö Lulu oli Lepon mielestä siisti leikkikaveri, ja tyypit olisi alkututustumisen jälkeen painineet vaikka koko ajan. Sanni ei oikein arvostanut tällaista riehumista, näkeehän sen jo ilmeestäkin:
"Että ne nuoret jaksaa..."
Sanni yritti välillä tulla erotuomariksi Leppoa komentamaan, että ei saa riehua hänen talossaan noin kovasti. :D Sain Lepon ja Lulun leikkinujuamista (ja Sannin erotuomarointia) vähän videollekin!
Lulu oli puhelias collietyttö. Paimenet on kyllä joskus herkkähaukkuisia, mutta Lulu jutteli muutenkin vain. :D Pieniä "viuh"-haukahduksia jos halusi pihalle päivystämään ulkomaailman tapahtumia, ja leikkiessä kaikenlaista mölinää ja älinää. Collieita kutsutaan kuulemma välillä pöllieiksi, jos törttöilevät jotain tai ei aivoissa ihan raksuta... Luluakin kutsuttiin välillä tuona viikonloppuna pöllieksi, mm. siinä kohtaa kun pakkasta oli noin 14 astetta, ja neiti pöllie istuu hangessa luun kanssa ja ihmettelee mikä varpaissa tuntuu hassulta (vaiko kylmyydestä tunnottomat :D ), ei tullut pienen otuksen pieneen mieleenkään pyytää päästä sisälle, se piti kutsua. :'D Lululle ei kyllä nopeasti tullut kylmä, se viihtyi pihassa lumikinoksen päällä pitkiäkin aikoja vaikka itsekseen.
"Mikäs tässä ollessa."
Leppo aina välillä riemuitsi, kun löysi Nasse-kissan. Tuijotti vain lumoutuneena ja välillä heilutti häntää, mutta esim. Nassen ollessa pedillä, ei Leppo uskaltanutkaan ihan lähelle vaikka olisi yltänyt. Nassen tuima katse pysäytti urheankin kookin, ja Leppo käänteli päätään sivuille ja siirtyi nuuhkimaan tv-tason koristeita, silleen "Juu ei kun näitähän mä vaan tulin katselemaan, hieno lasilintu ja kivoja kippoja juu..."
Ties kuinka kauan Leppo seisoi tuossa ja katseli kun Nasse pesi tassuaan...
Tuima ilme saa hurjimmankin karjakoiran perääntymään :D
Välillä muistettiin myös ottaa vähän lepoa ja torkkuja yhdessä.
Pentua niin ramaisee... :D Jos lopetin silittämisen tossa vaiheessa, kuului pöllien suusta pieni "viuh" ääni että pitäisi jatkaa.
Simahti.
Corgisetä polleana kun pääsi sohvalle "isin" kanssa kaksin!
"Mitä? Kävin vaan katsomassa oisko se kissa täällä." :'D
Lulu tuli sunnuntaina ruokalevon jälkeen meitä moikkaamaan vierashuoneeseen, kun huomasi että jeee joku on hereillä. :D Vaikka oli neiti itekin ottanut vähän unta, tukasta päätellen.
Sunnuntain paluujunassa ei onneksi käynyt mokomia jäälohkare-insidenttejä, ja matka meni rattoisasti. Viereisillä penkeillä olevilla äidillä ja pojalla oli lähes täsmälleen Lepon värinen chihuahua! Ainoastaan jaloissa chihulla oli vain varpaissa valkoista, muuten niskan ja naaman kuviot meni aikalailla yks yhteen ja hännänpääkin taisi olla valkoinen. :D Kyllä oli hauska näky, Lepon miniversio.
Mulla oli maanantaina päivävuoro, joten Leppo sai nukkua rauhassa pitkään. Sen verran rankka viikonloppu vissiin oli, että piti koisailla sängyllä koko aamupäivä! Leppo heräsi kun kutsuin sen syömään joskus 10 ja 11 välillä, sitten lähdettiin pitkälle aamulenkille n. 11:30. :)
Tässä meininki joskus aamu-ysiltä, olin käynyt jo suihkussa ja laitoin itselleni aamupalaa kaikessa rauhassa, Leppo vaan uinui. :3
Eilen aamupäivällä, kun muokkailin näitä postauksen kuvia ja Lepon ja Lulun videota, tuli pihaan toinen talvikelien kauhistus: lumiaura. Tämä meidän rappu on kokonaan oma pikku rakennuksensa, ja se on juuri parkkihallin ja sen sisäänkäynnin yllä. Joten kun aura-auto raapii kauhallaan tuossa meidän talon sivustalla, se jyrisee ihan tosissaan parkkihallin antaessa kaikupohjaa, ja tuntuu pieneltä maanjäristykseltä; lattia siis tärisee. Etäpäivää viettävä avo sai junamatkan tapahtumia toistaen sylillisen Leppoa, kun alkoi jyrisemään.
Pieni rakas... :(
Taas koitettiin olla mahdollisimman neutraaleja ettei ainakaan ruokita Lepon pelkoa hössöttämällä, avokin (kuten kuvasta näkyy) yritti vaan pokkana kurkkia koiran yli näyttöään ja jatkaa hommia, tyynen rauhallisena. Ollaan myös näytetty Lepolle ikkunasta auraa, siis pyydetty Leppo katsomaan innostavalla äänellä jos aura tulee pihaan asti tuomaan lunta pihan keskellä olevaan kasaan, mutta ei se kai osaa yhdistää auraa ääneen kun ei sillon jyrise niin kovaa kuin tuolla meidän talon sivussa (jonne kämpästä ei näe). Ei varmasti tehnyt ainakaan hyvää se, että Leppo kesällä joutui mun töissä olemaan läsnä rakennusmaan räjäytysten aikana, kun nyt kaikki tuommoiset jyrinät pelottaa. Mutta taas uusi vuosi meni ihan näppärästi pelkäämättä, joten ehkä se on tuo jyrinään yhdistyvä maan värähtely mikä kauhistuttaa? Vai onko tää ääniarkuutta? Kun toisaalta esim. kärpäsen surina saa Lepon menemään sängyn alle, ja palohälytintä pelkää ihan tosissaan (hälyttimestä oli paristo loppu ja piippaili kerran-pari 2 minuutissa, Leppo meni saunaan ja korkeimman lauteen peränurkkaan ja läähätti siellä piilossa). Vinkkivitosia, miten lähteä ongelmaa avaamaan ennenkö siitä muodostuu oikea ongelma?
Tätä postausta kirjoittaessa kävi taas aura, kokeilin että suostuuko Leppo herkkua ottamaan tässä tilanteessa ja ottihan se, olin itse niin kuin koko ääntä ei oliskaan mutta Leppo kulki herkun kanssa mun takana, ja söi sen ihan jaloissa kiinni kun pysähdyin keittiössä. Sen jälkeen koiraherra meni eteiseen ovea vasten ääntä pakoon, ei läähättänyt mutta seisoi valppaana kunnes ääni meni pois, sitten kävi makaamaan. Olisi varmaan tullut syliin, jos olisin ollut sohvalla enkä työpöydän ääressä... Aurat on tulleet molempina päivinä 10-12 aikaan, joten ehkä voisin huomenna ainakin suihkuttaa Pet Remedyä Leppoon aamulla, jos tänään tai yöllä sataa yhtään lunta. Hmm.
Vau! Nyt on Koiramessut tältä vuodelta käyty, ja huisin hauskaa oli jälleen. Olin aiemmin ihan varma, että tämä on Lepon viimeinen messarikeikka, mutta siellä messuilla kun oltiin ja esiinnyttiin niin täytyi taas todeta että kyllä tuo vaan on ihan superkivaa. Ehkä meidät näkee siis jälleen ensi vuonna siellä esiintymässä. ;)
Laitan tähän ensimmäiseen postaukseen meidän esiintymiskuulumiset ja kuvia, koska niitä kaikki varmasti odottaa eniten. Kaikki kuvat on ottanut Tero Kuparinen, ja niitä saa klikkaamalla isommiksi.
Tänä vuonna oli esiintymässä:
Suvi ja staffordshirenbullterrieri Purtsi
Maarit ja bordercollie Lilo
Helena ja australianpaimenkoira Luca
Veera ja australianpaimenkoira Ceecee
Jenni ja shetlanninlammaskoira Taica
ja tietysti mie ja kookipötkö Leppo
Lauantain esiintymistiimi. :) Maaritin Lilo-tytsy oli vielä mahavaivainen,
joten he jättivät lauantain esiintymiset väliin.
Tänä vuonna esiinnyimme tapahtumakehän lisäksi myös "isolla lavalla", Areenalla halli 1:ssä! Siellä esiintyminen olikin huiman jännittävää, kun oli tilaa enemmän ja isot screenit joissa näkyi lähikuvassa aina kunkin koiran suoritusta sillä hetkellä. Areenalta meni myös videokuvaa ympäri Messukeskusta, jotta näyttelyissä olijat saivat katsella esityksiä omaa vuoroa odotellessaan.
Tapahtumakehältä ei ole hirmu paljon kuvia, sillä Areenalla oli parempi valaistus ja sieltä siis tuli parempia kuviakin. :) Avo oli kipeänä mutta silti urheasti kuvasi esityksiä ja toimi pallopoikana.
Leppo ja hänen aurinkopallonsa.
Lentävä Ceecee! (Haki vahingossa Purtsin pallon)
Purtsi: "Pirskatti kun toi likka haki mun pallon! Mä sit kurmuutan sen
palloa oikein olan takaa!"
"Ok, no voin mä sen tuodakin."
Tämä kuva on itseasiassa sunnuntailta koska siellä näkyy Lilokin,
mutta menkööt tähän samaan kun tapahtumakehältä on vain nämä
muutama kuva. :) Luca odottelee tökkäyskäskyä muiden kanssa.
Luca nuuskii lampaiden tuoksuja (aiemmin päivällä oli Areenalla ollut
lampaiden paimennusnäytös.)
Lepolle viemässä namia pallon taakse
Keskittynyt Ceecee :3
"Mitäs sulla siellä taskussa on?"
Tämä kuva oli pakko laittaa huumorimielessä, näyttää kuin Taica olisi
keilapallon tavoin heitetty palloa hakemaan!
Avon mieleen tuli Pokemon: "Taica, valitsen SINUT!" :'D
Luca vuoroa odottelemassa
Sitten sai hakea! Tomera aussimies. <3
Taica tuulitukka :)
Hieno kierto pallon taakse
Pallot hallussa kaikilla!
Vielä pelkät koirulit. Vasemmalta: Taica, Luca, Leppo, Ceecee ja Purtsi ja sen valtava kita... :'D
Sitten sunnuntain kuviin! Aamusella treenattiin vähän tyhjällä tapahtumakehällä, niin sai koirat purkaa pahinta intoaan ennen esitystä.
Mun koiramuru <3
Ceecee oli innolla tekemässä
Lucakin miettii että josko sais jo alkaa tökkimään!"
Tilannekuvaa backstagelta: Paastolla ollut Lilo lojuu väsyneenä lattialla, Leppo juuri loikannut syliin ja Ceecee ihastuksissaan Leppoa katselee. :)
Saatiin kiva yhteiskuvakin, kun oltiin kaikki sohvaryhmällä.
Kuvailun jälkeen Purtsia kävi lapsettaa. :D Luca katselee että mitähän ihmettä toi kakara pelleilee, vähän noloa...
Reipas ja uljas Lilo <3
Ceecee derp
Suvi: "Olen Purtsi muutes täällä päin..."
Keskilätkillä
"Voinko jo mennä, voinko?"
"Paikka."
Jenni ja ihana Taican hymy! <3
Lilo
Taica
Järjestäydytään sumppuun
Leppo
Luca
Näistä kuvista näkyy hienosti se esiintyjienkin riemu, joka tätä lajia kohtaan on. <3
Ja tietenkin Lucan loppukumarrus alimmassa kuvassa!
Ryhmäkuvaa koirista tuli otettua monilla eri puhelimilla ja kameroilla... :D
Pallojen väriset rannehuivit!
Ja pari photobombaajaa siellä alhaalla. :3
Siinäpä ne sitten olivatkin! Seuraavissa Koiramessupostauksissa näätte vähän mitä tuli shoppailtua, ja käsittelen paria luentoa joita kävin kuuntelemassa Koiramessujen Spesiaaliperjantaissa.
