Mökkieläin!

Leppo pääsi kokemaan mökkeilyä alkuviikosta, kun mentiin avomiehen vanhempien kanssa avon sedän mökille Hauholle. Ajattelin mökkeilyä edeltävänä viikonloppuna käyttää Lepon pienellä kaupunkilenkillä, niin harvoin tulee tuolla Kouvolan keskustassa koiran kanssa käytyä (avo käy useammin). Ollaan kokeiltu että jos Lepon antais päättää mihin suuntaan lenkkeillään, olisi määränpää joko bestisvilliksen kotiovi tai jostain syystä Kouvolan keskusta ja siellä joko juna-asema tai kaupungintalon vieressä oleva suihkulähde. :D

"Follow me, I know the way!"

 Ei Leppo ikinä yritä pulahtaa suihkulähteeseen vaikka yltäisikin, vaan aina pitää jostain syystä kävellä suihkulähteen reunakivetystä pitkin. Tämä oli mulle ihan uus hassu juttu, mutta avo vahvisti että joka kerta Lepponen on hyvin onnellinen jos pääsee suihkulähteelle.

Kivaa!

Ja iloisuus jatkuu pitkälle suihkulähteen jälkeenkin.

 Veden lisäksi Leppoa ilahduttavia elementtejä ovat mm lumi, heinikko ja hiekka:

Noh, sitten sinne Hauholle. Lähdimme tiistaina melko aikaisin aamusta liikkeelle, ja Leppo oli hurjan iloinen avon vanhempien saapumisesta ja autoilusta. Pysähdyttiin pariin kertaan jaloittelemaan, koiraa juottamaan ja eväitä syömään. Kunnon kamera tietty unohtui, joten puhelinkuvilla mennään.

Mökkitontti oli iiiso, pihalla pönötti päärakennuksen lisäksi aitta, saunarakennus ja leikkimökki. 

Alkuihmettelyn jälkeen hieman palloleikkejä pihalla - oli tilaa heittää!

Pikku keppi.

Leppo oli häkeltynyt uusista ihmisistä ja isosta pihasta, mutta eniten kiinnosti Konna-niminen kissaneiti. Harmikseni en saanut kisua ikuistettua (puhelin oli aina jossain kun kissa oli näkyvillä), mutta kyseessä oli kilpikonnavärityksinen maatiaiskisu, muistaakseni 12v ja koiriin jonkin verran tottunut. Leppo osasi kyllä hienosti pitää etäisyyden Konnaan, jos toinen murisi tai sähähti innokkaalle pötkylälle. Ja Konna osasi hienosti tahallaan kiusoitella Leppoa menemällä tuolien tai piironkien päälle venyttelemään ja kerjäämään ihmisiltä rapsutuksia, ja katseli kun Leppo istuu lattialla piironginjuurella häntää heiluttaen. :D
Ensimmäisenä iltapäivänä/iltana käväistiin kyläkaupassa sekä avon serkun vuokramökillä (joka on käytännössä sedän mökkitontin naapurissa) saunassa ja uimassa, ilman Leppoa. Illalla avon serkku tuli miehensä kanssa sedän mökille syömään, ja Leppo nautti siitä kun ei tarvinnut juosta ihmisten perässä vaan kaikki olivat saman ruokapöydän äärellä kiltisti... Paimen mikä paimen. :D

Nukkumaan mentiin aittarakennukseen, meille oli avon ja Lepon kanssa varattuna puolet aitasta ja avon vanhemmille toinen puoli. Avo laittoi takkaan/kamiinaan tulen että olisi mukavampi nukkua, ja Leppo, tohkeissaan kaikesta päivän hulinasta ympärillä, kömpi "mamin" viereen ottamaan unta.

"Ethän lähde mami enää mihinkään?"

Zzz...

Myöhemmin hauva kyllä malttoi siirtyä lattialle ja aitan toiselle, yhden hengen sängylle nukkumaan niin ei ollut niin kuuma. Aamulla tultiin taas isiä ja mamia herättämään petiin. <3

Keskiviikko oli jännitystä täynnä: autoilua, kyläkauppailua, maatilaeläimiä, uimista ja veneilyä!

Tämä ruohoa odotteleva polle taisi olla arabianhevonen.

Leppoa ei hirmuisesti iso hepo ihmetyttänyt...

...mutta kiinnostunut kuitenkin oli.

Lammaskaksikkoakin sai syöttää.

Leppo tais laskea lampaita liikaa kun alko haukotuttamaan... ;)

Pihan vahti. Tai siis paimen.

Välillä joutui olemaan hihnassakin, kun piti rauhoittua tai isäntäväki ei
kakun syömiseltä ehtinyt tarkkailemaan koiran touhuja. Juomista oli myös
hankala muistaa jos sai vapaana pihassa viipottaa.

Iltapäivän uintireissulle otettiin Leppokin mukaan, mutta veteen ei mokoma suostunut omaehtoisesti uimaan asti. Kovin kiinnostunut oli kyllä ja keppiä/kortta jos heitti, niin haki niin pitkältä kunnes vesi ulottui mahaan asti.

Tarkasti seuraa isin uintia.

 Veneily oli Leposta superhauskaa! Käytiin järven toisella puolen kyläkauppa-ravintolassa syömässä. Leppohan omistaisi pelastusliivit kyllä, mutta oltiin unohdettu ne kotiin. Pidettiin siis koiralla valjaita ja niistä tiukasti kiinni aina kun hauva vaikutti kiinnostuneelta veneen reunasta, ettei vaan pääse putoamaan.

"Siistii!"

Veneen moottorin käynnistys ja veneeseen meno olivat Lepon mielestä jännittävimmät tapahtumat (samoin kuin autoilussa, Lepolla oli ihan järkyttävä kiire mennä veneeseen ettei vaan jäädä kyydistä). Alkumatkasta piti sekä meno- että tulomatkalla kokeilla hieman myös haukkailla aaltoja ja katsella niitä tarkasti. Yli puolen tunnin venematka kävi kuitenkin väsyttämään pitemmän päälle, ja Leppo yritti ottaa nokkaunia tai järsiä keppiä veneen pohjalla.

Veneily oli sen verran rankkaa hommaa kaikille niin otettiin aitassa päiväunet, ja sitten taas illastettiin. Treenattiin myös vähän Lepon autoonmeno- ja sieltä poistumiskäyttäytymistä.

Torstaiaamuna lähdettiinkin aamiaisen jälkeen melko pian kotia kohti, avon sedällä oli itselläänkin menoa toiseen kaupunkiin sinä päivänä. Autossa oli autovaljaissa kiinni olevalla pötkyläkoiralla hieman hankala nukkua kun oli vain keskipenkki vapaana, mutta isiin ja mamiin nojaten onnistui torkutkin joten kuten.

Sinne jäi Hauho!

Kuten arvata saattaa, moinen mökkeilykokemus oli pienelle kookille aika rankkaa ja kotiin päästyä Leppo nukkuikin yhtä soittoa, välillä tietysti asentoa vaihtaen, noin 6 tunnin palauttavat nokkikset kunnes oli iltakävely- ja ruoka-aika. :D

Puruluunriekale pyllyn alla on hyvä uinua.