lauantai 11. heinäkuuta 2015

"Kesäloma" Tampereella

Saatiin muutamasta oikein lämpimästä päivästä nauttia viime viikolla! Hellekelien aikaan Lepon vauhti ulkona hieman rauhoittuu ja sisälläkin nukutaan enempi. Jätkä jaksaa kyllä ulkoilla eikä ole vaikuttanut mitenkään tuskaiselta, mutta tykkää hitaammasta menovauhdista ja ulkoilman nuuskuttelusta. Varjopaikat on myös jees.

"Ah, viileää nurmikkoa."

Hönö <3
Käväistiin "lomailemassa" Tampereella vajaan viikon verran, ja sielläkin oli pari ensimmäistä päivää oikein lämpöisiä. Lepon kanssa käytiin rannalla kävelemässä ja tutkimassa, uimaan ei herran kuitenkaan huvittanut mennä. Vesi alkoi päivä päivältä kuitenkin kiinnostamaan enemmän ja koira rupesi rohkaistumaan sen äärellä kun kerran rantakivellä mulasi mahaa myöten järveen.


Tiiraillaan maisemia ja lokkeja.

"Noni, nämä on nähty."
Lepon ei voinut paljoa antaa kahlailla tai uida, ja kuivaamisesta ja jalkojen puhdistamisesta piti pitää hyvää huolta. Oikeassa takakoivessa aiemmin ilmennyt haava meinaan ärtyi ja paheni hot spotiksi (= märkivä ihotulehdus), joten sen hoitamisessa sai olla tarkkana. Hot spot oli onneksi pieni ja lievä, ja kintereen sisäsyrjällä jossa karvaa on Lepolla muutenkin ohuelti, joten eläinlääkärireissulta ollaan toistaiseksi vältytty pitämällä alue puhtaana ja kuivana. Hieman parturoin saksien avulla karvoja tulehdusalueen ympäriltä ja päältä, etteivät klimppiinny ja estä ihoa hengittämästä.
Ihoalue on päivä päivältä terveemmän näköinen, eikä Leppo enää yritä nuolla jalkaansa.


Sisko käväisi poikansa kanssa äidimme luona kylässä, Leppoa katsomassa ja meitä moikkaamassa. Vähän vaille 3v poitsu on hiljattain alkanut jännittää vieraampia lemmikkejä joten Lepolle ei pojasta leikkikaveria herunut, mutta koiruus oli silti tiukasti (mutta rauhallisesti) mukana pojan touhuissa.

"Tuon pehmoliskon voisin haukata..."
Avomiehen isoveli on muuttanut Tampereelle pari viikkoa sitten, joten käytiin häntä moikkaamassa yhtenä päivänä. Aamupäivä oli sateinen, joten Leppoa ei hirmuisesti päiväretki miellyttänyt:
"Ai sataa. En tuu."
Matkan varrella bussiasemalta veljen kämpälle löytyi niin Lepolle kuin kirjoittajallekin mieluinen pysähdyspaikka, Koirakahvila Vainu. Kahvilassa oli kaikenlaista hyvää tarjottavaa neli- ja kaksijalkaisille, hellyttävä sisustus ja mukava tunnelma.


Leppo sai kahvilaherkkuna kuivatun kanankaulan.

"Sanoiko joku kanankaula?"

Herkku piti ottaa heti kupista pois matolle...
Kahvilasta sai myös salaattilounasta, ja yksi naishenkilö pistäytyikin lounaalle volpino italianonsa kanssa. Pieni koira oli aluksi vähän häkeltynyt Leposta, mutta ymmärsi pian että ollaan vaan rauhassa omassa nurkkauksessamme eikä tulla häntä häiritsemään. :)

Leppo olisi kyllä mieluusti voinut leikkiä valkoisen pörröpallon kanssa...

...mutta sitten kaupunkivilinästä johtuva väsy iski ja hän päätti
ottaa makoisat nokkaunet.


Ostin Lepolle Vainusta herkun lisäksi myös hienon lelun: pehmeän kierrätysmateriaaleista tehdyn noutopatukan, johon oli printattu koivuhalon kuva. :D Noutopatukka sisälsi myös vingun, mutta sen Leppo kulutti loppuun jo avon veljen kämpillä leikkiessä. Käväistiin myös Pyynikinharjulla näkötornikahvilassa munkeilla, kun niillä alueilla liikuskeltiin.

Seuraavana päivänä oli reissu isäni luo. Heidän kettuterrierillään oli juuri juoksut menossa (taisi olla ihan vielä "parhaat päivät" juuri tai tuloillaan), mutta koska Leppo on kastroitu niin uskallettiin lähteä kyläilemään. Aluksi kaverukset leikkivät ja kisailivat ihan viattoman oloisesti, mutta Lepon käytettyä hieman hajuaistiaan ja Sannin näytettyä mallia Lepolle että miten homma toimii, alkoikin liehittely- ja nylkytyshommat... :D
"Oo ihana nainen!"

Sanni näytti välillä mallia...

Lepon tyylinäyte :D
Koska Leppo on pitkä ja matala koira ja Sanni korkea ja kapea, ei corgiraukka meinannut lainkaan pysyä toisen selän päällä, mutta onneksi Sannin päästä sai etutassuilla hyvän otteen! Noh, ennenkö meno meni liian villiksi niin Sanni vietiin Lepon ulottumattomiin rauhoittumaan niin Leppokin sai viilentyä ja levätä rauhassa, ja kaksijalkaiset saivat kahvitella ilman että tarvitsi kyyhkyläisiä vahtia. Ehkä tovereiden seuraava tapaaminen olisi rauhallisempi ja vähemmän hormonipitoinen. :)
Muuten vaan ulkoiltiin, herkuteltiin ja nautiskeltiin olostamme, mitä nyt isoveli kävi loppuviikosta äidillä moikkaamassa Leppoa ja meitä. Leppokin muisti nautiskella vaikka jalka olikin välillä pipi.

Kerrankin kokonainen sänky omana nukkumapaikkana. <3
Nukuttiin avon kanssa parisängyn levyisellä ilmapatjalla, joten Leppo sai vanhasta sängynrungosta muokatulla leposohvalla nukkua niin leveästi kuin mieli teki. Paikkaakin pystyi vaihtamaan moneen kertaan jos yhdessä kohtaa tuli kuuma. Illalla hauva vetäytyi ihan mieluusti pedille nukkumaan.

"Sammutatteko valon sit kun tuutte nukkuun."

Miähet <3
Leppo on viime aikoina alkanut hoksaamaan kissojen olemassaolon. Kasvatuskodissa oli toki kissoja, mutta ei pieni koiran mieli niitä varmaan enää kunnolla muista. Äidillä oli Vilma-kissa makuuhuoneessa koko ajan kun ei ole koiriin tottunut, ja karvakamut katselivat toisiaan välillä kynnyksen yli kun ovi avattiin ja Leppo nuuski oven alta välillä tarkasti. Isän luona oli Nasse-kissa kiipeilypuun ylätasolla, jonka Leppo huomasi vasta kun Sanni oli hyvän aikaa ollut jo toisessa huoneessa ja Leppo rauhoittunut. Nasselle piti hieman murahtaa kun koiraherra hänet äkkäsi, mutta kun kävin Nasselle tarjoamassa kättä nuuskittavaksi niin Leppo hokasi että se ei ole epäilyttävä. Paluumatkan junissa lähellä olevat kissat aiheuttivat yhtäkkiä paljon enemmän koiran nenässä nuuskuttelua kuin menomatkalla, ja yksi kissanpentu olisi kovasti halunnut tulla meitä moikkaamaankin.

Leppoa kiinnosti pieni eläin hirmuisesti.

Mutta maisematkin piti tsekata tarkasti. Juuri ja juuri
mahtu korvat kuvaan. :D

Nyt on pari päivää hauvalla kyläilyn tyhjentämien akkujen latailua, ja tiistaina suunnataan kohti Hauhoa avon sedän mökille! Jospa muistais ottaa mukaan ihan oikean kameran niin saisi laiteltua muitakin kun kännykkäkuvia... :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti