sunnuntai 24. maaliskuuta 2019

Kuvia ja huolia

Vähän kuvia kuulumisten kera sunnuntaipäivän ratoksi!

Rakas herra suklaasilmä <3

Jonnan hieromana maaliskuun alussa. Nautiskelija. :3

En oikein tiedä miten tämän kirjoittaisin, niin parasta laittaa suoraan.
Lepon jalka ei ole vielä kunnossa.
Ollaan tehty kaikki ortopedin (ja Jonna-hierojan) ohjeiden mukaan. Syötettiin lääkettä 14päivän kuuri loppuun, sen jälkeen ei Leppo näyttänyt sitä tarvitsevan. Kuuri loppui samana päivänä kun hieronta oli, ja Jonna sanoi että jalka voi siitä hetkellisesti kipeytyä uusiksi, ja että voidaan antaa Rimadyliä vielä jos se kovin vaikuttaa kipeältä (purkissa oli siis 20tbl ja kuuria oli 14 tabletin verran). Leppo vaikutti kuitenkin oikein hyvältä, ja alettiin hitaasti ja varoen nostaa liikuntamäärää. Kokeiltiin Jonnan ehdotuksen mukaan heittää yhtenä päivänä lelua/keppiä yhden heiton verran, ja katsoa illemmalla levon jälkeen, miltä vaikuttaa. Ei oireita.


Aina silloin tällöin olen ollut katsovinani, että Leppo nousee levosta vähän kankeasti, tai että se lenkillä muhun katsahtaessaan tai sivulla seuratessaan vähän onnahtaa oikean etujalan kohdalla. Mutta nämä oli tällaisia todella nopeita hetkiä, joiden todellisuudesta en ollut itsekään aina varma, merkit oli niin pieniä.
Leppo leikki naapurin Usva-sheltin kanssa n. viikko sitten, ja leikin tiimellyksessä yhtäkkiä ulahti kovasti. Pääteltiin että okei, jalka ei ole ihan vielä parantunut ja rankempia rymyämisiä ja koiratreffejä vielä vähän aikaa saa odotella. Leikkihetken jälkeen ei koirassa kuitenkaan näkynyt mitään jäykkyyden tai kivun merkkejä, edes levon jäljiltä.

Teron veli kävi kylässä! Leppo: "Hehe, täs me miehet vaa hengaillaan!" :D

Eilen oli kuitenkin annettava Lepolle kipulääke. Oltiin käyty päivälenkillä metsässä, ilman kepin heittelyjä tai mitään muutakaan kovin riekkuvaista, maasto vain oli paikoin liukas. Lenkin ja levon jälkeen meillä oli kotona ontuva koiruli, ei onneksi ihan niin pahasti kuin koipiepisodin alussa, mutta niin selvästi että näytti kyllä kivuliaalta. Tänään kipuilua on näkynyt ylös noustessa, alamäissä paikoin ja halukkuutena mennä hissillä ylös portaiden sijaan.
Menin aika paljon Lepon kanssa hissillä meidän yhden porrasvälin verran ylöspäin, jos koira oli kipeänä ollessaan kuraantunut ulkona (puhtaan koiran kantaa mieluummin rappusissa kuin yltä päältä rapaisen :D ). Leppo oppi nopeasti hissin funktion, ja on halunnut lääkekuurin jälkeenkin varsinkin pitemmiltä lenkeiltä tullessa käyttää ylös mennessä mieluusti hissiä. Mietin aluksi, että se on vain hoksannut millä pääsee helpoiten ylös, eikä viitsisi kulkea rappusia. Samoin pitkien lenkkien aikana Leppo on yrittänyt tarmokkaasti vetää matkan varrella oleville bussipysäkeille, koska tietää että bussit vie lähelle kotia helposti. Jospa se onkin todennäköisemmin ilmaissut kipeää oloaan, ja yrittänyt ehdottaa mulle helpompaa reittiä. Jotta ei sattuisi. :/

Niin hyvää palloa. <3

Ortopedin ohjeet ja hieroja-Jonnan suositukset ovat hyvin selvät. Meillä taitaa olla röntgenkuvaus edessä. Jo ensi viikolla jos saan ajan esim. vapaapäivälleni. Nivelrikkohan se on mitä eniten pelkään ja epäilen. Monet koirien nivelrikkotarinat kuulostaa liiankin tutuilta... :( Eihän venähdyksestä paraneminen nyt yli kuukautta voi kestää?
Mutta ei asiaa kannata ennakkoon murehtia ennenkö tiedetään mitä jalassa on, pidetään Leppo-herra vaan rauhallisilla lenkeillä ja tarvittaessa Rimadylillä kivuttomana kunnes syy selviää. Ja jatketaan hoikistamista! Tiistai tuntuu vakiintuneen meidän Lepon punnituspäiväksi, ja viime punnituksessa oli painoa enää 13,7kg. Koira alkaa jo taas tuntua ja näyttää hoikalta.

Pakko vähän mainostaa täällä, kun saatiin laitettua meidän uudet hyllyt
viimein seinälle, sohvan ylle! ^__^ <3
Ja Leppo saa esitellä meidän uuden seinäkellon. :3

Koiraherra oli hyvin tyytyväinen, kun sai
uuden, vinkuvan tennispallon! Siitä tuli äänen
vuoksi hyvin nopeasti vain ulkolelu. :'D
Ulkona vahditaan palloa silloin, kun sitä ei jakseta enää piipitellä.
Pallo ja tämä herkku oli hankittu tekemiseksi Lepolle, kun Tero sairasti
noro-virusta. Ostin läjän luita muutenkin, jos olisin sattunut sairastumaan
samaan aikaan Teron kanssa ja koiran liikutus olisi jäänyt vähemmälle.
Vaan onneksi sairastuin vasta kun Tero oli terve! :D Olin kuluneen viikon aikana maanantaina
töissä, loppuviikko menikin toipuessa. Onneksi oli näin söpö varahoivaaja silloin kun
Teron piti olla töissä. <3 
Kevät on ihanaa aikaa. <3
Loppuviikosta jaksoin jopa pestä herra kuramasu-haisulin. Herra itse ei toimenpidettä
liiemmin arvostanut, ja esitti kylpytakissaan pönöttäen, syvästi loukkaantuneena ettei
minua tunne, ja keskittyi pihalla tapahtuviin asioihin.
Kehtasin vielä viedä ihania talvikarvojakin siltä! :D

Jep, mutta kertoilen sitten mitä eläinlääkärissä kävi, kun sinne asti päästään. Ensi viikolla on tulossa vähän reissuakin ja pian koittaa Lepon syntymäpäivä! :) Lahja on jo ostettuna. ;)

Ensi kertaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti