Leppoisia juttuja 1/2

Monille koiranomistajille on tuttua se, että kaikkia niitä lukuisia koiran hauskoja tapoja ja tekemisiä ei koskaan saa ikuistettua kuvaksi tai videoksi, kamera ei ehdi ajoissa paikalle tai koira lopettaa toiminnan heti kun kuvaa. Kyllä te tiedätte. Tässä kuvitetussa postauksessa haluan jakaa kanssanne osan Leppoisista/Leppomaisista jutuista, joiden aikaan ei ole ollut kameraa ulottuvilla.

Äänirepertuaari

Leppo on melko juttelevainen koira. Hirmuisesti se ei hauku, paitsi koirakavereiden kanssa leikkiessä tai joskus harvoin, kun innostus käy mahdottoman suureksi. Sitäkin enemmän Lepon suusta pääsee kaikenlaisia suloisia ja hullunkurisia ääniä...

Mukavuusääniä

Silloin kun Lepolla on mukavaa, tai se kohtaa jonkun kivan ihmisen pitkästä aikaa (eli vaikka yön tai kauppareissun jälkeen :D ), se päästää pehmeitä, usein syvältä kurkusta tulevia urahduksia, venyttely-yninää tai haukotuksen jälkeisiä naukaisuja. Suu on usein supussa ja pikkuisen auki, vähän kuin ulvovalla koiralla. Leppoa on sanottu usein kissaksi, kun se treeneissä odotellessa haukottelee=naukuu äänekkäästi kun haluisi jo mennä hommiin. Lepon mukavuusääniin kuuluu myös pari ihan oikealta kuulostavaa sanaa, "Juu" ja "RUU", ja joskus myös "On". Edellinen koiramme osasi houkuttelemalla sanoa/vinkua "Haluu", Lepolta tuo sana myös melkein onnistuu, joskin raspikurkkuisena urinana eikä vinkumisena. :D Tässä yksi päivä se sanoi selvän "HAU"-äänen, ei siis haukkunut vaan sanoi H-A-U, hau.

Leikkiääniä

Leikin lomassa äänet ovat terävämpiä. Raspikurkkua löytyy myös näistä äänistä, ja paljon terävää R-äänteen kuuloista ääntä, joka joskus kuulostaa tulevan nenän kautta röhkäisemällä. :D Jotkut äänet, kuten tuo kuvan yläreunassa oleva HÄÄ-ääni, tulee suorastaan korkeana karjuntana! Leikkiessä Leppo myös usein sanoo lempieläimensä ja -säveltäjänsä nimen. ;)

Rapsutusten pyytäminen

Tämän Leppo tekee aina samalla tavalla. Jos lopettaa arvon herran silittämisen/rapsuttelun, niin kolmen sekunnin sisään Leppo heilauttaa häntää, yleensä kolme kertaa, sen jälkeen odottaa pari sekuntia. Jos rapsutukset eivät jatku, koira hieman tehostaa viestiään, potkaisemalla takajalalla ilmaan samalla kun heiluttaa häntää ja katsoo silittäjäänsä sivusilmällä.

Jos tämäkään ei tehoa, Lepon pää nousee katsomaan ihmistään suoraan silmiin, ja edellisiin liikkeisiin yhdistyy vielä pieni "Hörrrr..." ääni. Mikäli koira ei saa tahtoaan läpi, niin tässä vaiheessa se luovuttaa. Mutta heti jos joku katsoo häneen niin häntä alkaa taas taputtaa peittoa/lattiaa vasten toiveikkaana. :D

Wigwam on haasteellinen kapistus

Leppo käy lähes päivittäin wigwam-mökissään torkkumassa. Huopainen mökki on hieman kuuma näin kesällä ja alkusyksyllä, joten kauaa Lepi ei siellä ikinä viihdy. Wigwamiin meneminen, siellä oleminen ja sieltä poistuminen ovat hieman koomisia tapahtumia, joita en ole vielä onnistunut saamaan kuvatuksi.

"Hmm, tuonne voisin käydä lepäilemään."

Ensin pitää tsekata oviaukosta wigwamin sisus. Sen jälkeen Leppo loikkaa sisään. ...tai siis hypähtää etutassuillaan sen verran että saa etukroppansa sisäpuolelle. :D Lyhytkoipinen koira ja korkea reunus tuovat hieman haasteita...

"Noin, varovasti... Ensin toinen jalka..."

Saatuaan molemmat takajalatkin yksi kerrallaan nostettua wigwamin sisäpuolelle, Leppo jää hetkeksi häilymään reunalle, pehva oviaukon ulkopuolella! :D Monta kertaa olen hihitellyt kun pöksykarvat lepäävät oviaukon päällä, muu koira majassa...

"Yhnnnhnng... *huokaus*"

Wigwam on melko iso ja Leppo siellä välillä makoileekin makiasti poikittain, mutta useimmiten etsii itselleen paikan jostain ihan nurkasta, niin ettei koko koiraa välttämättä edes näy. :D Pieni pullotus vain ilmestyy wigwamin seinään.

Sitten se poistuminen... Ensiksi koira nousee istumaan tai seisomaan, ja katselee unisen oloisena oviaukosta hetken. Kun rohkeutta on saatu riittävästi, aloittaa Leppo poistumisen nostamalla toisen etutassunsa reunalle. Tästä se usein pääseekin yhdellä loikalla pois, mutta joskus vieläkin käy näin:

"Noh, kuinkas tässä näin kävi..."

Takajalat jäävät siis sisäpuolelle, ja Leppo vähän aikaa seisoo hämmentyneenä paikallaan. Sitten se peruuttaa hieman, ja pompauttaa peräpäänsäkin pois tuon korkean reunuksen takaa. Wigwam todella on hieman haasteellinen kapistus.

Isin "auttaminen"

Olen tästä Lepon tavasta kirjoittanut joskus aiemminkin. Jos avo vaikuttaa Lepon mielestä suuttuneelta tai häntä jännittää (esim. jos hän seuraa urheilua, tai pelatessa menee joku asia mönkään), havahtuu Leppo heti ja lähtee tarjoamaan isille apua. Avon ei tarvitse kuin haukkoa henkeään jos urheilussa/pelissä/televisiosarjassa käy jotain, niin Lepi tulee hätiin. Reippaasti se kävelee isin luo, pistää korvat luimuun ja istahtaa iiiihan isiin kiinni, kuonolla hennosti tökäten.

Jos isi on hieman enemmän suuttuneen oloinen, Leppoa jännittää ja se tulee välillä mun luo istumaan, ihan minuun kiinni. Koira katsoo siitä tilannetta hetken, kunnes köpöttelee taas auttamaan isiä ahdingossa. Niin kauan Lepi tätä jatkaa, kunnes saa isiltä kiitosta ja silitystä avunannosta. :D Monet koirat osoittavat alistuvia/lepytteleviä eleitä, kun havaitsevat ihmistensä olevan vihaisia, ja Leppokin käy siis lepyttelemässä avoa, jotta tämä lakkaisi olemasta vihainen. Mutta lohdutuksena ja auttamisena ajatteleminen tekee tuosta tilanteesta hirmuisen hellyttävän, ja avokin lakkaa olemasta turhautunut tai jännittynyt, kun Leppo käy auttamassa. :) Eli koirasta onkin ihan oikeasti apua.

Leppoisia juttuja on vielä lisääkin! Toisen postauksen aika on sitten, kun saan aiheisiin liittyvät kuvat tehtyä. :) Sillä aikaa saattaa tulla muita kuvia ja kuulumisia!

13.-14.8. Maaseutu-festivaaleilla palloilemassa

Leppo pääsi taas esiintymään! Joulukuussa viimeksi oli vähän isomman luokan esitykset Koiramessuilla Helsingissä, ja sen jälkeen on ollut pienimuotoisia esityksiä yksityistilaisuuksissa ja eskariryhmille yms. Viime viikonloppuna Kouvolassa pidettiin Meidän Maaseutu -festivaalit, joissa oli oikeiden paimennusnäytösten ja -koirien lisäksi myös me, pallopaimentajat. :D Molempina päivinä oli yksi esitys.

 Leppo ei ollut ainakaan koko kesänä koskenutkaan palloon, eikä yhteisiä pallotreenejä oltu kiireiden ja kesälomareissujen vuoksi järkätty kuin vasta ennen esitystä. Kenraaliharjoitukset menivät kuten kenraaliharjoitusten pitää: Lilo-bortsua häikäisi aurinko, Luca-aussia pelotti rautahevospatsas ja uusi pallo oli hankala valita muiden joukosta, ja Torsti-staffi SEKÄ Leppo onnistuivat puhkaisemaan oman pallonsa liian rajun käsittelyn takia... :D Molemmat esitykset menivät kuitenkin tosi hyvin siihen nähden, mitä edellä kerroin, ja siihen nähden että keli oli mitä oli (eli kylmän sateinen lauantaina, ja sadekuuro saatiin myös sunnuntaina). Yleisöllä oli mukavaa eikä mitään katastrofaalista sattunut, joten esitykset olivat onnistuneita. :)

Laitan viikonlopulta sellaisia kuvia, joissa Leppo oli, ettei tulisi hirveän pitkää pätkää kuvia. :D Kaikki kuvat on ottanut Tero Kuparinen, ja ne saa taas klikkaamalla isommiksi kuten aina.

Tästä kuvasta huomaa, miksi Lepon pallo hajosi kenraaliharjoituksissa...

Tykinkuula!

Putken läpi... (Lucan häntä näkyy putken toisessa päässä, oli kovasti
tulossa Leppoa auttelemaan... :D )

Tönkköjalka :D

Leppo meni piiloon.

Tykinkuula ja toinen samanmoinen (=Leppo ja Torsti)

Jarrutus..? :D

Ekan päivän kuvion päätös. :)
Luca edessä, Lilo vasemmalla, Torstia näkyy vähän oikealla ja Lepi takana.

Toisena päivänä käytiin vähän elukoita katsomassa... Muuli oli tosi
kiinnostunut koirista. Leppo ei ollut asiasta ihan varma, ja piti muulille
vähän haukahtaakkin, kun se kehtasi kurkottaa liian lähelle nuuskimaan.

Sit palloillaan! Liito-corgi.

Tässä näyttää ihan kuin pallo olisi tönäissyt Leppoa eikä toisin päin... :D

Vauhtia piisaa kun alustatkin lentelee!

Kaunis kooki ja sen ilmeet... Leppo the Pölhö-Kustaa.

"Kiire, kiire!"

Häntä <3

Suurinpiirtein yht'aikainen ristiintökkäys

Viimeinen liike... HEP!

Ja pallot tuotu! :) Esitykset purkissa.

Eipä tällä haavaa muuta! :)

Lepon muodonmuutos: - 1,5kg

Leppomies alkaa olla taas jo hyvän mallinen. Kylkiluut tuntuvat selvästi, ja painoa on lähtenyt 1,5kg suurinpiirtein 1,5 kuukaudessa. Tosin Leppo ei ollut laihiksen alkaessa maksimipainossaan (16,2kg), mutta ei siitä kaukana oltu. Painoa putosi Lepolta joka viikko n.200g, ekalla viikolla enemmän ja välillä vähemmän. Tämmöiset muutokset tehtiin ruokaan:

- aamuruuasta öljylisä pois (ennen annettu silmämääräinen loraus eli 1-2rkl, nyt otettu takaisin ja annetaan 1 tl!)

- iltaruuasta "kukkura" pois eli noin puolentoista desin sijaan Leppo sai iltaruualla n. 1,2dl, tasamitallisen kuivamuonaa.

- namien minimointi ja vähentäminen iltaruuasta (nykyään laitetaan Lepon iltaruoka edellisiltana namipussiin ja annetaan siitä päivän mittaa sen verran kuin ulkona tarvitsee, ne mitä jää, syö Leppo ruokakupista iltaruuan aikaan)

- treenipäivien ekstraherkut vähennetään iltaruuasta silmämääräisesti

Nuo ovat loppujen lopuksi aika pieniä muutoksia, mutta vaikuttivat hurjan paljon pienen koiran energiansaantiin. Nyt Lepon paino on ollut jo kolmen viikon ajan tällä ruokinnalla 14,6-14,7kg, ja siihen se saa suurin piirtein jäädäkin. :) Eli tällä ruokinnalla jatketaan, kylässä saa enemmän herkkuja kyllä mutta sielläkin koitetaan pitää joku tolkku, ja aion tarkkailla kylkiluiden tuntumaa ja Lepon painoa jatkossa useammin. Muutama muodonmuutoskuvakin tuli väsäiltyä herran laihiksesta:

Ylhäältä päin muutosta on hankalampi havaita.

Jälkeen-kuvassa on hieman kalansilmä-efektiä, mutta eron kaulan ja
rintakehän alueella huomaa selvästi.

Huhhuh, miten paljon 1,5kg corgilla tekeekin.

Leppis vaikuttaa vähän reippaammalta ja jaksavaisemmalta kun painoa on lähtenyt, ja tämän mallisella koiralla onkin elintärkeää, ettei sitä ylipainoa tulisi. Yritetään olla siis tarkkana jatkossa. :)


Pistän samaan syssyyn kuvia viime ajoilta, ollaan nautittu ilmoista ja käyty reissaamassakin.

Hellepäivinä taukoillaan ja juodaan paljon ulkoilun aikana.

Kuvien välillä aikaa 15min, ja matkaa... Ei kovin paljon. :D
On hyvä nautiskella ja ottaa iisisti helteellä. <3

Leppo ja hänen pallonsa. Annoin yhden kerran Lepon kantaa aarteen kotiin.

Leppo löysi pari viikkoa sitten Suviera-hallilta pallon, kun oltiin agilitytreeneissä omaa vuoroa odottamassa toisessa huoneessa. Ihan itse siis kaivoi sen tennispallomeren (kyllä, siellä on kaikkea kivaa koirille ;P ) seasta ja rupesi leikkimään! Pallo vinkuu mukavasti, ja siitä on tullut Lepon kallein aarre. <3 Eli siis loistava treenipalkka! Saatiin opelta lupa ottaa se treenileluksi kun Leppo siihen ihastui niin kovin, jos joku kyselee sen perään niin sitten palautetaan toki. :) Tuon pallon Leppo saa siis vain treeneissä vingutettavaksi, vain hyvästä suorituksesta loppupalkaksi heitettynä. Sitten se palaa takaisin taskuun kun jatketaan hommia tai treenit on ohi, ja piilossa pysyy kunnes on taas palkan aika.

Käytiin koko kolmikko viime viikolla Hauholla ja Tampereella. Hauholla on siis se avon sedän mökki, jossa olimme viime vuonnakin käymässä.

"Linja-autossa, on niin muukaavaaaa..."
(+ avon jalka, ei minun :D)

Kukas se sieltä kurkkii? Bussi oli sen verran tyhjä, että
Leppo sai makoilla edessä olevien penkkien jalkatilassa,
hihnassa tietty koko ajan.

Autoissa pitää aina asettua pienimpään ja hankalimpaan rakoon...

 En ottanut ihmeemmin kuvia Hauhon reissusta, nautiskeltiin vain. Leppo kävi kerran-pari uimassakin, tosin puolivahingossa laiturilta hypäten. :D Mutta traumoja ei molskahduksesta jäänyt, laiturille herra meni toistamiseen ja kahlaili itseään viilentääkseen!

Aurinko laskee Hauholla.

Laiturilla oli kivat iltavalot!

Saatiin kerätä punaviinimarjoja kotiin vietäväksi, Leppo auttoi ämpärin
tyhjennyksessä kun ihan kaikki marjat eivät mahtuneet rasioihin... :)

Vietettiin Hauholla yksi yö, jonka jälkeen suunnattiin bussilla kohti Tamperetta. Tampereella käytiin mm. pupukahvilassa, jossa Lepon sisko Gaia "työskentelee". Gaia ei ollut valitettavasti tänään paikalla, mutta ehkä ensi kerralla sitten! Avon veli tuli myös kahvilaan meidän kanssa, ja käytiin hänen kanssaan pupuihin tutustumassa sillävälin, kun avo jäi Lepon kanssa kahvilan puolelle.

Leppo oli iloinen viileästä lattiasta ja lepotauosta.
Keskustan vilinä on joskus rankkaa!

Pupuja :3

Ostin kaneille pienen kuivaherkkukipon, jonka tyhjennyttyä luppakorvat
kävivät lepäilemään omalle alueelleen.

Huh, takaisin mamman kotona (eli äitini luona :D äiti on lapsenlapsille, niin
karvaisille kuin karvattomillekin, "mamma")

Leppo sai mammalta uuden lelun: nauravat nakit! :D

Äitini luona oli tietenkin myös Vilma-kissa, joka majaili tällä kertaa tyytyväisenä makuuhuoneessa koko vierailun ajan. Muutamaan kertaan kapsutteli ovea että voisin tulla täältä jo pois, mutta kun Leppo kävi nuuskimassa ovenraosta niin loppui kapsutus. :D Lepon vakipaikka olikin oven takana kuuntelemassa, jos mamma oli kisua hellimässä.

Joskus Leppo vietti alemman kuvan mukaisessa asennossa
useita kymmeniä sekunteja, kirsu kiinni ovenraossa. :D

Pariin kertaan karvakaverit saivat toisiaan katsella turvallisen välimatkan päästä, Vilmaa ei huvittanut tällä kertaa tehdä metrin lähempää tuttavuutta. :)

Sellaisia kuvia kuulumisia tällä kertaa! Tuli tuosta uudesta lelusta mieleen, että voisin jossain vaiheessa tehdä vähän tarvikepostausta Lepon leluista ja tarvikkeista, pääsisitte vähän näkemään mitkä on Lepon lempilelut ja miten monta varustetta sitä koiralleen tarvitseekaan. :D Jätetään se mietintämyssyyn.