maanantai 24. lokakuuta 2016

Allergialääkitys aloitettu

Rennosti haarat levällään loikoilua... :D
Pikainen parin kuvan ja kuulumisen päivitys täällä moi! Lepon kanssa käytiin viime viikon torstaina eläinlääkärissä, kun ei ne rapsuttelut vaan näyttäneet loppuvan. Näytin jo rupeutuneita haavoja Lepon sisäreisissä ja kyynärvarressa, ja ell otti niistä varmuudeksi ihonäytteet (löytyi vain vähän bakteereita, eli ei mitään ulkoloisia tai muuta kummallista). Hän epäili oireiden perusteella kutinoiden syyksi varasto- tai pölypunkkia, tai homesientä, jotka Lepon allergiatesteissä aiheuttivat voimakkaan reaktion.
Suomen markkinoille on tullut uusi allergialääke koirille, joka on toiminut loistavasti, eikä aiheuta samanlaisia sivuoireita, kuten kortisoni, joka on aika raju lääke. (Kortisonin haittavaikutuksia ovat mm. lisääntynyt juominen ja pissaaminen, lihasten surkastuminen, osteoporoosi, ihon oheneminen, piilevän sokeritaudin puhkeaminen ja Cushingin tauti.) Olin kuullut tästä lääkkeestä hyvää jo koirafoorumeilta ennen eläinlääkäriin menoa, ja yllätyksekseni lääkäri suosittelikin ensimmäisenä juuri sitä. Lääkkeen nimi on Apoquel, ja aloitimme sen antamisen Lepolle torstai-iltana, eli sitä on syöty nyt neljä päivää. Lääkettä annetaan aluksi enemmän ja kahdesti päivässä, kunnes oireet häviävät, ja sitten siirrytään vähintään neljäksi viikoksi ylläpitoannostukselle, joka on pienempi ja annetaan vain kerran päivässä. Sen neljän viikon jälkeen voi sitten kokeilla, voiko koira olla ilman lääkettä. Lepon tapauksessa uskoisin että voi, kunnes alkaa taas siitepölykausi jolloin saamme tästä lääkkeestä apua. Tänään olen huomannut Lepon raapivan itseään vain yhden kerran, joten uskaltaisin sanoa, että oireet ovat poissa! Siirrymme siis lähipäivinä jo sille ylläpitoannostukselle.

Lääke on kuitenkin aina lääke. Apoquel toimii niin, että se estää immuniteettijärjestelmän turhien hälytysviestien välityksen/perille pääsyn, joita allergeenien saanti aiheuttaa. Mutta samalla se saattaa estää myös hyödyllisiä viestejä pääsemästä perille, jolloin tulehdukset ja kasvaimet saattavat jäädä keholta huomaamatta varhaisessa vaiheessa, tai se ei ryhdy taistelemaan niitä vastaan yhtä tarmokkaasti. Onneksi emme Lepolle toivon mukaan tarvitse lääkitystä kuin siitepölykaudelle ja tällaisiin satunnaisiin hetkiin, haluaisin kovasti elää siinä uskossa että allergiaoireet pysyisivät lievinä ja kausittaisina jatkossakin. Mutta on se vaan ihanaa kun koira voi hyvin.

Hallipalloilukausi alkanut. Treenit Koiramessuja varten alkakoon!
Sisäpalloilu on alkanut jälleen. Avo kävi Lepon kanssa hakemassa meille lainapallon hallilta ennen treenejä, kun se Lepon oma pallo meni rikki... Kasarminmäellä oli tyhjää ja Leppo näytti olevan pallosta tosi innoissaan ja toisaalta murtunut siitä, että ei jäätykään hallille treenaaman, joten avo päätti antaa koiran vähän palloilla hiekkakentällä. Sanoi Lepolle että "tökkää" ja Leppohan lähti! Innosta täristen tökki ja ärisi pallolle, kuulemma vähän suukin napsui liikaa... Muutaman laajan kunniakierroksen jälkeen avolle valkeni, että Lepolla ei ole aikomustakaan tuoda palloa hänelle. :D Koira oikein väisti pallon kanssa jos avoa päin oli vahingossa ajautumassa! Sai herralle hieman karjaista, ennen kuin lopetti hurmiossa pallon ajamisen... Avo-parka sanoi, että taisi olla ensimmäinen ja viimeinen kerta kun hän palloilee Lepon kanssa kahdestaan. :D Treeneissä Leppo teki ihme kyllä tosi hyvin, oli tainnut saada purettua isoimmat virrat päivän pelleilyllä.

Illat pimenee, mutta Leppo valaistuu! Käytiin ostamassa USB-ladattava valopanta herralle, heijastinliivin kaveriksi. Pari kertaa ollaan sitä jo testattukin, ja hyvin pelittää:

Edestä katsottuna ja pimeässä tosin näyttää hieman, että mulla olisi
vain leijuva corginpää vihreällä valolla lenkkikaverina. :D

Ja käväistiin Tampereellakin tässä viikonloppuna, kun siskonpojan synttärijuhlat oli ja syyslomakin meillä alkoi. Leppo sai matkalla paljon hymyjä, nauruja ja kommentteja osakseen, sillä tällä kertaa matkamies oli tämän näköinen:

Toisessa taskussa kettu, toisessa matkaeväät. :3
Otettiin viimein Lepon oma reppu käyttöön, kun piti Tampereen mummolaan joku lelu ottaa mukaan ja matkaeväät laittaa johonkin, mistä ne olisi helppo ottaa pois. Hyvin reppu istui, vähän kun remmejä säädettiin oikealle kireydelle!
Siskonpojan 4v juhlissa oli lapsia useampia, isompia ja ihan pieniäkin. Taas saimme ihmetellä, kuinka rauhallinen Leppo oli ja ymmärtäväinen lasten suhteen. Kun ulkona se meinaan väistää ja haukkuu, jos lapsi sitä yrittää lähestyä. Sai olla ylpeä pikkumiehestä, joka ei pahemmin stressiä näyttänyt. Lähtöä tehdessä tosin Leppo piti hyvää huolta, että häntä ei varmasti unohdeta juhliin, asettumalla oven eteen istumaan ja toiveikkaana tuijottamaan.

"Kylläpä nuo pienet ihmiset jaksaakin juosta ympyrää..."

Nyt lähdetään unisen Lepon kanssa käymään iltalenkillä! Vaikka sukuloimassa onkin aina ihana käydä, tuntuu Kouvola jotenkin ihanan hiljaiselta ja mukavalta, kun tulee Tampereen vilinästä kotiin.

1 kommentti:

  1. Moikka. Onko teillä vielä tuo Apoquel käytössä? Meille määrättiin sitä kortisonin jatkeeksi mutta luin että se on aika hurjaa tavaraa. Vaikuttaa vakavasti koiran immuunijärjestelmään. Olisitko huomannut että koirallasi olisi ollut näiden vuosien aikana useasti sairauksia esim korvatulehduksia, flunssaa, kuumeilua? Olen vähän kahden vaiheilla tuon lääkkeen kanssa. Olisi kiva kuulla sulta pidemmän ajan arvio siitä 😁

    VastaaPoista